Heidi Harju-Luukkaisen kolumni: Hyvää kesää koululainen, mitä sinulle kuuluu?
Onnea kaikille valmistuneille ja hyvää sekä ansaittua kesää kaikille oppilaille ja opettajille! Kesäloma on käsillä, ja koulut jäävät taas hetkeksi ansaitulle tauolle. Tämä aika tarjoaa opettajille ja oppilaille mahdollisuuden hengähtää, palautua ja valmistautua tulevaan lukuvuoteen. Kesäloman merkitys korostuu erityisesti nyt, kun koulutussektorilla on käynnissä merkittäviä muutoksia ja haasteita.
Kesäloma on vakiintunut osa koulujen vuosikalenteria monissa maissa, kuten myös Suomessa. Mutta mistä tämä perinne on saanut alkunsa? Kesäloman perinne juontaa juurensa historiallisista ja yhteiskunnallisista syistä, mutta sillä on myös merkittäviä pedagogisia, sosiaalisia ja yksilön hyvinvointiin liittyviä perusteita. Kesäloman alkuperä liittyy maatalousyhteiskuntaan, jossa lasten työpanos oli välttämätön perheiden elinkeinolle. Kesällä viljelystyöt olivat kiivaimmillaan ja silloin lapset tarvittiin kotiin auttamaan pelloille ja muihin maatilan töihin. Koulujen lukuvuosi suunniteltiin siten, että se mukautui maatalouden kausittaisiin tapahtumiin, mikä mahdollisti lasten osallistumisen sekä koulunkäyntiin että perheen elinkeinoon. Vaikka yhteiskunta on muuttunut ja kaupungistunut, kesäloman perinne on säilynyt. Nykyään kesälomalla on kuitenkin monia muita merkityksiä ja perusteluita, kuin lasten hyödyntäminen työnteossa.
Nykyään kesälomalla on kuitenkin monia muita merkityksiä ja perusteluita, kuin lasten hyödyntäminen työnteossa.
Pitkä kouluvuosi on intensiivinen ja vaativa sekä oppilaille että opettajille. Opittavia asioita on paljon ja yhteiskuntaa haastavat ilmiöt näkyvät vahvasti koulujen arjessa. Kuitenkin kesäloma tarjoaa tärkeän tauon, jonka aikana kaikki voivat levätä ja palautua. Oppilaiden on tärkeää saada aikaa rentoutumiseen, vapaa-ajan harrastuksiin ja perheen sekä läheisten kanssa olemiseen. Tämä tauko auttaa ehkäisemään uupumusta ja ylläpitämään motivaatiota seuraavaa lukuvuotta varten. Kesäloma tarjoaa myös lapsille ja nuorille mahdollisuuden osallistua erilaisiin sosiaalisiin ja vapaa-ajan toimintoihin, joita ei ehkä ole mahdollista toteuttaa kouluvuoden aikana. Leirit, harrastukset ja perheen sekä läheisten kanssa vietetty yhteinen aika rikastuttavat lasten elämää ja tarjoavat kokemuksia, jotka tukevat heidän kokonaisvaltaista kasvuaan ja kehitystään.
En malta olla palaamatta yhteen koulutuksen, mutta myös yhteiskuntamme tärkeimpään kysymykseen, joka linkittyy myös kesälomaan, nimittäin inkluusioon. Inkluusio, tai inklusiivinen koulutus, viittaa sellaiseen opetuksen järjestämiseen, jossa kaikkien oppilaiden erilaiset tarpeet ja taustat huomioidaan, ja jossa jokaiselle oppilaalle taataan yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja oppia. Tavoitteena on, että kaikki oppilaat, riippumatta esimerkiksi oppimisvaikeuksista, vammaisuudesta, kulttuuritaustasta tai kielestä, voivat opiskella yhdessä samassa kouluyhteisössä ja saada tarvittavaa tukea. Inkluusion perusajatuksena on, että erilaisuus on rikkaus ja voimavara. Inklusiivinen kouluyhteisö pyrkii poistamaan esteitä, jotka rajoittavat oppilaiden osallistumista ja oppimista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen muokkaamista siten, että ne palvelevat mahdollisimman monenlaisia oppijoita. Opettajilta tämä vaatii joustavuutta, luovuutta ja monipuolisten opetusmenetelmien hallintaa. Inklusiivinen koulutus myös tukee yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun kaikki oppilaat ovat osa samaa kouluyhteisöä, he kokevat kuuluvansa joukkoon ja ovat motivoituneempia oppimaan. Tämä luo positiivisen ja kannustavan oppimisilmapiirin, joka hyödyttää aivan kaikkia.
Vaikka inkluusion toteuttaminen vaatii paljon työtä ja resursseja, sen hyödyt ovat kiistattomat.
Vaikka inkluusion toteuttaminen vaatii paljon työtä ja resursseja, sen hyödyt ovat kiistattomat. Inklusiivinen koulutus rakentaa perustaa tasa-arvoisemmalle ja oikeudenmukaisemmalle yhteiskunnalle, jossa jokainen yksilö voi kasvaa ja kehittyä omana itsenään. Yhtä kaikki, myös kesäloma voi tarjota mahdollisuuksia juuri tällaisen tasa-arvon edistämiseen. Monille lapsille ja nuorille, erityisesti niille, jotka tulevat heikommassa asemassa olevista perheistä, koulu tarjoaa lukuvuoden aikana tärkeän turvaverkon ja resurssit. Puolestaan kesäloman aikana eri toimijat, kuten järjestöt ja kaupunki voivat järjestää erilaisia aktiviteetteja ja tukitoimia, jotka auttavat kaventamaan eroja ja tukemaan kaikkien lasten hyvinvointia. On syytä pitää mielessä, että pandemia-aika on jättänyt jälkensä monien oppilaiden hyvinvointiin, ja yhteiskuntana meidän onkin nyt panostettava entistä enemmän lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen tukemiseen.
Tässä me kaikki voimme olla tukena ja apuna. Yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tasa-arvoa voimme yhdessä rakentaa vaikka vain kysymällä lapselta tai nuorelta omassa lähinaapurustossa, mitä sinulle kuuluu?
Tässä me kaikki voimme olla tukena ja apuna. Yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tasa-arvoa voimme yhdessä rakentaa vaikka vain kysymällä lapselta tai nuorelta omassa lähinaapurustossa, mitä sinulle kuuluu? Inkluusio kun ei ole pelkästään koululle asetettu tavoite, vaan se on periaate, joka ohjaa koko yhteiskuntamme toimintaa. Se on perusta, jolle rakennamme tulevaisuuden yhteiskunnassamme.
Professori, yliopistokeskuksen varajohtaja, Heidi Harju-Luukkainen
