Kokkolan Meriklusteri edistää huoltovarmuutta ja liiketoimintaa
Yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa on käynnistynyt vuoden 2026 loppuun kestävä Kokkolan Meriklusteri-hanke, jossa luodaan edellytyksiä puhtaan energiasiirtymän seurauksena syntyvälle yritysten uudelle liiketoiminnalle ja sen kehittämiselle.
Hankkeeseen liittyy huoltovarmuuden vahvistaminen hyödyntämällä sekä siviili- että sotilaskäyttöön soveltuvaa kaksoiskäyttöteknologiaa. Merellisessä liiketoimintaympäristössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi alusten ja satamien digitaalisia järjestelmiä, merellisiä energiaratkaisuja tai uudenlaista alusteknologiaa.
”Tämä hanke istuu mainiosti yliopistokeskuksen pirtaan, koska se edistää hyvin konkreettisesti aluekehitystä. Hanke muun muassa tuo uutta TKI-toimintaa ja tutkimustietoa alueen pk-yrityksille, mikä tutkitusti edistää talouskasvua. Hanke on myös erittäin ajankohtainen, koska siihen kytkeytyvät niin meneillään oleva energiasiirtymä ja merituulivoima kuin kaksoiskäyttöteknologia ja huoltovarmuus, sanoo Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtaja Marko Aittola.
”Alueelta puuttuu merellisten palveluiden koordinoitu kokonaisuus”
Hankkeen pohjoismainen aloitusseminaari järjestetään Kokkolassa 23. syyskuuta. Tapahtuma käynnistää kehitysohjelman, jossa luodaan Kokkolan Meriklusterin toimintamalli.
”Energiasiirtymä, kuten merituulivoiman rakentaminen ja digitalisaatio muuttavat vääjäämättä liiketoimintaympäristöjä, mikä tarkoittaa uutta bisnestä yrityksille. Alueelle sijoittuvan merilogistisen toimintamallin suunnittelu on tärkeää juuri nyt, koska täältä puuttuu monialaisiin merellisiin palveluihin keskittynyt koordinoitu kokonaisuus, joka esimerkiksi tietoa jakamalla mahdollistaa merellisen osaamispoolin synnyn. Uusien liiketoimintanäkymien lisäksi tällainen kokonaisuus tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia entistä tiiviimpään yhteistyöhön Ruotsin kanssa”, sanoo projektipäällikkö Seppo Penttilä yliopistokeskuksen kauppatieteiden yksiköstä.
Meriklusterin kolme pääteemaa käsittelevät liiketoiminnan kehittämistä, siirtymistä digitalisaation avulla klusterin toimijat yhdistävään uudenlaiseen liiketoimintaekosysteemiin sekä liiketoiminnan roolia merellisen huoltovarmuuden turvaajana. Kehitysohjelmassa teemoihin perehdytään työpajoissa, seminaareissa, työryhmätyöskentelynä sekä vertaismentorointina.
”Kehitysohjelma auttaa keskipohjalaisia mikro- ja pk-yrityksiä aloittamaan ja laajentamaan TKI-toimintaansa sekä rohkaisee toimijoita tekemään yhteistyötä alueen muiden merellisten toimijoiden kanssa ja suunnittelemaan vaikkapa yhteishankintoja. Tämä kaikki tukee yritysten kasvua ja mahdollisuutta palkata uutta työvoimaa”, Penttilä kertoo.
Hänen mukaansa kotimainen esimerkki merellisestä ekosysteemistä löytyy Porista, missä Merituulikeskus tarjoaa toimintaympäristön tuulivoiman tuottajille ja niitä palveleville yrityksille.
Aloitusseminaarissa pääpuheenvuoron pitää norjalaista Kongsberg-teollisuuskonsernia edustava Nils Waltré. Konsernissa nykyisin myyntipäällikkönä työskentelevä Waltré on myös merikapteeni ja toiminut muun muassa sukellusveneen upseerina erikoistuen vedenalaiseen viestintään. Hänen aiheinaan ovat merituulivoiman ja puolustusteknologian kaksoiskäyttömahdollisuudet ja siihen liittyvät liiketoimintanäkymät sekä satamaturvallisuus. Kansallisesta huoltovarmuudesta puhuu Meriklusteri-hankkeen kummi, kansanedustaja Janne Jukkola. Lisäksi seminaarissa kuullaan muun muassa paikallisten, merellisessä liiketoimintaympäristössä toimivien yritysten puheenvuoroja.
Seminaari, samoin kuin hankkeeseen osallistuminen ovat maksuttomia, ja ne ovat tarkoitettuja niin mikro- ja pk-yrityksille kuin yksityisille henkilöille. Kyseessä on EU:n JTF-rahaston osarahoittama hanke.
Lisätiedot sekä hankkeen yhteyshenkilö:
Seppo Penttilä
+358 50411 4631
seppo.penttila@jyu.fi
