Tutkittua perusopetuksesta: Oman äidinkielen opettajat kasvatuskumppaneina perusopetuksessa

Eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevilla oppilailla on mahdollisuus opiskella omaa äidinkieltään suomalaisessa perusopetuksessa. Tämä on ilahduttavaa, koska on todettu, että nimenomaan koulukontekstissa tapahtuvalla oman äidinkielen opetuksella on myönteinen yhteys oppilaiden kielitaidon kehitykseen kielestä riippumatta (Ganuza & Hedman, 2019). Viime vuonna julkaistu väitöstutkimukseni (Yli-Jokipii, 2024) tarkastelee oman äidinkielen opettajien (OÄK) roolia suomalaisessa perusopetuksessa. Tutkimukseni osoittaa, että OÄK-opettajien työpanos on alihyödynnetty resurssi. Heillä on paljon sellaista osaamista, joka hyödyttää sekä kouluja, oppilaita että maahan muuttaneita perheitä.

Väitöstutkimukseni osoittaa, että oman äidinkielen (OÄK) opettajien työpanos on alihyödynnetty resurssi. 

Koulun arjessa OÄK-opettajilla on resursseja, jotka helpottavat esimerkiksi yhteydenpitoa maahan muuttaneisiin perheisiin sekä monenlaisten konfliktien ratkomista. Vasta maahan muuttaneille on valtava apu siitä, että koulussa joku osaa kertoa heidän kielellään, mitä tapahtuu, mitä odotetaan, millaisia asioita pitää tai ei saa tehdä. Kaikki maailman ihmiset, mukaan lukien suomalaiset opettajat, eivät suinkaan puhu sujuvaa englantia.

Kaikissa kulttuureissa on paljon kirjoittamattomia sääntöjä, joita kyseisen kulttuurin piirissä kasvaneet eivät aina edes huomaa saati osaa nimetä. OÄK-opettajat, joista suurin osa on itse maahan muuttaneita ja suomen kielen ja kulttuurin oppineita, osaavat yleensä nimetä näitä sääntöjä ja toimintamalleja ja sanoittaa niitä sekä valtaväestölle että maahan muuttaneille. Samalla heillä on usein tietoa ja ymmärrystä maahan muuttaneiden perheiden kulttuurisista normeista ja toimintamalleista, joista he itse ovat tulleet tietoisiksi ehkä Suomeen muuttamisen ja tänne juurtumisen prosessin myötä. Siksi OÄK-opettajien osaamista onkin mielekästä hyödyntää esimerkiksi koko kouluyhteisön kulttuurienvälisten valmiuksien kehittämisessä. Keskustelut kulttuurien eroista ja niiden merkityksestä koulutyössä on kuitenkin hyvä käydä aikuisten kesken: oppilaan tulee saada olla lapsi, jonka ei tarvitse selittää omaa itseään koulun aikuisille. Tässä OÄK-opettajien kulttuurinen tieto ja osaaminen on avainasemassa.  

OÄK-opettajien osaamista on mielekästä hyödyntää esimerkiksi koko kouluyhteisön kulttuurienvälisten valmiuksien kehittämisessä.

OÄK-opetuksen opetusryhmät ovat usein melko pienet, ja sama opettaja saattaa opettaa oppilasta esiopetuksesta perusopetuksen yläluokille. OÄK-opettajilla onkin usein hyvä oppilaantuntemus, mikä voi auttaa ratkomaan monenlaisia oppimiseen ja kasvuun liittyviä haasteita. Esimerkiksi oppimisvaikeudet saattavat jäädä tunnistamatta, jos haasteita pidetään ainoastaan kehittyvään kielitaitoon liittyvänä piirteenä. OÄK-opettaja osaa kertoa, sujuuko oppiminen omalla kielellä, vai näkyykö omalla äidinkielellä opiskeltaessa merkkejä oppimisvaikeudesta.  OÄK-opettajien havainnot oman kielen oppimisesta voivat osoittaa luokan- ja erityisopettajalle, että oppimisen pulmat voivat johtua muusta kuin kehittyvässä vaiheessa olevasta kielitaidosta.  OÄK-opettajan havainnot vuorovaikutuksesta omalla kielellä ovat erityisen merkittäviä, kun pohditaan, millaista tukea oppilas tarvitsee.  

Kielitietoisuus ja kulttuurinen osaaminen ovat perusopetuksen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (OPH, 2014) keskeisiä teemoja. OÄK-opettajat toteuttavat työssään monia kielitietoisen opetuksen periaatteita syventäessään muilla tunneilla opittuja sisältöjä tunneillaan. Niin opettajat kuin oppilaat sanoittavat kuinka opittu vahvistuu ja syvenee, kun samat teemat käydään läpi omalla kielellä. OÄK-opettajat kehittävät oppilaidensa lukutaitoa nimenomaan lukutaidon laajassa merkityksessä ja opettavat usein esimerkiksi eri kielillä tapahtuvan tiedonhaun avulla kriittistä lukutaitoa: oppilaiden on helppo huomata, että erikieliset lähteet saattavat kertoa samasta asiasta hyvin erilaisista näkökulmista.  

 OÄK-opettajien työnkuvaa ja koulutusmahdollisuuksia tulisi kehittää valtakunnallisesti osana kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullista toimintakulttuuria. 

OÄK-opetuksessa tärkeänä näyttäytyy omakielinen tila, tai ehkä pikemminkin tila, jossa ei tarvitse yrittää olla samanlainen kuin valtaväestöä edustavat koulutoverit. Tällainen tila mahdollistaa sellaisten kokemusten jakamisen ja käsittelyn, joita valtaväestöä edustavilla ihmisillä ei yleensä ole, kuten toiseuttamisen ja rasismin kokemukset. Monille OÄK-opettajille on tärkeää käsitellä oppilaidensa kanssa tällaisia teemoja ja auttaa oppilaita näin rakentamaan omaa identiteettiään sellaisina kuin he ovat. Samalla oppilailla on mahdollisuus käsitellä kodin ja koulun odotusten välisiä ristiriitoja. Tämä edellyttää kuitenkin OÄK-opettajalta osaamista, jota kaikilla opettajilla ei ole. Koulutusta tarvitaankin lisää tukemaan sekä OÄK-opettajien että kaikkien muiden opettajien valmiuksien kehittymistä (myös esim. Alisaari ym., 2025). On tärkeää, että myös OÄK-opettajien olisi mahdollista osallistua koulutuksiin ja kehittää osaamistaan esimerkiksi kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullisessa pedagogiikassa.  

Useimmiten määräaikaisissa tehtävissä työskentelevät OÄK-opettajat jäävät usein koulun toiminnassa marginaaliin. Heidän osaamistaan ei hyödynnetä riittävästi, vaikka heillä olisi paljon annettavaa, jota tarvitaan koulutusjärjestelmämme kaikilla tasoilla.  OÄK-opettajien työnkuvaa ja koulutusmahdollisuuksia tulisikin kehittää valtakunnallisesti osana kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullista toimintakulttuuria.

Alisaari, J., Bergroth, M., & Heikkola, L. M. (2025). Teachers’ views on students’ multilingual resources-tracking the impact of curriculum reform. Journal of Curriculum Studies, 1–22. https://doi.org/10.1080/00220272.2025.2560843

Ganuza, N. & C. Hedman (2019). The impact of mother tongue instruction on 
the development of biliteracy: evidence from Somali-Swedish bilinguals. Applied 
Linguistics 40(1), 108–131. https://doi.org/10.1093/applin/amx010

OPH. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetuss…

Yli-Jokipii, M. (2024). Oman äidinkielen opettaja osana kielellisesti ja kulttuurisesti 
vastuullista koulutusjärjestelmää. Tampereen yliopiston väitöskirjoja 1117. 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3658-5