Kokkolan yliopistokeskus Chydenius juhli lukuvuoden avajaisissaan 20-vuotiasta yliopistokeskusta

Suomeen perustettiin 20 vuotta sitten kuusiyliopistokeskusta täydentämään Suomen yliopistokenttää niillä alueilla, joilla ei ole omaa yliopistoa ja kokoamaan alueillaan toimivan yliopistollisen toiminnan.

"Yliopistot ja yliopistokeskukset ovat yhteiskuntaa tukeva kehittävä voima. Me luomme pohjan suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle. Meiltä nyt valmistuvat ovat työelämässä vielä 2070-luvulla, meillä tehtävä tutkimus ja tuotekehitys rakentaa tämän päivän ja tulevaisuuden murrosteknologioita ja yliopistojen piiristä syntyy lukematon määrä kasvuyrityksiä yhteiskuntaa rakentamaan", totesi rehtori Jari Ojala avajaispuheessaan.

Yhteistyötä jatketaan ja tarvitaan

Rehtori Ojala näkee Kokkolan yliopistokeskuksen tulevaisuuden valoisana.

"Jyväskylän yliopisto on sitoutunut Kokkolaan. Me näemme täällä mahdollisuuksia vahvistaa toimintaamme ja rakentaa hedelmällistä yhteistyötä alueen ja yhteistyöyliopistojemme Oulun ja Vaasan kanssa."

Rehtori Minna Martikainen painotti Vaasan yliopiston tervehdyksessään yhteistyön merkitystä alueen osaajatason kasvattamisessa.

”Kilpailu kansainvälisen tason osaajista on erittäin ajankohtainen. Jos Suomi haluaa pysyä kehityksen mukana, tarvitaan yritysten ja yliopistojen voimakasta yhteistoimintaa ja yhteistä näkemystä tulevaisuudesta sekä kasvavaa rahoitusta maan osaamispohjan kasvattamiseen. Mielelläni näen, että voimme merkittävästi lisätä yhteistyötä myös Keski-Pohjanmaan yritysten, Kokkolan yliopistokeskuksessa toimivien tutkimusryhmien sekä alueen muiden toimijoiden kanssa”, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen.

Toimiva yliopistokeskus-malli 

Juhlapuheessa professori Aila-Leena Matthies pohti yliopistokeskuksen merkitystä alueelle yliopiston yhteiskunnallisen tehtävän kautta. Matthiesin mukaan kolmen yliopiston liittoutuminen yhteen 20 vuotta sitten palvelemaan alueen tarpeita on kansainvälisestikin kiinnostava konsepti, jolla on haluttu puuttua Anders Chydeniuksen hengessä alueiden koulutukselliseen eriarvoisuuteen sekä elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiin. 

”Nyt voi nähdä, että konsepti on toiminut, sillä on ollut syvää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistokeskus on ylittänyt itsensä yliopiston perustehtävissä eli koulutuksessa ja tutkimuksessa, mutta se on myös noussut yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen ketteräksi voimatekijäksi. Voisi kiteyttää, että yliopistokeskus-malli itsessään on yhteiskunnallista vaikuttamista”, totesi Matthies puheessaan.

Matthiesin mukaan yliopiston yhteiskunnallinen tehtävä kiteytyy sivistysyliopiston ja kriittisen ajattelun käsitteisiin. Ne ovat tärkeitä tässä ajassa ja tulevaisuudessa myös yliopistokeskukselle.  

”Yliopistokeskus palvelee parhaiten alueiden ihmisiä, palveluja ja yrityksiä, kun se uskaltaa olla myös kriittinen ja kyseenalaistaa totuuksia. Kriittinen tutkimus pyrkii katsomaan kiillotetun pinnan alle ja virtaviivaisten strategiahokemien taakse. Sivistysyliopiston soihtua ja tutkimukseen perustuvaa tietoa on uskallettava tuoda esiin, vaikka sillä ei aina miellytettäisi kaikkia”, sanoi Matthies.

Chydenius-mitali Aila-Leena Matthiekselle

Perustelut: Professori Aila-Leena Matthies on luontevasti, oman toiminnan kautta kansainvälistänyt Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön yksikön tutkimus- ja opetustyön. Maailmankansalaisuuden ohella Matthies välittää lähellä tapahtuvasta ja on siksi tukenut ihmisten osallistamista ja paikallisten hyvinvoinnin verkostojen kutomista. Sieviläiset juuret ovat auttaneet ymmärtämään Keski-Pohjanmaan ihmisiä ja oloja.

Vuoden tiedeviestijäksi Eeva Elfving Ström

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius palkitsee vuosittain avajaisten yhteydessä Vuoden tiedeviestijän. Tänä vuonna Vuoden tiedeviestijäksi valittiin väitöskirjatutkija Eeva Elfving Ström.

Perustelut: Väitöskirjatutkija Eeva Elfving Ström ideoi ja toteutti LAMPE-tutkimushankkeen (Lastensuojelun asiantuntijuus maahanmuuttaneiden lasten, nuorten ja perheiden parissa) tuloksista podcast-sarjan, jossa keskustellaan tutkijoiden kanssa heidän tutkimusaiheistaan ja tutkimustuloksistaan. Sarjan syntyyn vaikutti keskeisesti havainto siitä, että käytännöt työntekijät harvoin ehtivät työssään perehtyä viimeaikaiseen tutkimukseen. Podcastit ovat saaneet erinomaista palautetta käytännön kentältä helpon saavutettavuutensa takia. Ström on ollut myös aktiivinen viestijä, keskustelija ja kolumnisti erilaisilla foorumeilla. Hän oli aloitteellinen sosiaalityöntekijöiden URA-verkoston perustamisessa sosiaaliseen mediaan. Verkostossa on tällä hetkellä yli 5000 sosiaalityöntekijää, tutkijaa ja sosiaalityön opiskelijaa. Muun muassa perustuslakiblogi julkaisi hänen tekstinsä ihmiskaupasta. 

Lisätietoja:

Johtaja Marko Aittola, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, p. +358 40 7267 865, marko.m.aittola@jyu.fi

Aila-Leena Matthies, +358407422199

Eeva Elfving Ström, +358 40 5744205