Heidi Harju-Luukkaisen kolumni: Kun maailma horjuu, koulutus kantaa

Maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti ja usein odottamattomilla tavoilla. Sodat, pandemiat, ilmastokriisi, taloudellinen epävarmuus ja yhteiskunnallinen kahtiajako piirtävät kuvaa tästä ajasta, jossa moni kokee epävarmuutta ja huolta tulevasta. Tällaisina hetkinä nousee esiin kysymys: mikä sitten kantaa meitä eteenpäin? Mikä antaa suuntaa ja luo kestävyyttä maailmassa, jossa ennakoitavuus on vähissä? Yksi vastaus on koulutus.

Koulutus ei ole pelkkä polku lapsuudesta työelämään tai muodollisen pätevyyden väylä. Se on jotain paljon muuta. Näen koulutuksen yhteiskunnan syvärakenteena, joka muodostaa pohjan yksilöiden ja yhteisöjen kehittymiselle. Koulutus tarjoaa tiedon lisäksi myös välineitä ajatella kriittisesti, kykyä käsitellä tunteita ja valmiuksia toimia yhdessä muiden kanssa. Se auttaa ihmisiä ymmärtämään ympäröivää maailmaa, eikä pelkästään omasta näkökulmasta, vaan myös toisten. Parhaimmillaan koulutus rakentaa siltoja eri kulttuurien, sukupolvien ja ajattelutapojen välille. Se luo perustan kestävälle demokratialle ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vahva ja inklusiivinen koulutusjärjestelmä antaa kaikille mahdollisuuden löytää oman paikkansa yhteiskunnassa ja osallistua sen kehittämiseen.

Suomessa koulutusta on pitkään pidetty maailman huippuna ja tästä syystä paraikaa suomalaisissa peruskouluissa tehtävä Pisa-tutkimus osuu mielenkiintoiseen ajankohtaan. Viimeisimmät kansainvälisen arviointien tulokset kun ovat kertonet oppimistulostemme pitkäaikaisesta laskusta, erityisesti matematiikassa ja lukutaidossa. Syiksi on ehdotettu koulutusjärjestelmämme moninaisia haasteita. Näitä ovat muun muassa oppisisältöjen laajeneminen oppituntien vähentyessä, resurssipula, kasvavat luokkakoot, digilaitteiden hallitsematon käyttö sekä kodin ja koulun välisen tuen heikentyminen. Samanaikaisesti monet opettajat ympäri suomen kamppailevat uupumuksen ja tukitoimien puutteen kanssa. 

Uskon vahvasti, että koulutus tuottaa tulevaisuususkoa yhteiskuntaan. Tämä tulevaisuususko on voima, joka pitää yhteiskunnan koossa myös vaikeina aikoina.

Vaikka osa Pisa-tuloksista osoittaa laskevaa trendiä, on myös myönteisiä uutisia löydettävissä. Suomalaisnuoret menestyivät hyvin Pisa 2022 -tutkimuksen luovan ajattelun osa-alueella, joka on tärkeä tulevaisuuden taito. Aivan kuten koulutus, myös Pisa-tutkimuksen sisältö kehittyy vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin. Vuoden 2025 luonnontieteiden pääarviointialueen arviointikehys korostaa kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen teemoja sekä ihmisen vaikutusta Maan biologisiin, kemiallisiin ja fysikaalisiin prosesseihin. Osaamiseen kuuluu kyky selittää mm. tieteellisesti ilmiöitä, arvioida tutkimussuunnitelmia ja käyttää tietoon ja järjestelmälliseen ajatteluun perustuvia toimia ympäristön elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan seuraavia tuloksia, jotka saamme vuoden 2026 loppupuolella.

Suomen koulutusjärjestelmä on nyt ratkaisevassa tienhaarassa, aikana, joka on täynnä epävarmuuksia. Vuosikymmenten aikana saavutettu asema koulutuksen mallimaana ei ole enää itsestäänselvyys. Tilanteen korjaaminen edellyttää rohkeita ja määrätietoisia poliittisia päätöksiä. Oppimistuloksia ei tule kuitenkaan sokeasti tuijottaa, vaan nähdä koulutuksen arvo myös laajemmin. Itse uskon vahvasti, että koulutus tuottaa tulevaisuususkoa yhteiskuntaan. Tämä tulevaisuususko on voima, joka pitää yhteiskunnan koossa myös vaikeina aikoina. Oppiminen synnyttää uskoa siihen, että tulevaisuudessa on mahdollisuuksia ja että omalla panoksella on merkitystä. Yhteiskunta, joka tarjoaa kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden oppia ja kehittyä, on myös yhteiskunta, joka rakentaa rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja kestävää tulevaisuutta. Panostaminen koulutukseen on siten paitsi yksilöiden myös koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja vakauden edellytys.

Näistä syistä koulutukseen panostaminen ei ole ylellisyyttä, joka tulee varata vain hyville ajoille. Se on investointi, jota tarvitaan juuri silloin, kun ajat ovat vaikeat. Se on pitkän aikavälin ratkaisu, joka ei ehkä tuo nopeita otsikoita tai välitöntä hyötyä, mutta joka vahvistaa yhteiskunnan juuria ja luo pohjan paremmalle tulevaisuudelle. Kun mietimme, millaista maailmaa haluamme rakentaa lapsillemme ja heidän lapsilleen, koulutus on yksi voimakkaimmista välineistä, joita meillä on. Se ei ehkä ratkaise kaikkia ongelmia, mutta varmaa on kuitenkin se, että ilman sitä emme ratkaise yhtään ongelmaa.

Kirjoittaja on professori ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen varajohtaja.