Tutkittua perusopetuksesta: Mitä työpaikkailmoitukset kertovat (ja voisivat kertoa) perusopetuksesta?
Määräaikaisten opettajien osuus on Suomessa yksi Euroopan korkeimmista (OECD, 2025). Keväisin merkittävä osa opettajista hakeutuukin rekrytointisivustoille tutkailemaan työpaikkailmoituksia. Kuten dokumenteille usein käy, ovat työpaikkailmoituksetkin jääneet tutkimuksellisesti paitsioon, vaikka niillä voisi olla paljon annettavaa opetus- ja kasvatusalaan liittyvän ymmärryksen lisäämisessä. Tässä blogikirjoituksessa avaan sitä, mitä työpaikkailmoitukset kertovat ja mitä ne voisivat kertoa perusopetuksesta.
Työpaikkailmoitukset tutkimuskohteena
Työpaikkailmoitusten analyysi on varsin vakiintunut menetelmä rekrytointiin liittyvien trendien ja dynamiikkojen tutkimiseen, sillä ne tarjoavat arvokasta tietoa työnantajien odotuksista työntekijöitä kohtaan. Työpaikkailmoitustutkimusta on hyödynnetty esimerkiksi työelämän vaatimusten ja koulutustarjonnan vertailussa sekä paljastamaan ristiriitaisuuksia tutkimuskirjallisuudessa tärkeäksi havaitun ja työnantajien korostaman osaamisen välillä (Kim & Angnakoon, 2016).
Työpaikkailmoitustutkimusta on hyödynnetty esimerkiksi työelämän vaatimusten ja koulutustarjonnan vertailussa sekä paljastamaan ristiriitaisuuksia tutkimuskirjallisuudessa tärkeäksi havaitun ja työnantajien korostaman osaamisen välillä.
Opetus- ja kasvatusalalla työpaikkailmoitustutkimus on ollut varsin vähäistä. Parin vuoden takaisessa katsauksessani (Mankki, 2023) tunnistin yksitoista eri puolilla maailmaa toteutettua tutkimusta, joissa hyödynnettiin opettajien työpaikkailmoituksia. Tutkimuksissa tarkasteltiin esimerkiksi ilmoituksissa heijastuvaa syrjintää. Esimerkiksi Australian tai Yhdysvaltojen kansalaisuus näyttäytyi Selvin (2010) tutkimuksessa haluttuna tekijänä rekrytoitaessa englannin opettajia eri puolilla maailmaa. Anand (2013) puolestaan huomasi, että merkittävässä osassa intialaisista ilmoituksista esiintyi sukupuolitoive naisopettajasta: haussa oli esimerkiksi ”energinen nuori naisopettaja” tai ”kokeneita naisopettajia” (s. 315).
Opettajien osaamisvaatimusanalyysit
Suomessa opettajien työpaikkailmoituksiin sisältyy vaihtelua, sillä vaikka ilmoitusten tulee sisältää tiettyjä säädeltyjä osioita, kuten kelpoisuusvaatimukset sekä tieto rikostaustan selvittämisestä, on kunnilla silti huomattavan paljon harkintavaltaa työpaikkailmoitusten sisällön ja laajuuden muotoilemisessa. Tämä tekee ilmoitusten analysoinnista hedelmällistä. Lisäksi tutkimusta helpottaa se, että ilmoitukset kerääntyvät suurelta osin julkisen sektorin rekrytointipalvelu Kuntarekryyn: palvelusta saamani tiedonannon mukaan lähes 80 prosenttia kunnista julkaisee työpaikkansa palvelussa. Tämä mahdollistaa kattavan näytteen keräämisen yhdeltä sivustolta.
Tuloksissa korostuivat osaamisvaatimukset liittyen opetuksen ja oppimisen tietoperustaan, sosiaalisiin taitoihin sekä motivaatiotekijöihin.
Perusopetuksen osalta olen kollegoideni kanssa analysoinut luokanopettajien sekä erityis- ja erityisluokanopettajien työpaikkailmoituksia. Luokanopettajien työpaikkailmoituksia (Mankki ym., 2024) analysoimme teorialähtöisesti niin, että käytimme kehikkona laajassa valtakunnallisessa yhteistyössä kehitettyä Moniulotteista opettajan osaamisen prosessimallia (Metsäpelto ym. 2022). Tuloksissa korostuivat osaamisvaatimukset liittyen opetuksen ja oppimisen tietoperustaan, sosiaalisiin taitoihin sekä motivaatiotekijöihin, kun taas kognitiivisiin taitoihin ja hyvinvointiin liittyvät osaamiskuvaukset olivat harvinaisia.
Koska opettajien rekrytointiin on havaittu liittyvän alueellista vaihtelua (Kosunen ym., 2024), tutkimuksessa tarkasteltiin myös erilaisten kuntatyyppien välisiä eroja. Tulokset osoittivat, että maaseutumaiset kunnat sisällyttivät ilmoituksiinsa vähemmän osaamisvaatimuksia verrattuna taajaan asuttuihin ja kaupunkimaisiin kuntiin. Tämä voi viitata esimerkiksi siihen, että maaseutumaisissa kunnissa ei kelpoisten hakijoiden menettämisen pelossa haluta tehdä tarkempia rajauksia haluttuun osaamiseen.
Opettajilta toivottiin myös positiivista, innovatiivista ja avointa asennetta työhön, monipuolisia ja oppilaslähtöisiä opetusmenetelmiä sekä laajaa kokemusta erilaisista oppimisympäristöistä.
Erityis- ja erityisluokanopettajien työpaikkailmoituksia analysoineen tutkimuksen (Sirkko & Mankki, 2025) toteutimme aineistolähtöisesti. Ilmoituksissa korostuivat erityisesti yhteistyötaidot. Opettajilta toivottiin myös positiivista, innovatiivista ja avointa asennetta työhön, monipuolisia ja oppilaslähtöisiä opetusmenetelmiä sekä laajaa kokemusta erilaisista oppimisympäristöistä. Lisäksi ilmoituksissa esitettiin vaihtelevia vaatimuksia koulun kehittämiseen liittyen, mikä kuvaa opettajille asetettujen osaamisvaatimusten moninaisuutta. Erityis- ja erityisluokanopettajilta vaaditussa osaamisessa emme havainneet mainittavia eroja.
Tulevaisuuden suuntia
Työpaikkailmoitustutkimus on yksi merkittävä lisä opettajasegregaation eli opettajakunnan epätasaisen jakautumisen tutkimukseen, jota voidaan pitää suomalaisen koulutuksen eriytymistutkimuksen sokeana pisteenä (Kosunen ym., 2024). Alueellisten ja oppiainelähtöisten saatavuushaasteiden vuoksi olisi hyvä tarkastella sitä, millaisilla kannustimilla opettajia perusopetukseen houkutellaan. Varhaiskasvatuksen puolella olemme tätä jo tutkineet: taloudellisten kannustinten sijaan opettajia houkutellaan ammatillisilla kehittymismahdollisuuksilla sekä fyysiseen työympäristöön liittyvillä tekijöillä, kuten moderneilla ja terveyttä edistävillä tilaratkaisuilla (Mankki & Sintonen, 2025).
Lisäksi olisi hyvä tarkastella niitä eroja, joita esimerkiksi luokan- ja aineenopettajien osaamisen välillä ilmoituksissa on ja tuoda näin lisäymmärrystä siihen keskusteluun, jota aihepiirin ympärillä ajoittain käydään (mm. Knuutinen, 2023). Myös muut koulun ammattiryhmät ansaitsisivat huomiota: esimerkiksi viime vuosina yleistyneiden kouluvalmentajien roolia olisi syytä tarkastella ilmoitusten kautta, ja tarjota tietoa siitä, millaisia tehtävänkuvauksia eri puolilla Suomea on luotu. Tämä tieto tukisi sitä, ettei kouluvalmentajien roolia hahmoteltaessa pyörää tarvitsisi keksiä joka paikassa uudelleen.
Lähteet
Anand, R. (2013). Gender stereotyping in Indian recruitment advertisements: A content analysis. International Journal of Business Governance and Ethics, 8(4), 306–322. https://doi.org/10.1504/IJBGE.2013.059161
Kim, J., & Angnakoon, P. (2016). Research using job advertisements: A methodological assessment. Library & Information Science Research, 38(4), 327–335. http://dx.doi.org/10.1016/j.lisr.2016.11.006
Knuutinen, K. (15.12.2023). Aineenopettajien osaamista kannattaa hyödyntää laajemmin peruskoulussa. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/paivanlehti/15122023/art-2000010053357.html
Kosunen, S., Saari, J., Huilla, H., & Hienonen, N. (2024). Uupuvat opettajat: Rekrytointivaikeudet ja opettajasegregaatio Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka, 89(3), 255–267. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061250886
Mankki, V. (2023). Research using teacher or teacher educator job advertisements: A scoping review. Cogent Education, 10(1), 2223814. https://doi.org/10.1080/2331186X.2023.2223814
Mankki, V., Heikkilä, M., Kemppinen, L., & Metsäpelto, R.-L. (2024). Teacher competencies in job advertisements for teachers. Nordic Journal of Comparative and International Education (NJCIE), 8(3). https://doi.org/10.7577/njcie.6031
Mankki, V., & Sintonen, S. (2025). Professional development opportunities and a newly built daycare center: incentives in ECEC teacher job advertisements in Finland. European Early Childhood Education Research Journal, 33(2), 243–257. https://doi.org/10.1080/1350293X.2024.2430588
Metsäpelto, R-L., Poikkeus, A-M., Heikkilä, M., Husu, J., Laine, A., Lappalainen, K., Lähteenmäki, M., Mikkilä-Erdmann, M., Warinowski, A., Iiskala, T., Hangelin, S., Harmoinen, S., Holmström, A., Kyrö-Ämmälä, O., Lehesvuori, S., Mankki, V., & Suvilehto, P. (2022). A multidimensional adapted process model of teaching. Educational assessment, evaluation and accountability, 34(2), 143–172. https://doi.org/10.1007/s11092-021-09373-9
OECD. (2025). Results from TALIS 2024: The State of Teaching. OECD Publishing. https://doi.org/10.1787/90df6235-en
Selvi, A. F. (2010). All teachers are equal, but some teachers are more equal than others: Trend analysis of job advertisements in English language teaching. WATESOL NNEST Caucus Annual Review, 1(1), 155–181.
Sirkko, R., & Mankki, V. (2025). Teacher competencies in special educator recruitment in Finland. European Journal of Special Needs Education. https://doi.org/10.1080/08856257.2025.2549567
