Seppo Penttilän kolumni: Länsirannikon läpimurto vai menetetty mahdollisuus?

Suomi elää merestä. Reilusti yli 90 prosenttia viennistämme kulkee meriteitse. Satamat ja väylät ovat kriittisiä solmukohtia, kun tarkastellaan kansallista sisäistä ja ulkoista turvallisuutta, huoltovarmuutta ja kilpailukykyä.

Kun EU avaa kassaa yhä enenevässä määrin liikenneinfran kehittämiseen, kyse ei ole pelkästä rahasta – kyse on ennen kaikkea tulevaisuudesta. Nyt alkavana armon vuonna 2026 on mahdollisuus rakentaa länsirannikon kilpailukykyä uudesta näkökulmasta ja samalla vahvistaa koko maan turvallisuutta konkreettisesti.

Suomi elää merestä. Reilusti yli 90 prosenttia viennistämme kulkee meriteitse. Satamat ja väylät ovat kriittisiä solmukohtia, kun tarkastellaan kansallista sisäistä ja ulkoista turvallisuutta, huoltovarmuutta ja kilpailukykyä.

Elinkeinoministeri Sakari Puisto toteaa, että Suomi pyrkii nyt aktiivisesti vaikuttamaan EU:ssa siihen, että puolustukseen liittyvät investoinnit tukisivat myös alueellista kokonaisturvallisuutta ja elinvoimaa.

Aluekehittämiseen on tarjolla runsaasti EU-rahoitusta, mutta kokonaiskuvan hahmottaminen vaatii asiantuntemusta. Keskeisiä instrumentteja ovat mm. Euroopan puolustusrahasto (EDF), digitaalisten verkkojen CEF ja TEN-T-ohjelmat, jotka tukevat satamien, väylien ja logistiikkainfran modernisointia muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Lisäksi EAKR-, ESR+- ja JTF-rahastot tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia aluekehitykseen. Vuoden 2026 alusta lähtien painopiste siirtyy sotilaallista liikkuvuutta edistävään kaksikäyttöiseen infrastruktuuriin, johon kohdennetaan yli 200 miljoonaa euroa.

Tämä ei ole pelkkää betonin ja teräksen rakentamista. Kyse on tulevaisuuden kehittämisestä - digitaalisista ratkaisuista, automaatiosta ja energiasiirtymän mahdollistamasta monipuolisesta rakenteellisesta kehittämisestä. Satamien tulevaisuuden merilogistisia vaatimuksia vastaava sähköistys, niin maa- kuin meriliikenteen yhdistävät älykkäät liikenteenohjausjärjestelmät ja mereltä rantaan johtavat liityntäverkot ovat suurinvestointeja, jotka palvelevat sekä elinkeinoelämää että kansallista turvallisuutta.

Tämä ei ole pelkkää betonin ja teräksen rakentamista. Kyse on tulevaisuuden kehittämisestä - digitaalisista ratkaisuista, automaatiosta ja energiasiirtymän mahdollistamasta monipuolisesta rakenteellisesta kehittämisestä. 

Rahaa on siis jaossa ja käyttökohteet selvillä. Rahoitus tulee kanavoida koordinoidusti yhdessä paikallisten yritysten kanssa aluetta palveleviin toimintoihin ja liiketoiminnan ja turvallisuuden konkreettiseen vahvistamiseen. Rahan lisäksi tarvitaan myös asiaan sitoutuneita henkilöitä ja aikaa, jotta konkretia toteutuu!

Kun alueella on strategisesti koordinoitu kokonaisuus, syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja. Kokkolalla on nyt oivallinen tilaisuus tehdä läpimurto omalla vahvuusalueellaan: painottaen alueen monipuolista osaamista, kuten kemianteollisuutta, veneteollisuutta sekä merkittävää logistista sijaintiaan keskellä länsirannikkoa.

Kaksikäyttöteknologia, joka tukee samanaikaisesti puolustusvalmiutta, teollista kilpailukykyä, siviiliturvallisuutta ja yhteiskunnan selviytymiskykyä tuo parhaimmillaan alueelle paitsi uutta liikevaihtoa myös strategista merkitystä. Esimerkiksi digitaalinen alusta, jossa toimijat jakavat reaaliaikaista tietoa, parantaa tehokkuutta ja luo uusia palvelumalleja. Tällainen ratkaisu ei synny ilman yhteistyötä – ja juuri siksi verkostomaiset investointeihin tähtäävät kehitysohjelmat ovat tärkeitä.

Meillä on nyt erinomainen tilaisuus rakentaa yhdessä tulevaisuutta, joka yhdistää energiasiirtymän, digitalisaation ja alueellisen turvallisuuden yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius toteuttaa JTF-rahoitteisen Meriklusteri-hankkeen, jonka tavoitteena on rakentaa Länsi-Suomen Meriklusteri, kansainvälinen verkostotoimija, joka yhdistää yritykset, julkiset toimijat ja kilpailijat merilogistisessa ekosysteemissä. Hanke edistää tiedonjakamista, uusia liiketoimintamalleja, investointeja ja merellistä turvallisuutta. Taustalla vaikuttavat energiasiirtymä, digitalisaatio ja geopoliittiset muutokset, jotka vaativat verkostoja, joissa osaaminen ja investoinnit kohtaavat.

Meriklusteri on koko länsirannikon ja Suomen yhteinen asia: toimivat satamat ja väylät turvaavat viennin ja tuonnin, huoltovarmuus vahvistaa kansallista turvallisuutta, ja yritysten kasvu luo työpaikkoja ja verotuloja.

Meillä on nyt erinomainen tilaisuus rakentaa yhdessä tulevaisuutta, joka yhdistää energiasiirtymän, digitalisaation ja alueellisen turvallisuuden yhdeksi kokonaisuudeksi. Meriklusteri-hanke on vain yksi esimerkki tulevaisuuden suunnitelmallisesta rakentamisesta. Nyt tarvitaan uusia näkökulmia sekä kykyä nähdä yhdessä kokonaisuus, niin rahoituksen tarjoajan kuin rahoitusta käyttävän näkökulmasta.

Kysymys kuuluukin: uskallammeko yhdessä tarttua näköpiirissä olevaan ennennäkemättömään tilaisuuteen kehittää aluettamme ennen kuin se lipuu ohi, takaisin horisonttiin?

Kirjoittaja on Kokkolan Meriklusteri -hankkeen projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa.