Tutkittua perusopetuksesta: Opettajaidentiteetin ja ammatillisen osaamisen yhteyden vahvistaminen on opettajankoulutuksen ydintä
Yhteiskunnallinen työpuhe tuntuu tällä hetkellä olevan hyvin osaamiskeskeistä: on kyvykkyyksiä, suorituskykyjä ja ydinosaamista. Ammatillinen osaaminen on toki keskeistä opettajankoulutuksen sisältöä ja se on myös opettajana työskentelyn edellytys (Beijaard ym., 2023). Opettajan työ on kuitenkin monimutkaista kasvatus- ja ihmissuhdetyötä, eikä pelkkä osaaminen riitä opettajaksi tulemiseen. Ammatillisen osaamisen olisikin jo opiskeluaikana hyvä kiinnittyä opettajan ammatilliseen identiteettiin eli siihen, millainen opettaja yksittäinen opettaja kokee olevansa ja millainen opettaja hän haluaa olla tulevaisuudessa (Esteban-Guitart, 2019; Eteläpelto, Vähäsantanen ym., 2014).
Ammatillisen identiteetin ja ammatillisen osaamisen muodostumista voidaan tarkastella aiempaa kokonaisvaltaisemmin, yhtenä laajana ilmiönä. Beijaard ja kollegat (2023) esittelevät ammatillisen identiteettioppimisen viitekehyksen, joka yhdistää ammatillisen identiteetin ja ammatillisen osaamisen muodostumisen uudella tavalla. Viitekehyksen ytimessä ovat oppimiskokemukset ja niiden reflektio sekä ammatillisen oppimisen että ammatillisen identiteetin muodostumisen näkökulmista. Ammatillista identiteettioppimista katsotaan tapahtuvan, kun ammatillisen identiteetin muodostumisen ja ammatillisen oppimisen prosessit kohtaavat ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Väitöskirjassani (Virta, 2025) sovelsin ammatillisen identiteettioppimisen mallia ja sen käsitteitä tutkiessani liikunnanopettajien ammatillista identiteettioppimista. Pyrkimyksenäni oli ymmärtää ammatillisen oppimisen ja ammatillisen identiteetin muodostumisprosessien välisiä yhteyksiä sekä ammatillisen identiteetin jännitteiden merkitystä ammatillisessa identiteettioppimisessa.
Ammatillisen identiteetin muodostuminen ja ammatillinen oppiminen kohtaavat
Tutkimuksen tulosten perusteella ammatillisen identiteetin muodostumisen ja ammatillisen oppimisen prosessien välillä on tiivis yhteys. Ammatillista identiteettioppimista kuvattiin viidellä ammatillisen identiteettioppimisen polulla, jotka kukin nostivat esiin tiettyjä identiteettioppimisen ominaispiirteitä. Esimerkiksi ammatillisen identiteettityön polussa oppimiskokemukset saivat opettajia pohtimaan omaa ammatillista identiteettiään uudella tavalla. Toisaalta ammatillisen oppimisen polussa opettajien senhetkinen ammatillinen identiteetti oli keskeisessä roolissa ja ohjasi hakeutumaan tietynlaisten ammatillisen osaamisen sisältöjen pariin. Tai jos ammatillisen osaamisen sisällöt eivät vastanneet sitä, millaisina opettajat itsensä näkivät nyt ja tulevaisuudessa, ne torjuttiin (ammatillisen identiteettioppimisen torjumisen polku). Kokonaisuudessaan ammatillisen identiteetin ja ammatillisen osaamisen muodostumisprosessien välinen suhde oli myönteinen ja vastavuoroisesti toinen toistaan vahvistava ja rikastava.
Tietoisuus siitä millainen opettaja haluaa olla tulevaisuudessa motivoi hakemaan sen suuntaista ammatillista osaamista.
Tutkimuksessa tunnistettiin myös ammatillisen identiteetin jännitteitä, jotka muodostuivat opettajaidentiteetin eri puolien välille (esimerkiksi: millainen opettaja olen – millainen opettaja kuvittelen olevani). Jännitteillä oli merkittävä identiteettityötä käynnistävä ja ammatillista identiteettioppimista ohjaava rooli. Jännitteiden ratkeaminen saattoi esimerkiksi johtaa aiempaa realistisempaan käsitykseen itsestä opettajana. Vastaavasti tietoisuus siitä millainen opettaja haluaa olla tulevaisuudessa motivoi hakemaan sen suuntaista ammatillista osaamista.
Opettajankoulutus ja opettajaidentiteetin muodostuminen
Mitä tutkimuksen tulokset sitten tarkoittavat opettajankoulutuksen kannalta? Miten tukea ja ohjata opiskelijoita, jotta heissä tapahtuisi opettajankoulutuksen aikana opetussuunnitelmien mukaista ammatillista oppimista ja opettajaidentiteetin rakentumista? Opettajankoulutuksen pirstaleisuus (ks. Mikkilä-Erdmann, ym., 2024) ja vaikuttavuus (ks. Heikkinen ym., 2015; Keating ym., 2017) ovat pitkään olleet opettajankoulutuksen kaksi keskeistä haastetta.
Ammatillista oppimista ja ammatillisen identiteetin muodostumista tulisi opettajankoulutuksessa tarkastella yhdessä, toisiinsa läheisesti liittyvinä prosesseina
Väitöstutkimukseni tulokset vahvistavat teoreettista näkemystä ammatillisen identiteetin ja ammatillisen oppimisen muodostumisprosessien läheisestä yhteydestä ja antavat tukea näkemykselle, jossa ammatillista oppimista ja ammatillisen identiteetin muodostumista tulisi opettajankoulutuksessa tarkastella yhdessä, toisiinsa läheisesti liittyvinä prosesseina (Beijaard ym., 2023). Ajattelen, että ammatillisen identiteetin muodostumisen ja ammatillisen oppimisen prosessien yhdistäminen ja sisällyttäminen opettajankoulutukseen opetussuunnitelmatasolla ja niiden tarkastelu opettajankoulutuksen aikana yhdessä toisiinsa liittyvinä ja vaikuttavina prosesseina voisi tarjota ratkaisuja edellä mainittuihin pirstaleisuuden ja vaikuttavuuden haasteisiin. Tämä kuitenkin edellyttää opettajankouluttajilta ymmärrystä ja kykyä ohjata identiteettityön prosesseja ja tukea opiskelijoita pitkäjänteisesti opettajaopintojen eri vaiheissa.
Lähteet
Beijaard, D., Koopman, M., & Schellings, G. (2023). Reframing teacher professional identity and learning. Teoksessa I. Menter (toim.), The Palgrave handbook of teacher education research (s. 763–785). Springer Nature Switzerland AG. https://doi.org/10.1007/978-3-031-16193-3_28
Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P., & Paloniemi, S. (2014). Identity and agency in professional learning. Teoksessa S. Billett, C. Harteis, & H. Gruber (toim.), International handbook of research in professional and practice-based learning (s. 645–672). London: Springer.
Esteban-Guitart, M. (2019). Identity in education and education in identities: Connecting curriculum and school practice to students’ lives and identities. Teoksessa P. Hviid & M. Märtsin (toim.), Culture in Education and Education in Culture: Cultural Psychology of Education, 10 (s. 159–175). Cham: Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-030-28412-1_10
Heikkinen, H. L. T., Aho, J., & Korhonen, H. (2015). Ope ei saa oppia: Opettajankoulutuksen jatkumon kehittäminen. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/85227/978-951-39-6093-3.p…
Keating, X. D., Shangguan, R., Zhou, K., Fan, Y., Liu, J., & Harrison, L. (2017). Research on preservice physical education teachers’ and preservice elementary teachers’ physical education identities: A systematic review. Journal of Teaching in Physical Education, 36(2), 162–172. https://doi.org/10.1123/jtpe.2016-0128
Mikkilä-Erdmann, M., Nummi, J., & Erdmann, N. (2024). Exploring Finnish student teachers’ perceived coherence of their teacher education program. Teoksessa G. Doetjes, V. Domivic, M. Mikkilä-Erdmann, & K. Zaki (toim.), Coherence in European teacher education: Theoretical models, empirical studies, institutional approaches (pp. 55–74). London: Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-658-43721-3
Virta, J. (2025). Liikunnanopettajien ammatillinen identiteettioppiminen. Väitöskirja, JYU Dissertations 892. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0544-7
