Tutkittua perusopetuksesta: Vahvuuksiin keskittyvä mentorointi tukee uran alussa olevaa opettajaa

Tutkittua perusopetuksesta -blogin kirjoittajavieraana Nina Seljo.
Julkaistu
4.11.2026

Kirjoittaja Nina Seljo

Suomessa opettajaksi kouluttaudutaan vuosia, mutta työuran alkuun saatetaan saada vain muutaman tunnin perehdytys. Tämä ajatus tuntuu ristiriitaiselta. Tiedämme, että ensimmäiset työvuodet ovat ratkaisevia ammatillisen kasvun, työhyvinvoinnin ja jopa alalla pysymisen kannalta. Silti uransa aloittavien opettajien saama tuki vaihtelee suuresti. Ristiriita herätti minut pohtimaan, voisiko opettajan uran alkuvaihetta tukea uudella tavalla. Näin syntyi väitöskirjatutkimukseni vahvuusmentoroinnista (Seljo, 2024, 2025).

Sen keskeisenä ajatuksena on, että ihmisen hyvinvointia, motivaatiota ja onnistumista tuetaan tunnistamalla ja hyödyntämällä hänen vahvuuksiaan.

Vahvuusmentorointi on uusi ammatillisen tuen malli, joka perustuu positiivisen psykologian lähtökohtiin. Sen keskeisenä ajatuksena on, että ihmisen hyvinvointia, motivaatiota ja onnistumista tuetaan tunnistamalla ja hyödyntämällä hänen vahvuuksiaan. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti luonteenvahvuuksia, kuten sinnikkyyttä, ystävällisyyttä, oppimisen iloa, luovuutta ja näkökulmanottokykyä. Aiemmissa tutkimuksissa vahvuuksien tiedostamisen ja käyttämisen on havaittu olevan yhteydessä hyvinvointiin ja työssä kukoistamiseen. (esim. Peterson & Seligman, 2004; Seligman, 2011).

Väitöstutkimuksessa kehitin vahvuusmentoroinnin mallin. Mallissa yhdistyvät mentoroinnin käytännöt ja luonteenvahvuuksiin perustuvat työskentelytavat. Mentorointitapaamisissa tunnistetaan opettajan vahvuuksia esimerkiksi vahvuuskyselyn ja arjen tilanteita reflektoivien keskustelujen avulla.  Lisäksi pohditaan, miten vahvuuksia voidaan hyödyntää ammatillisessa kehittymisessä, vuorovaikutuksessa ja työssä jaksamisessa.

Kokeilin mallia yhden lukuvuoden ajan 11 perusopetuksen opettajan kanssa. Aineisto koostuu haastatteluista, kyselyistä ja mentorointiprosessin aikana tehdyistä muistiinpanoista.  

Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että vahvuusmentorointi koettiin merkitykselliseksi ja toimivaksi tavaksi tukea työuran alkuvaiheessa olevia opettajia. Osallistujat kokivat saaneensa tarvitsemaansa psykososiaalista tukea, jota he eivät välttämättä muualta työyhteisöstä saaneet. Mentorointi tarjosi turvallisen tilan käsitellä työn haasteita, epävarmuutta ja onnistumisia. Samalla se vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kokemusta siitä, ettei opettaja ole työssään yksin.  

Osallistujat oppivat näkemään vahvuudet laaja-alaisina ja kehittyvinä ominaisuuksina sen sijaan, että ne nähtäisiin vain synnynnäisinä lahjoina. 

Toinen merkittävä tulos liittyi ajattelutavan muutokseen. Vahvuusmentorointi auttoi opettajia tunnistamaan omia voimavarojaan ja tarkastelemaan työtään aiempaa myönteisemmästä näkökulmasta. Osallistujat oppivat näkemään vahvuudet laaja-alaisina ja kehittyvinä ominaisuuksina sen sijaan, että ne nähtäisiin vain synnynnäisinä lahjoina. Vahvuuksien tunnistaminen lisäsi itseluottamusta, auttoi ratkaisemaan arjen haasteita ja vahvisti kokemusta omasta ammatillisesta osaamisesta.  

Kolmas keskeinen tulos oli ammatillisen kasvun vahvistuminen. Mentoroinnin avulla opettajat pystyivät pohtimaan opettajuuttaan syvemmin ja tekemään näkyväksi niitä vahvuuksia, joiden varaan omaa opettajuutta voi rakentaa. Vahvuustietoinen tarkastelu ei tarkoittanut ongelmien sivuuttamista vaan niiden käsittelemistä voimavaralähtöisesti. Tämä lähestymistapa tuki opettajien kokemusta työssä onnistumisesta ja ammatillisesta kehittymisestä.  

Vahvuustietoinen tarkastelu ei tarkoittanut ongelmien sivuuttamista vaan niiden käsittelemistä voimavaralähtöisesti. 

Tutkimuksen tuloksia voidaan tarkastella laajemminkin perusopetuksen kontekstissa. Opettajan hyvinvointi ei ole pelkästään yksilön asia vaan koko kouluyhteisön ja koulutusjärjestelmän menestystekijä. Hyvinvoiva opettaja kykenee paremmin tukemaan oppilaiden oppimista, hyvinvointia ja kasvua. Opettajien uran alkuvaiheen tukeminen on siten myös oppilaiden etu. Kun opettaja oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan, hänen on helpompi tunnistaa ja vahvistaa myös oppilaiden vahvuuksia. Tällaisen vahvuustietoisen ajattelun on mahdollista levitä yksittäisestä opettajasta koko kouluyhteisön toimintatavaksi.  

Perehdyttämisen rinnalle tarvitaan rakenteita, jotka tukevat laajemminkin opettajan ammatillista identiteettiä, hyvinvointia ja työssä jaksamista. Vahvuusmentorointi tarjoaa tähän yhden konkreettisen mallin. Se voidaan toteuttaa suhteellisen kevyesti osana koulun tai kunnan mentorointikäytäntöjä. Muitakin uran alkuvaiheen tukimuotoja on aikaisemmin tunnistettu ja ne piirtävät kuvaa siitä, millaisella tuella opettajien hyvinvointia, ammatillista kasvua ja työssä pysymistä voidaan edistää (ks. esim. Heikkinen ym., 2020; Jokinen ym., 2014; OECD, 2019).  Nyt tarvitaan päätöksiä, jotka mahdollistavat tuen toteuttamisen käytännössä. Tutkijoiden tuottama tieto ja opettajien kehittämistyö eivät yksinomaan riitä, vaan tarvitaan aikaa, rakenteita ja resursseja, jotta tukea voidaan kohdistaa oikein. Siksi vastuu opettajien uran alkuvaiheen tukemisesta kuuluu myös paikallisille päättäjille ja valtakunnalliselle koulutuspolitiikalle.

Lähteet

Heikkinen, H. L. T., Jokinen, H., & Tynjälä, P. (toim.). (2020). Vertaisuus ja ohjaus opettajan työssä. PS-kustannus.

Jokinen, H., Taajamo, M., & Välijärvi, J. (toim.) (2014). Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä ja muutoksessa. Huomisen haasteita. Koulutuksen tutkimuslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6021-6

OECD (2019), TALIS 2018 Results (Volume I): Teachers and School Leaders as Lifelong Learners, TALIS, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/1d0bc92a-en.  

Peterson, C., & Seligman, M. E. P. (2004). Character Strengths and Virtues: A Handbook and Classification. Oxford University Press.

Seligman, M. E. P. (2011). Flourish. Free Press.

Seljo, N. (2024). Vahvuusmentorointi: kehittämistutkimus opettajan vahvuusperustaisesta tukemisesta työuran induktiovaiheessa. Lapin yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-440-9

Seljo, N. (2025). Vahvuusmentorointi – tukea opettajan uran alkuvaiheisiin luonteenvahvuuksien avulla. Työelämän tutkimus, 154–160. https://doi.org/10.37455/tt.157567