Chydenius-kokoelma

Kirjakokoelma on luetteloitu Jyväskylän yliopiston aineistotietokantaan JYKDOKiin ja sitä säilytetään yliopistokeskuksen Lähde-neuvotteluhuoneessa. 1700-luvulla julkaistuja teoksia säilytetään lukitussa varastossa.

Luettelo Chydenius-kokoelman kirjoista.

Luettelo on päivitetty 13.5.2025.

Yksi kokoelman harvinaisuus on Kongl. Maj:ts Nådige Förordning, Angående Skrif- och Tryck-friheten eli Ruotsin painovapausasetus vuodelta 1766. Se takasi ruotsalaisille laajemman painovapauden kuin missään muualla maailmassa. Koska Anders Chydenius ajoi tarmokkaasti painovapautta, häntä on kutsuttu painovapauslain isäksi. Asetus on nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi. 

Chydenius esiintyy myös kaunokirjallisuudessa. Tuure Vierroksen romaanissa Majesteettirikos päähenkilö Anders Chydenius palaa valtiopäiviltä Gävlestä muistellen matkan aikana elämäänsä  ja Marjatta Pulkkisen romaanissa Tuohi-Antin mustalammas Chydeniuksen kaitsemassa seurakunnassa on syyllistytty vakavaan rikokseen. Lars Sundin romaanissa Vinterhamn turkulainen opiskelija tekee tutkimusta Chydeniuksesta.

Kokoelmassa säilytetään myös joitakin kopioita kirjoista, jotka ovat muutoin vaikeasti saatavilla.

Kokoelmaan kuuluu kirjojen lisäksi lehtileikkeitä, artikkeleita, opinnäytteitä ja julkaisemattomia käsikirjoituksia. 

Lehtileikkeet on koottu kolmeen leikekirjaan:

• Leikekirja 1
• Leikekirja 2
• Chydenius-Instituutin kannatusyhdistyksen kokoama leikekirja

Artikkelikopiot on järjestetty artikkelin tyypin mukaan

• Artikkeleita tieteellisissä aikakauslehdissä
• Artikkeleita kokoomateoksissa
• Artikkeleita aikakauslehdissä
• Kirjan lukuja
• Muita kirjoituksia

Lisäksi kokoelmaan sisältyy opinnäytteitä, julkaisemattomia käsikirjoituksia ja painotuotteita.

Yksi julkaisematon käsikirjoitus on Rakkautta ja tervakauppaa -näytelmä. Vuonna 1999 Roosin talolla Kokkolassa esitetyn näytelmän ovat kirjoittaneet Veikko Pohjonen ja Pertti Hyttinen.

Chydeniuksen hautapaikasta on esitetty erilaisia arveluja, mutta varmuutta ei ole saatu. Chydenius oli myös musiikin harrastaja, joka järjesti konsertteja pappilassaan viikottain. Chydeniuksen muistokiveksi sanotun kivipaaden arvellaan olevan merkkinä siitä, että Chydenius suunnitteli pätkän Kokkolasta Jyväskylään kulkevaa tietä vuonna 1779. Myös näistä aiheista löytyy tietoa Chydenius-kokoelmasta.

Työryhmä suunnittelee Chydenius-museota

Chydenius-museotyöryhmä aloitti museon suunnittelun 1989. Museohankkeeseen palkattiin tutkijaksi Pertti Hyttinen. Chydeniukseen liittyvää esinekokoelmaa ei pystytty kartuttamaan, sen sijaan Chydeniuksen ja hänen aikakautensa kirjoja saatiin hankittua alkuperäispainoksina. 

Museon perustamissuunnitelma valmistui 1991. Siinä päädyttiin painottamaan Chydeniuksen lisäksi yleisesti 1700-lukua ja aikakauden aatehistoriaa.

Museotoimikunta ehdotti säätiön perustamista museon ylläpitäjäksi. Se neuvotteli Kokkolan seurakuntayhtymän kanssa ns Tengströmin talon vuokraamisesta museota varten.

Museoliiton lausunto perustettavasta museosta oli myönteinen. Sen sijaan Pohjanmaan museon lausunnossa esitettiin, että Chydeniusta esittelevä aineisto tulisi sijoittaa osaksi K. H. Renlundin museota ja että Chydeniusta voidaan lisäksi tuoda esille erikoisnäyttelyissä. Suomen kotiseutuliitto piti museon perustamissuunnitelmaa hyvin perinteisenä ja suositteli museohankkeen jatkamista osana K. H. Renlundin museota. Jyväskylän yliopiston Chydenius-Instituutti totesi lausunnossaan kannattavansa museotoimikunnan ehdotusta, mutta ehdotti pohdittavaksi myös museon liittämistä toiminnallisesti, mutta yliopistosta erillisenä organisaationa, Chydenius-Instituutin yhteyteen.

Kokkolan kaupunginhallitus päätti vuonna 1992, että Chydenius-museo perustetaan ensisijaisesti säätiöpohjaisena. Toisena mahdollisena vaihtoehtona se piti museon kytkemistä osaksi Chydenius-Instituuttia.

Museolle anottiin valtionavustusta, jota ei kuitenkaan myönnetty. Museotoimikunnan kokouksessa lokakuussa 1994 todettiin, että toimikunnan ja tutkijan työ päättyy vuodenvaihteessa määrärahojen puutteen vuoksi. Museotoimikunta päätti pyytää, että Chydenius-Instituutti säilyttää ja hoitaa toimikunnan keräämää Chydeniuksen kirjoitusten kokoelmaa ja näyttelyaineistoa.

Chydenius-aineisto Chydenius-Instituutin haltuun

Kokkolan kaupunginjohtaja päätti siirtää näyttely- ja muun aineiston Chydenius-Instituutin hallintaan ja vastuulle sekä vapaaseen käyttöön toistaiseksi. Chydenius-Instituutti on vastuussa aineiston asianmukaisesta säilytyksestä ja käytöstä.

Chydenius-Instituutin yhteistyösopimuksessa 1995 sovittiin, että Chydenius-Instituutti jatkaa Chydenius-perinteen vaalimista ja Chydeniusta koskevaa tutkimustyötä. Kirjaus Anders Chydeniuksesta on säilytetty myös myöhemmissä yhteistyösopimuksissa. Yksi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen tehtävistä on ”vaalia Anders Chydeniuksen elämäntyötä ja henkistä perintöä”.

Chydenius-Instituutissa toteutettiin osittaisella EU-rahoituksella Anders Chydenius Kokkolanseudun vetovoimatekijänä -hanke, jossa muun muassa koottiin www-sivuille Anders Chydeniuksesta kertovaa aineistoa. Chydeniuksen maisterinväitöskirjasta Americanska Näfwerbåtar julkaistiin faxsimilepainos ja osallistuttiin Kronoby folkhögskolanin hankkeeseen, jossa tuotettiin tuohikanootti maisterinväitöskirjan pohjalta. Chydeniuksesta tuotettiin esitteitä eri kielillä (suomi, ruotsi, englanti, ranska, saksa). 

Chydeniuksen kootut teokset -hankkeessa 2006-2017 tuotettiin Chydeniuksen kootut teokset 6-osaisena suomeksi ja ruotsiksi sekä valikoima kirjoituksia englanniksi. Englanninkielisen valikoiman Anticipating the Wealth of Nations : The selected works of Anders Chydenius (1729-1803) kustansi Routledge, suomenkieliset kootut teokset Edita ja ruotsinkieliset Svenska litteratursällskapet i Finland. Kootut teokset ja muuta Chydeniukseen liittyvää aineistoa julkaistiin myös digitaalisesti verkkoportaalissa https://kootutteokset.chydenius.fi/