Tutkittua perusopetuksesta: Sanalliset tehtävät rakentavat lapsen matemaattista ajattelua
Kuvittele sanallinen matemaattinen tehtävä, jonka alakouluikäinen voisi kohdata niin oppikirjassa kuin arjenkin tilanteessa:
“Aino saa pelisovellukseen 15 digitaalista rahaa. Hän käyttää niistä 4 tarrapakettiin, jossa on 6 animoitua tarraa, ja 3 tarraa katoaa, kun sovellus kaatuu. Kuinka monta tarraa Ainolla on jäljellä?”
Tehtävä näyttää yksinkertaiselta, mutta sen ratkaiseminen vaatii erityisesti alakouluikäiseltä lapselta yllättävän paljon. Ensin hänen täytyy ymmärtää teksti ja sen käsitteet sekä luvut. Sen jälkeen hänen on muodostettava ajatus tilanteesta, erotettava olennainen sekä epäolennainen tieto ja pääteltävä, että tilanne voidaan ratkaista vähennys- ja yhteenlaskun avulla. Vasta tämän jälkeen hän pääsee vaiheeseen, jossa pääsee ratkomaan laskun. Jos jokin näistä vaiheista horjuu – sanasto ei ole tuttua lapselle, numeroiden ymmärtäminen on hankalaa tai lapsen on haastavaa tunnistaa, mikä tieto on olennaista – tehtävän ratkaiseminen voi muuttua varsin haastavaksi.
Väitöskirjassani (Vessonen, 2025) tarkastelin yli 300 tutkimuksen meta-analyysin avulla, mitä sanallisten tehtävien ratkaiseminen edellyttää ja miten näitä taitoja voidaan tukea alakoulussa. Meta-analyysi tarkoittaa menetelmää, jossa useiden tutkimusten tulokset yhdistetään tilastollisesti, ja sen vahvuus on, että se tuottaa yksittäisiä tutkimuksia luotettavamman ja kokonaiskuvaa tarkemmin kuvaavan arvion ilmiöstä. Tulokset osoittavat, että sanalliset tehtävät eivät ole vain matematiikan harjoituksia vaan ikkunoita siihen, miten lapset yhdistävät kielellistä ymmärrystä ja matemaattisia perustaitoja, jotta voivat harjoitella arjen matemaattisten tilanteiden ratkaisemista.
Sanalliset tehtävät eivät ole vain matematiikan harjoituksia vaan ikkunoita siihen, miten lapset yhdistävät kielellistä ymmärrystä ja matemaattisia perustaitoja.
Sanallisten tehtävien osaaminen liittyy vahvasti kielellisiin taitoihin, kuten luetun ymmärtämiseen ja sanavarastoon, sekä matemaattisiin perustaitoihin, kuten numeroiden nimeämiseen ja peruslaskutoimitusten sujuvuuteen (Lin, 2021; Vessonen ym., 2025a). Erityisesti lapset, joilla on haasteita näissä taidoissa, tarvitsevat usein tukea sanallisten tehtävien oppimisessa. Myös motivaatio ja matikka-ahdistus ovat yhteydessä siihen, miten oppilas tehtäviä ratkaisee.
Kaikki sanalliset tehtävät eivät kuitenkaan ole yhtä vaativia. Meta-analyysimme (Vessonen ym., 2024) osoitti, että tietyt tehtäväpiirteet tekevät tehtävistä erityisen haastavia alakouluikäisille. Tehtävät, joissa on epäolennaista tietoa tai jotka vaativat realistista päättelyä sekä tehtävät, joissa tuntematon luku on ensimmäisenä. Esimerkiksi tämäntyyppiset tehtävät ovat alakoululaisille tutkimusten mukaan (Jaffe & Bolger, 2023; Vessonen ym., 2024) haastavimpia juuri tuntemattoman luvun paikan vuoksi: "Pam keräsi omenoita. Hän käytti 19 omenaa piirakkaan, ja 23 omenaa jäi jäljelle. Kuinka monta omenaa Pam keräsi alun perin? Myös monivaiheiset tehtävät ja sellaiset, joissa sanasto ei suoraan kerro laskutoimitusta, vaativat oppilaalta paljon.
Sanallisten tehtävien opetus on vaikuttavaa, kun se toteutetaan selkeästi ja systemaattisesti.
Väitöskirjani osoitti, että sanallisten tehtävien opetus on vaikuttavaa, kun se toteutetaan selkeästi ja systemaattisesti (Vessonen ym., 2025b). Tehokkaassa opetuksessa opetettiin ratkaisustrategioita (esim. Lue – alleviivaa – ratkaise – tarkista), tunnistamaan ja visualisoimaan erilaisia tehtävätyyppejä (esim. muutos- tai vertailutilanne), harjoiteltiin tehtävissä käytettävää sanastoa ja varmistettiin, että peruslaskutoimitukset sujuvat (Myers ym., 2022; Vessonen ym., 2025b). Tulokset korostavat erityisesti, että systemaattinen ja johdonmukainen harjoittelu auttaa lapsia, minkä vuoksi vain laskutoimitusten harjoitteleminen ei riitä taitojen siirtymiseen sanallisten tehtävien ratkaisemisessa. On tärkeää huomata, ettei sanallisten tehtävien opetus voi perustua avainsanojen mekaaniseen kääntämiseen laskutoimituksiksi (esim. sanan ”yhteensä” esiintyminen merkitsee aina yhteenlaskua). Tällainen lähestymistapa voi johtaa virheellisiin ratkaisuihin erityisesti tehtävissä, joissa sanasto ja matemaattinen rakenne eivät ole suorassa vastaavuussuhteessa (Powell ym., 2022).
Nykymaailmassa sanallisten tehtävien merkitys korostuu entisestään (Gravemeijer ym., 2017). Laskin hoitaa laskutoimituksia, mutta useissa arjen tilanteissa ihmisen on itse ymmärrettävä, mikä on tarpeellista matemaattista tietoa ja minkälaisia laskutoimituksia tilanne vaatisi. Oppilaan täytyy osata tulkita tilanne, muotoilla se matemaattisesti ja arvioida, onko vastaus järkevä. Viimeinen vaihe onkin korostuneen tärkeä, kun informaatiota on tarjolla paljon. Juuri tätä sanalliset tehtävät harjoittavat. Ne ovat niitä matematiikan soveltamisen taitoja, joissa esimerkiksi PISA-tutkimusten perusteella on nähtävissä huolestuttavia trendejä (OECD, 2023).
Oppilaan täytyy osata tulkita tilanne, muotoilla se matemaattisesti ja arvioida, onko vastaus järkevä. Viimeinen vaihe onkin korostuneen tärkeä, kun informaatiota on tarjolla paljon.
Sanallisten tehtävien osaaminen vahvistaa lapsen koulusuoriutumista ja arjen matemaattisten tilanteiden hallintaa. Samalla lapsi oppii jo koulupolun alussa mallintamaan tilanteita, käyttämään tarkoituksenmukaisia strategioita ja luottamaan omaan ajatteluunsa. Nämä taidot rakentavat pohjaa myöhemmälle osaamiselle. Matematiikassa taidot kasautuvat hyvin vahvasti aiempien taitojen päälle: varhaiset taidot ennustavat myöhempää akateemista menestystä, taloudellista hyvinvointia ja jopa hyvinvointia laajemmin (esim. Davis-Kean ym., 2022).
Jotta voimme vahvistaa lasten nykyistä sekä tulevaa osaamista, on merkityksellistä varmistaa jo varhain, että lapset oppivat tärkeitä matemaattisia taitoja. Tämän rakentamisessa auttavat monipuoliset mahdollisuudet harjoitella systemaattisesti erityyppisiä sanallisia tehtäviä käyttäen strategioita, joita lapsi voi hyödyntää myös tulevissa tehtävissä.
Lähteet
Davis‐Kean, P. E., Domina, T., Kuhfeld, M., Ellis, A., & Gershoff, E. T. (2022). It matters how you start: Early numeracy mastery predicts high school math course-taking and college attendance. Infant and Child Development, 31(2), e2281. https://doi.org/10.1002/icd.2281
Gravemeijer, K., Stephan, M., Julie, C., Lin, F.-L., & Ohtani, M. (2017). What mathematics education may prepare students for the society of the future? International Journal of Science and Mathematics Education, 15(S1), 105–123. https://doi.org/10.1007/s10763-017-9814-6
Jaffe, J. B., & Bolger, D. J. (2023). Cognitive processes, linguistic factors, and arithmetic word problem success: A review of behavioral studies. Educational Psychology Review, 35(4), 105. https://doi.org/10.1007/s10648-023-09821-6
Lin, X. (2020). Investigating the unique predictors of word-problem solving using meta-analytic structural equation modeling. Educational Psychology Review, 33, 1097–1124. https://doi.org/10.1007/s10648-020-09554-w
Myers, J. A., Witzel, B. S., Powell, S. R., Li, H., Pigott, T. D., Xin, Y. P., & Hughes, E. M. (2022). A meta-analysis of mathematics word-problem solving interventions for elementary students who evidence mathematics difficulties. Review of Educational Research, 92(5), 695–742.
OECD. (2023). PISA 2022 Results: Finland (Factsheet). OECD Publishing. https://www.oecd.org/pisa
Powell, S. R., Namkung, J. M., & Lin, X. (2022). An investigation of using keywords to solve word problems. The Elementary School Journal, 122(3), 452–473. https://doi.org/10.1086/717888
Vessonen, T. (2025). Mathematical word problem-solving skills among elementary schoolers: A meta-analytic approach to understanding related individual, task, and educational interventions’ characteristics. Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/599720
Vessonen, T., Dahlberg, M., Hellstrand, H., Widlund, A., Korhonen, J., Aunio, P., & Laine, A. (2024). Task characteristics associated with mathematical word problem-solving performance among elementary school-aged children: A systematic review and meta-analysis. Educational Psychology Review, 36(4), 117. https://doi.org/10.1007/s10648-024-09954-2
Vessonen, T., Dahlberg, M., Hellstrand, H., Widlund, A., Söderberg, P., Korhonen, J., Aunio, P., & Laine, A. (2025a). Individual characteristics associated with elementary school children’s mathematical word problem‐solving skills: A systematic review and meta‐analysis. Review of Education, 13(1), e70045. https://doi.org/10.1002/rev3.70045
Vessonen, T., Hellstrand, H., Kurkela, M., Aunio, P., & Laine, A. (2025b). The effectiveness of mathematical word problem-solving interventions among elementary schoolers: A systematic review and meta-analysis. International Journal of Educational Research, 132, 102642. https://doi.org/10.1016/j.ijer.2025.102642
Vessonen, T., Hellstrand, H., Aunio, P., & Laine, A. (2026). Pictures in mathematical word problems: A systematic review on the role of task and student characteristics. Educational Psychology Review, 38(1), 20. https://doi.org/10.1007/s10648-025-10112-5
