Koulutus tarjoaa mahdollisuuksia – onko Keski-Pohjanmaalla halua ja rohkeutta uudistua?

Keski-Pohjanmaalle on kehittynyt maakunnan kokoa suurempi koulutustarjonta. Koulutus tuottaa osaamista, jota voidaan hyödyntää työelämässä. Jos tuotettua osaamista ei hyödynnetä omassa maakunnassa, se valuu alueen ulkopuolelle.
Takaisin vaikuttavuuskatsausten ja -tiedotteiden sivulle
Katsaus 26.9.2024

Keski-Pohjanmaalla annettu koulutus on tarjonnut alueelle osaavaa työvoimaa, synnyttänyt uutta yritys- ja muuta toimintaa sekä parantanut maakunnan kilpailukykyä sekä veto- ja pitovoimaa.

Alhainen koulutustaso

Koulutustasolla mitattuna Keski-Pohjamaan osaamistaso on kuitenkin jäänyt jälkeen useimpien muiden Suomen maakuntien tasosta. Jos lähdetään siitä, että koulutus tuottaa olennaisia valmiuksia alueen tulevalle menestymiselle, Keski-Pohjanmaan toimijat ei ole kyenneet hyödyntämään alueella tarjottua koulutusta optimaalisesti.

Toisaalta voidaan ajatella, että Keski-Pohjanmaa on menestynyt varsin hyvin, vaikka sen yleinen koulutustaso on jäänyt alhaiseksi. Teollisuus- ja alkutuotantovaltainen elinkeinorakenne on tuottanut alueelle hyvinvointia, ja näköpiirissä olevien vihreään siirtymään liittyvien suurinvestointien voidaan arvioida tuottavan hyvinvointia jatkossakin. Tästä näkökulmasta koulutus voidaan mieltää toisarvoiseksi, kun todellinen oppiminen ja osaaminen tapahtuu käytännön työelämässä.

Ennallaan jatkamisella aluekehittämisen johtotähtenä on kuitenkin varjopuolensa. 

Jos alueen kehitysstrategia perustuu resurssien tuottamiselle muuta yhteiskuntaa varten, sen menestys on ratkaisevasti riippuvaista maailmantalouden muutoksista ja alueen globaalien toimijoiden strategisista päätöksistä. Koulutus tuottaa parhaimmillaan laaja-alaista osaamista, vapautta määritellä omanlaisia toiminnan päämääriä ja sopeutumiskykyä yhteiskunnan muuttuvissa olosuhteissa.

Oman edun tavoittelua

Keskipohjalaisessa aluekehittämisessä keskeisiksi yhteisiksi strategisiksi päämääriksi ovat muodostuneet alueen käytettävissä olevien yhteiskunnallisten tukien maksimointi ja alueen ulkopuolelta tulevien suurinvestointien houkuttelu. Tällaisessa toimintakehikossa aluekehitystä toteuttavat tahot ohjautuvat käytännössä toimimaan oman etunsa näkökulmasta ja sitä edistäen. Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiat ja -ohjelmat on jo pitkään laadittu siten, että aluekehitystoimijat ovat työpajoissa saaneet esittää omat tavoitteensa, joista sitten mainitut kehittämisasiakirjat on koostettu.

Voidaan kysyä, johtaako yksittäisten toimijoiden oman edun tavoittelu yhteiseen hyvään ja optimaaliseen lopputulokseen vai olisiko aluekehittämistä syytä ohjata jotenkin strategisesti.

Käytännössä strateginen aluekehittämisen ohjaus tarkoittaisi sitä, että erilaiset näkökulmat nostettaisiin kriittisen, tietoperustaisen keskustelun kohteiksi ja keskustelun pohjalta tehtäisiin julkilausuttuja, yhteistä hyvää palvelevia, kehittämiseen liittyviä strategisia ja poliittisia valintoja. Tehdyt valinnat vaikuttaisivat esimerkiksi aluekehittämiseen käytettävissä olevien varojen suuntaamiseen.

Kohti tietoperustaista kehittämistä?

Kriittisen, tietoperustaisen aluekehittämisen perustaksi eivät riitä vakiintuneet näkemykset, mielipidemittaukset, teko- tai aidolla älyllä tuotetut tilastokatsaukset eivätkä verkostot ja työryhmät, vaan lisäksi tarvittaisiin kriittistä tieteellistä analyysiä maakunnan nykytilanteesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Analyyttisen tiedon pohjalta voitaisiin tehdä vakuuttavasti perusteltuja strategisia valintoja sen suhteen, mitä pyritään ja mitä ei pyritä kehittämään. Kriittinen analyysi tuottaisi välineitä käytettävissä olevien aluekehitysvarojen jakamiseen nykyistä tehokkaammin strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Nykyisellään aluekehitysvarojen jakamiseen ei ole Keski-Pohjanmaalla hyvin perusteltuja kriteereitä, vaan varat leviävät kohteisiin, joiden strateginen tärkeys aluekehityksen kokonaisuuden kannalta vaihtelee suuresti.

Koulutus pyrkii parhaimmillaan kannustamaan yksilöiden ja yhteisöjen uudistumista ja sopeutumista yhteiskunnan ja globaalin ekosysteemin muutoksiin.

Keski-Pohjanmaalle kehittynyt koulutussektori tarjoaa hyvät lähtökohdat maakunnan uudistumiselle ja osaamistason kohottamiselle.

Maakunnassa toimivien koulutusorganisaatioiden vastuulla on, että niiden antama koulutus on laadukasta ja että koulutus vaikuttaa maakuntaan sitä uudistavasti. Olennainen kysymys Keski-Pohjanmaalle onkin, haluaako se jatkaa entiseen tapaan vai pitäisikö sen uudistua nykyistä tehokkaammin.
 

Lisätietoja: