Tuoreinta liiketoiminnan kehittämisen tutkimustietoa

Tutustu liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelmasta valmistuneiden pro gradu -tutkielmiin. Esillä on lyhyet kuvaukset eri aihepiirien tutkielmista sekä linkit Vaasan yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon, josta pääsee tutkielmien kokotekstiversioihin. Tutkielmat on jaoteltu neljään aihepiiriin:

Suoriutumisen johtaminen ja palkitseminen

Sini Hotti
Tavoitteiden asettaminen ja suoriutumisen johtaminen asiantuntijatyössä: Asiantuntijoiden näkökulma (2023)
AVAINSANAT: suoriutuminen, motivaatio, suoriutumisen johtaminen, asiantuntijatyö, tietotyö
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052447797

Tutkimuksessa tarkastellaan asiantuntijatyötä tekevien näkemyksiä tavoitteiden asettamisesta ja suoriutumisen johtamisesta, keskittyen erityisesti suoriutumiseen ja motivaatioon. Tutkimus sisältää myös esihenkilön roolin ja henkilöstöjohtamisen käytänteiden tarkastelun. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että motivaatiota ja suoriutumista tukevat moninaiset yksilöön, työhön tai organisaatioon liittyvät tekijät ja tavoitteiden rooli on monimutkainen. Selkeät tavoitteet ja työn tarkoituksen viestiminen ovat tärkeitä. Tulokset osoittivat, että aineettomat palkitsemiskeinot ovat usein tehokkaampia ja tärkeämpiä motivaation ja suoriutumisen kannalta kuin rahalliset. Johtopäätöksissä korostetaan esihenkilön roolia motivaation tukijana ja suoriutumisen edistäjänä.

Kirsi Seppälä
Kokemuksia suorituksen arvioinnin oikeudenmukaisuudesta: Suoritukseen perustuva palkitseminen seurakunnissa (2020)
AVAINSANAT: Suoriutuminen, suoritusjohtaminen, proseduraalinen oikeudenmukaisuus, interaktionaalinen oikeudenmukaisuus, suoritusarviointi
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052438838

Organisaatiot ovat yhä enemmän omaksuneet käytäntöjä palkita työntekijöitä suorituksen perusteella. Suoritusperusteisen palkitsemisen haasteet liittyvät etenkin suorituksen arviointiin - yhdenmukaisten ja oikeudenmukaisten arviointikriteerien ja menettelytapojen luominen on hankalaa. Suoritusperusteisen palkitsemisen onnistumisen on todettu riippuvan siitä, kuinka oikeudenmukaiseksi työntekijät kokevat palkitsemisjärjestelmän ja suorituksen arvioinnin. Pro gradu -tutkielmassa haastateltiin seurakuntien työntekijöitä ja lähijohtajia, lisäksi hyödynnettiin blogikirjoituksia ja verkkokeskusteluja.

Tulokset osoittivat suoritusperusteisen palkitsemisen haasteiden liittyvän suoriutumisen objektiiviseen arviointiin, suorituksen arvioinnin mittarien kehittämiseen, organisaation ja erityisesti lähijohtajien osaamiseen sekä näkemysten yhteensovittamiseen. Tulokset vahvistivat aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja, joiden mukaan suurinta osaa tehtävistä ei voida arvioida ainoastaan tulosten perusteella. Oikeudenmukaisuuden kokemuksiin merkittävin vaikuttava tekijä on menettelytavat.

Antti Reijonen
Kokonaispalkitsemisen yhteys henkilöstön sitoutumiseen organisaatiokäyttäytymisessä (2019)
AVAINSANAT: Palkitseminen, kokonaispalkitseminen, sitoutuminen, henkilöstöjohtaminen
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112143717

Organisaatioiden on rakennettava ja kehitettävä henkilöstökäytänteitä, kuten palkitsemista niin, että ne paitsi edistävät liiketoiminnallisten strategisien tavoitteiden toteutumista, myös houkuttelevat ja sitouttavat parhaita osaajia. Usein organisaatiot eivät kuitenkaan tunnista, mitä kaikkea kokonaispalkitsemiseen kuuluu ja miten organisaation itsensä määrittämä palkitsemisen kokonaisuus vaikuttaa henkilöstön sitoutumiseen ja organisaatiokäyttäytymiseen. Pro gradu -tutkielmassa haastateltiin kohdeorganisaation henkilöstöpäättäjiä, johtoa ja palkitsemisen asiantuntijoita. Lisäksi tutkielmassa toteutettiin jatkumona kyselytutkimus organisaation henkilöstölle samoista teemoista.

Tulokset osoittivat kokonaispalkitsemisella olevan positiivinen yhteys sitoutumiseen ja negatiivinen yhteys työpaikan vaihtohalukkuuteen. Lisäksi havaittiin, että palkitsemisstrategian tulisi olla samanaikaisesti integroitu horisontaalisesti liiketoimintastrategian ja vertikaalisesti muiden henkilöstökäytänteiden, kuten rekrytoinnin ja osaamisen kehittämisen kanssa. Palkitsemisen peruspilareiden, kuten esimiestyön, viestinnän ja oikeudenmukaisuuden merkitystäkään ei voi unohtaa.

Henkilöstöjohtaminen ja organisaatiokäyttäytyminen

Jaana Nyman
Työurien muutos ja oppimisen merkitys: Tutkimuksen kohteena ikääntyvät (50+) sairaanhoitajat (2023)
AVAINSANAT: psykologinen sopimus, oppiminen, työuran loppuvaihe, ura, urateoriat
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052245711

Työelämässä tapahtunut pitkäaikainen muutos on vaikuttanut työurien kehittymiseen. Tekijöinä ovat olleet globalisaatio, digitalisaatio, väestörakenteen muutos ja ilmastonmuutos. Erityisesti teknologian kehitys on muuttanut työn tekemisen tapoja, korostaen tietotyötä ja palveluja. Tutkimuksessa tarkastellaan pitkän työkokemuksen omaavien erikoissairaanhoitajien työuria, niiden muutosta ja oppimisen merkitystä työuran myöhäisvaiheessa suomalaisessa yliopistosairaalassa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että urat ovat kehittyneet monin tavoin, johon on vaikuttaneet koulutusmahdollisuudet, henkilökohtaiset tavoitteet, perhe, ja työnantajaorganisaation tarjoamat mahdollisuudet. Oppiminen on tärkeä voimavara urakehityksessä, ja sen ymmärtäminen voi hyödyttää organisaatioita tarjoamalla joustavia työmahdollisuuksia.

Miia Pakka
Irtisanoutumisprosessin johtaminen yliopisto-organisaatioissa (2023)
AVAINSANAT: henkilöstöjohtaminen, vaihtuvuus, irtisanoutuminen, irtisanoutumisprosessi
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060452440

Nykytyöelämässä irtisanoutuminen ja uraliikkuvuus ovat yleisiä. Tämän vuoksi organisaatiossa olisi tärkeää panostaa irtisanoutumisprosessin johtamiseen, jotta irtisanoutumistilanteet saadaan hoidettua mahdollisimman hyvin. Tutkimus keskittyy irtisanoutumisprosessin johtamiseen yliopistoissa. Tutkimus tehdään haastattelemalla vapaaehtoisesti irtisanoutuneita yliopistotyöntekijöitä.

Tulokset osoittavat neljä teemaa irtisanoutumisprosessin johtamisen kokemuksissa yliopisto-organisaatioissa: itsenäinen työote, arvostus ja tuki, vaikutukset työyhteisössä ja organisaation käytänteet. Organisaation tulisi tukea itsenäistä työotetta, tarjota tukea ja kunnioittavaa kohtelua sekä kehittää käytänteitä irtisanoutumisprosessin johtamiseksi yksilöllisesti.

Johanna Aaltokoski
Kestävä henkilöstöjohtaminen henkilöstöammattilaisten näkökulmasta (2023)
AVAINSANAT: Kestävyys, henkilöstöjohtaminen, kestävä henkilöstöjohtaminen, sosiaalisesti kestävä henkilöstöjohtaminen, yritysvastuu
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052145628

Yritysten yhteiskuntavastuusta on tullut keskeinen aihe liiketoiminnassa ja yhä useammat yritykset ovat lisänneet kestävän kehityksen edistämisen keskeisimpiin arvolupauksiin. Kestävät toimet parantavat yrityksen imagoa, myyntiä ja asiakasuskollisuutta, houkuttelevat ja sitouttavat työntekijöitä ja tukevat tasapainoa työn ja yksityiselämän välillä. Vastuullinen liiketoiminta kattaa olennaisena osana myös sosiaalisen vastuun, jonka keskiössä on yrityksen henkilöstö, sidosryhmät ja yhteisöt. Tämän seurauksena myös vaatimukset kestävämmälle henkilöstöjohtamiselle kasvavat tavoitteenaan lisätä työntekijöiden tuottavuutta, tyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta yritykseen sekä edistää työn ja yksityiselämän hyvää tasapainoa. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa kestävän henkilöstöjohtamisen sisällöstä, sen keskeisistä käytänteistä, hyödyistä, kehityskohteista ja haasteista haastattelemalla henkilöstöammattilaisia. Tutkimustuloksissa korostuivat sosiaaliseen vastuuseen liittyvät seikat ja haasteet, joista merkittävimpinä johtamisen ja esihenkilötyön seikat. Kestävän henkilöstöjohtamisen toimintojen avulla voidaan kohottaa henkilöstön hyvinvointia, työtyytyväisyyttä, sitoutumista sekä hyvää työnantajamielikuvaa, mutta sen toteuttamisessa nähdään vielä paljon kehityskohteita ja haasteita.

Taneli Romakkaniemi
Hybridityön vaikutukset innovaatioprosessiin: Yksilön innovaatioprosessi (2023)
AVAINSANAT: innovaatio, innovointi, innovaatioprosessi, hybridityö, asiantuntijatyö
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050741624

Tutkimus keskittyy finanssialan organisaation innovaatioprosessiin hybridityön kontekstissa ja pyrkii selvittämään, miten hybridityö vaikuttaa innovaatioprosessiin sekä löytämään mahdollisesti työkaluja hybridityöskentelyssä tapahtuvan innovoinnin kehittämiseksi. Tutkimuksessa haastateltiin organisaation kehityspäälliköitä, jotka työskentelivät vastaavissa tehtävissä ennen koronapandemiaa.

Tulokset korostivat virtuaalisten työkalujen merkitystä hybridityössä sekä innovaatioprosessin joustavuutta eri vaiheiden välillä. Hybridityöllä havaittiin olevan vaikutuksia innovaatioprosessien syntymiseen ja toteuttamiseen, erityisesti viestinnän muuttumisen osalta. Hybridityöllä on ollut lisäksi vaikutusta yksilöiden kokemukseen liiketoiminnoissa syntyvien tarpeiden määrään. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työelämän kehittämisessä innovaatioiden edistämiseksi.

Sandra Soutolahti
”Jotta kestää stressiä, pitää olla hyvässä kunnossa”: Diskurssianalyysi liikunnan merkityksistä työelämässä (2023)
AVAINSANAT: fyysinen aktiivisuus, johtaminen, liikunta, työhyvinvointi, työkyky
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041737182

Suomalaisten vähäinen liikkuminen on puhuttanut jo pidemmän aikaa. Etenkin työurien lyhenemisestä ollaan huolissaan. Liikunnan puute työikäisillä on yhdistetty muun muassa työssä jaksamiseen ja uupumistapauksiin. Tutkimuksessa käsitellään suomalaisten vähäistä liikkumista, erityisesti työikäisten keskuudessa. Tutkimuksessa käytetään diskurssianalyysia media-artikkeleiden avulla liikunnan ja työelämän yhteyden tarkasteluun. Medialla on tärkeä rooli mielipiteiden muodostumisessa yhteiskunnassa, ja tässä tutkimuksessa pureudutaan eri näkökulmiin ja diskursseihin, jotka liittyvät liikunnan ja työn yhteyteen.

Tulokset jakautuvat neljään päätyyppiin: vaikuttavaan, ohjaavaan, kannustavaan ja huolestuttavaan artikkelityyppiin. Näitä diskursseja käytetään artikkeleissa selittämään liikuntaa ja työelämää koskevia näkökulmia. Kansallinen, organisatorinen ja individualisoiva diskurssi edustavat artikkeleissa eri näkökulmia ja kertovat, kenen ääni kuuluu keskusteluun. Tulosten perusteella artikkelit kannustavat liikunnan harrastamiseen, mutta turvallisuusaspekti unohtuu. Työikäiset voivat hyödyntää tutkimuksessa saatuja tulkintoja liikunnallisuuden kehittämiseen organisaatioissa.

Hanna Pahkala
Auttamisen kulttuuri projektiorganisaatioissa (2023)
AVAINSANAT: työyhteisökäyttäytyminen, prososiaalinen käyttäytyminen, auttava käyttäytyminen, projektityö
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151078

Työelämään kohdistuvat jatkuvat muutospaineineet ovat asettaneet organisaatiot tilanteeseen, jossa muutos on uusi normaali. Organisaatioiden jäsenet kohtaavat työelämässä jatkuvasti uusia haasteita ja organisaatiot ovat yhä enemmän riippuvaisia siitä, miten työntekijät ottavat muutokset vastaan. Yhä useampi organisaatio toteuttaa työtehtäviä projektien kautta ja projektiorganisaation toimivuus on pitkälti riippuvainen jäsenten työyhteisötaidoista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää auttamisen merkitystä projektityössä ja sen vaikutusta organisaatioon.

Auttamisen havaittiin olevan keskeistä projektityössä, edistäen työn suorittamista, tiedon jakamista ja työyhteisön hyvinvointia. Proaktiivinen auttaminen lisäsi työntekijöiden kompetenssia ja tunteita yhteisöllisyydestä sekä autonomiasta. Organisaation tulisi tunnistaa ja tukea auttamista osana kulttuuriaan ja johtamiskäytäntöjä, jotta se voisi rakentaa menestyvää ja hyvinvoivaa organisaatiota.

Sanna Hälvä
Vuokratyöntekijät osana työyhteisöä asiantuntijatyössä: kokemuksia organisaatiokansalaisena (2023)
AVAINSANAT: vuokratyöntekijyys, asiantuntijatyö, organisaatiokansalaisuus, työyhteisötaidot, työyhteisön jäsenyys
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042538781

Työelämän muuttuessa vuokratyö lisääntyy, myös asiantuntijatehtävissä. Asiantuntijatyötä tekevä vuokratyöntekijä ei ole vain ulkopuolinen toimija työyhteisössä vaan toimii osana työyhteisöä. Vuokratyöntekijä myös edustaa työssään käyttäjäyritystä, vaikka on työsuhteessa henkilöstövuokrausyritykseen. Tutkimuksessa tutkittiin asiantuntijatyössä työskentelevien vuokratyöntekijöiden kokemuksia työyhteisön jäsenenä käyttäjäyrityksessä ja heidän ajatuksiaan vuokratyöntekijyydestä. Tavoitteena oli kehittää henkilöstökäytänteitä ja kannustavaa organisaatiokulttuuria, jossa vuokratyöntekijöiden eriarvoisuus ei korostu ja yhdessä tekeminen on mielekästä.

Tutkimuksessa asiantuntijatyötä tekevät vuokratyöntekijät näkyivät aktiivisina organisaatiokansalaisina, eikä vuokratyöntekijyys yleensä näkynyt työyhteisön arjessa ja yhdessä tekemisessä. Vuokratyösuhteen erityispiirteet ja kolmikantaisuus voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten asenteisiin, organisaatioiden käytänteisiin ja vuokratyöntekijän kokemukseen vuokratyöntekijyydestä. Johdon tuki vuokratyöntekijöiden työyhteisöön mukaan ottamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä on olennaisen tärkeä.

Marina Gun Ruuskanen
Itseohjautuvuus yhteisöohjautuvassa hybridityöympäristössä: Etäjohtaminen hybridityöskentelyssä (2022)
AVAINSANAT: Yhteisöohjautuvuus, itseohjautuvuus, itseohjautuvuusteoria, hybridityöskentely, kyvykkyys, autonomia, yhteisöllisyys, motivaatio, volitio
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120870199

Tutkimus keskittyy tutkittavan yrityksen siirtymiseen kokopäiväisestä lähityöskentelystä hybridityöskentelyyn koronapandemian vaikutuksesta ja tarkastelee yksilön itseohjautuvuuden ja työyhteisön yhteisöohjautuvuuden merkitystä. Tutkimuksella pyritään myös löytämään työkaluja hybridityöskentelyn ja mentoroivan lähijohtamisen kehittämiseen.

Tutkimustulokset osoittavat, että itseohjautuvuus ja yhteisöohjautuvuus vaikuttavat positiivisesti työyhteisön toimintatapoihin. Vastuun antaminen ja hybridityöskentelyn mahdollistaminen ovat parantaneet työntekijöiden motivaatiota. Tulosten perusteella yhteisöohjautuvuutta ohjaa suureksi osaksi tiimin jäsenten asettamat yksilö- ja tiimitavoitteet sekä mahdollisuus työskennellä itselle sopivalla tavalla (etä- tai lähityöskentely). Ottamalla työyhteisössä huomioon itseohjautuvuusteorian kolme kulmakiveä: autonomian, kyvykkyyden, yhteisöllisyyden, voidaan vaikuttaa hybridityön ja siihen liittyvän johtamistyön kehittämiseen.

Hanna Ranta-Hirvonen
Työn merkityksellisyys kolmannella sektorilla: Näkökulmana toiminnanjohtajien kokemukset (2022)
AVAINSANAT: työn merkityksellisyys, kolmas sektori, kokeminen, tarpeet
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120970437

Tutkimus keskittyy kolmannen sektorin toiminnanjohtajan kokemaan työn merkityksellisyyteen. Työn merkityksellisyyden ymmärtäminen on tärkeää, koska työelämän odotukset ovat muuttuneet, ja työltä odotetaan enemmän kuin pelkästään toimeentuloa. Tutkimus tarkastelee, mistä tekijöistä työn merkityksellisyys muodostuu ja mitkä asiat voivat estää sen kokemista.

Tutkimuksessa käytetään itseohjautuvuusteoriaa ja tarkastellaan työn merkityksellisyyttä holistisesti. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kymmeneltä kolmannen sektorin toiminnanjohtajalta. Tulokset osoittivat, että työn merkityksellisyyden päälähteet liittyvät itsensä toteuttamiseen, päämäärien palvelemiseen, autonomiaan, kompetenssiin, yhteisöllisyyteen ja hyvän tekemiseen.

Tutkimus osoitti myös, että johtamisen puutteet, autonomian rajoittaminen ja erityispiirteiden aiheuttamat vaatimukset voivat estää työn merkityksellisyyden kokemista. Silti työn merkityksellisyyden kokemus oli korostunut aineistossa, ja se vaikutti myönteisesti yksilöiden hyvinvointiin ja organisaation suorituskykyyn. Työn merkityksellisyyden hyödyt ulottuivat työn kontekstin ulkopuolelle, ja sen merkitys korostui kolmannen sektorin murroksen keskellä. Tutkimus tarjoaa näkökulman kolmannen sektorin työn merkityksellisyyteen ja voi tukea sektorin työelämän kehittämistä.

Linda Öhman
Auttaminen merkitsee selviytymistä": Auttamisen kulttuuri asiantuntijatyössä kollegoiden välillä (2022)
AVAINSANAT: prososiaalinen käyttäytyminen, auttava käyttäytyminen, organisaatiokansalaisuus, asiantuntijatyö, tunteet
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022111465549

Tutkimuksessa käsitellään asiantuntijatyön haasteita, kuten korkeita vaatimuksia, itsenäisyyttä ja yksinäisyyttä, sekä korostetaan työyhteisön tuen ja auttamisen merkitystä asiantuntijatyössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää auttamisen kulttuurin roolia asiantuntijatyössä organisaatioissa ja miten se vaikuttaa asiantuntijoiden hyvinvointiin ja tunteisiin. Tutkimus perustuu laadulliseen aineistoon, joka kerättiin haastattelemalla kymmentä asiantuntijaa eri organisaatioista.

Tulokset osoittavat, että auttamisen merkitys on korkea asiantuntijatyössä, ja se parantaa merkityksellisyyden tunnetta, ammatillista itsetuntoa ja hyvinvointia. Tärkeimpänä auttamisen muotona korostuu tiedon ja taitojen jakaminen kollegoiden kesken, ja luottamuksellinen työilmapiiri on tämän mahdollistaja. Auttamisen katsotaan yleisesti olevan positiivinen asia, vaikka joitakin negatiivisia piirteitäkin tunnistetaan. Tutkimus korostaa turvallisen ja avoimen työilmapiirin sekä kollegojen luottamuksen merkitystä asiantuntijatyön yhteydessä. Näiden tekijöiden katsotaan edistävän hyvinvointia ja positiivisia tunteita asiantuntijoiden keskuudessa.

Heli Kokko
Yhdessä onnistumisen kulttuuri: Kokemuksia auttamisesta asiantuntijatyössä (2022)
AVAINSANAT: Itseohjautuvuus, työyhteisötaidot, organisaatiokäyttäytyminen, prososiaalinen käyttäytyminen, asiantuntijatyö
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101261793

Digitalisaation ja tiedon lisääntymisen aiheuttama työelämän muutospaine on jatkuvaa. Pysyäkseen kilpailukykyisenä, organisaatioiden on kyettävä luomaan uutta tietoa. Asiantuntijat kohtaavat työssään haasteita, joihin ei välttämättä ole valmiita ratkaisuja. Tämä vaatii työntekijöiltä itseohjautuvuutta ja tiedon nopeaa omaksumista vuorovaikutuksessa työyhteisön muiden jäsenien kanssa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin asiantuntijoiden prososiaalista käyttäytymistä organisaatiokontekstissa. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, mikä merkitys auttamisella on asiantuntijan työssä, minkälaista auttamista asiantuntijatyössä esiintyy ja mitkä ovat auttamisen taustatekijät ja motiivit. Tulokset osoittivat, että auttaminen on merkityksellistä asiantuntijatyössä, ja se perustuu haluun auttaa muita työyhteisön jäseniä työn haasteissa. Itseohjautuvuus ja yhteistyö rakentuvat avoimen ja psykologisesti turvallisen työilmapiirin, luottamuksen ja vuorovaikutustaitojen ympärille. Auttaminen ei ole enää erillinen taito, vaan se on tärkeä osa asiantuntijaorganisaatioiden toimintaa.

Seppo Penttilä
Mentori opintiellä: Mentorin motiivit muutoksessa mentorointiprosessissa (2022)
AVAINSANAT: mentorointi, mentori, motivaatio, motiivi, itseohjautuvuus
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050533128

Jatkuvan oppimisen tavoitteena on työvoiman osaamistason ylläpitäminen yhteiskunnassa nopean teknologisen kehityksen edellyttämällä tasolla. Tämä edellyttää työelämän ja koulutuksen välillä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Mentorointi voidaan nähdä keinona ylläpitää jatkuvan oppimisen edellyttämää osaamistasoa ja kehittää siihen osallistuvien osapuolten asiantuntijuutta sekä vahvistaa yhteiskunnallista toimijuutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin mentorin roolia ja motiiveja mentoroinnissa.

Tutkimuksessa havaittiin, että mentoreiden toiminnan taustalla vaikuttavat neljä psykologista perustarvetta. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme erilaista mentorityyppiä, jotka perustuivat näihin tarpeisiin: kehittäjämentorit, vaikuttajamentorit ja tukijamentorit. Tutkimus nosti esiin psykologisten perustarpeiden kaksisuuntaisen luonteen ja hyväntekemisen tarpeen keskeisen roolin. Mentoroitavalta saatu palaute ja mentoroinnin kaksisuuntainen luonne mahdollistavat myös mentorin oman kasvun, kehityksen sekä asiantuntijuuden vahvistumisen mentorointiprosessissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mentorointiohjelmien kehittämisessä ja työelämän sekä koulutuksen yhteistyön vahvistamisessa.

Julkiset hankinnat

Emilia Ylikärppä
Kiertotalous julkisen sektorin hankinnoissa (2023)
AVAINSANAT: kiertotalous, julkiset hankinnat, yhteistyö, hankintaprosessi, julkinen sektori
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301245476

Tämän hetken tuotanto- ja kulutustottumukset ovat ympäristölle kestämättömiä. Yhtenä ratkaisuna kestämättömien tuotanto- ja kulutustottumusten päihittämiseen pidetään kiertotaloutta, jonka avulla voidaan samanaikaisesti myös mahdollistaa talouskasvu sekä tehokas resurssien hyödyntäminen. Talousmallin muuttaminen lineaaritaloudesta kiertotaloudeksi vaatii kuitenkin toimenpiteitä kaikilta yhteiskunnan sektoreilta. Suuren ostovoiman omaava julkinen sektori nähdään yhtenä avaintoimijoista, joka voi omilla hankinnoillaan edistää kiertotalouden toteutumista. Tutkimus keskittyy kiertotalouden edistämiseen julkisissa hankinnoissa. Tutkimuksessa arvioidaan kuuden suomalaisen kaupungin hankintoja rakentamisen, infrastruktuurin ja liikkumisen aloilla.

Tulokset osoittavat, että kiertotaloutta tukevat kriteerit asetettuina hankinnoille ovat merkittäviä kiertotalouden edistämisen kannalta. Näiden kriteerien toteutuminen oli havainnoitujen hankintojen osalta onnistunut ja tarjoajilla oli valmiuksia täyttää ne. Toimijoiden välinen yhteistyö korostui, ja se mahdollisti uusien innovaatioiden, liiketoimintamallien ja säästöjen saavuttamisen. Yhteistyötä voidaan toteuttaa yritysten, oppilaitosten, kaupungin asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tällainen yhteistyö vaatii resursseja, mutta sen avulla voidaan hyödyntää saavutettuja tuloksia ja tietoa tulevissa hankinnoissa.

Elli-Noora Koskela
Lisää kilpailua julkisiin hankintoihin: Palveluntarjoajan kyvykkyydet julkisissa hankinnoissa (2022)
AVAINSANAT: julkiset hankinnat, kyvykkyydet, palveluntarjoaja, hankintojen välinen aika
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062749571

Julkisiin hankintoihin liittyviin tarjouskilpailutuksiin ei synny riittävästi kilpailua. Kilpailutuksiin osallistuu vain pieni osa palveluntarjoajista, mikä herättää kysymyksen siitä, saavatko julkisten hankintojen loppukäyttäjät parhaat mahdolliset palvelut kilpailutusten kautta. Hankintayksiköiden toimintaa julkisissa hankinnoissa on tutkittu laajasti, mutta palveluntarjoajien toiminnasta ja sen kehittämisestä löytyy vain vähän aikaisempaa tutkimusta. Tutkimus keskittyy siihen, miten palveluntarjoajat voivat kehittää kyvykkyyksiään osallistuakseen useampiin julkisiin hankintoihin ja menestyäkseen niissä paremmin. Tutkimuksessa käytetään teoreettisena viitekehyksenä dynaamisia ja mikroperustaisia kyvykkyyksiä sekä tarkastellaan julkisten hankintojen erityispiirteitä.

Tutkimus tehtiin kohdeyrityksessä kvalitatiivisena tutkimuksena, joka koostui haastatteluista ja ryhmäkeskusteluista hankintapäälliköiden ja yrityksen edustajien kanssa. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että palveluntarjoajien tulisi olla aktiivisia hankintojen välisenä aikana, ymmärtää julkisten hankintojen erityispiirteitä ja tuoda esille erottautumistekijöitä palveluissaan. Lisäksi tutkimus korosti vastuuhenkilöiden nimittämisen tärkeyttä kumppani- ja alihankintaverkon kehittämisessä ja kilpailutusten seurannassa.

Liiketoiminnan kehittäminen ja kansainvälistyminen

Tuomas Wuorikoski
Toimintaympäristön muutosten tunnistaminen verkosto-organisaation strategiatyössä: Yhteisen ymmärryksen muodostuminen ja sen merkitys (2022)
AVAINSANAT: Strategia, toimintaympäristö, toimintaympäristön muutos, verkosto, motivaatio, yhteinen ymmärrys
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022033026192

Tutkimus keskittyy syvällisen ymmärryksen merkitykseen toimintaympäristön muutoksissa verkosto-organisaation strategian luomisprosessissa. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka toimintaympäristön muutoksista muodostetaan yhteinen ymmärrys ja millainen merkitys tällä on strategian luomisprosessille verkosto-organisaatiossa. Tutkimuksessa sovelletaan liiketaloustieteen ja verkostojen johtamisen teorioita sekä motivaatioteorioita. Tutkimusmenetelmänä käytetään toimintatutkimusta, joka sopii työelämän kehittämiseen. Aineisto kerättiin haastatteluiden, havainnoinnin ja kyselyn avulla.

Tutkimustulokset osoittavat, että yhteinen ymmärrys toimintaympäristön muutoksista on keskeinen strategian luomisprosessin edistäjä verkosto-organisaatiossa. Tämä ymmärrys on mahdollista muodostaa ainoastaan osallistamalla eri toimijoita prosessiin. Lisäksi strategian luominen edellyttää selkeää, oikeavaiheista ja pitkäkestoista prosessia. Tutkimuksen johtopäätöksenä korostetaan, että verkosto-organisaatioiden on pidettävä yllä realistista ja jatkuvaa ymmärrystä toimintaympäristönsä muutoksista strategisen menestymisen varmistamiseksi.

Laura Peltoniemi
Pk-yrityksen kansainvälisen verkkokaupan menestystekijät (2023)
AVAINSANAT: pk-yritys, kansainvälistyminen, menestys, verkkokauppa
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023080192858

Yhä useammat yritykset tavoittelevat kasvua kansainvälisillä markkinoilla, erityisesti verkkokaupan avulla. Tämä tutkimus keskittyy pk-yritysten ja niiden vientitoiminnasta vastaavien henkilöiden näkökulmaan kansainvälistymisessä. Tavoitteena on selvittää pk-yritysten verkkokaupan kansainvälistymisen menestystekijöitä ja sen vaikutusta kansainväliseen menestykseen.

Tutkimus pohjautuu laadulliseen lähestymistapaan ja sisältää teemahaastatteluita erilaisten pk-yrityksen kanssa. Tuloksissa korostuu, että asiakas ja asiakaspalvelu, verkkokaupan helppokäyttöisyys, luottamus sekä ainutlaatuinen tuotevalikoima ovat keskeisiä tekijöitä kansainvälisen verkkokaupan menestymisessä. Yrityksen resurssit, joustava strategia ja erottautumistekijät ovat myös tärkeitä kansainvälistymisen onnistumisen kannalta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kaikissa yrityksissä, jotka harkitsevat vientiä tai laajentumista uusille kansainvälisille markkinoille.

Petra Jämsä
Pk-yrityksen kansainvälistyminen viennin kautta: Tuloksellisen vientitoiminnan avaimia etsimässä (2019)
AVAINSANAT: vaihemalli, resurssiperusteinen malli, pk-yritys, sosiaalinen pääoma, vienti
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001041175

Suomalaisista yrityksistä valtaosa on pieniä tai keskisuuria ja ne ovat kansaintaloudellisesti merkittävä työllistäjä. Suomi on kuitenkin pieni sisämarkkina, mikä pakottaa yhä useamman pk-yrityksen kansainvälistymään viennin kautta. Kansainvälistymistä resurssiperustaisesta näkökulmasta tutkineet ovat todenneet, että yrityksen on kansainvälistyessään organisoitava resurssit tehokkaasti kilpailuedun saavuttamiseksi. Näihin resursseihin liittyvät läheisesti sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen pääoma.

Pro gradu-tutkielmassa kansainvälistymisen näkökulmana on yksittäinen yritys sekä sen vientitoiminnasta vastaava henkilö. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina. Tuloksista ilmeni selvästi resurssien organisoimisen tärkeys vientiä aloitettaessa sekä sitä tehdessä. Lisäksi haastattelut toivat esiin sosiaalisten verkostojen merkittävyyden viennin onnistumisen kannalta - niiden puuttuminen oli tärkein vientiä hidastava seikka vientipolullaan alussa olevissa yrityksissä.

Ella-Maari Saarenpää
Kuinka kasvaa yrittäjä: Tiimiyrittäjien kokemuksia yrittäjyysvalmiuksiensa kehittymisestä (2023)
AVAINSANAT: yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus, tiimioppiminen, yrittäjyyskompetenssit
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230911122169

Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on valjastaa tulevaisuuden liike-elämään niin kasvuhaluisia yrittäjiä kuin myös yrittäjämäisesti ajattelevaa työvoimaa. Tutkimuksessa keskityttiin arvioimaan tiimioppimismallin merkitystä yrittäjyysvalmiuksien kehittämisessä ja sitä kautta yrittäjyyden edistäjänä. Tutkimus toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulun Terwa-Akatemiassa, jossa käytetään tiimiyrittäjyyteen perustuvaa koulutusohjelmaa. Tulokset osoittivat, että yrittäjyysvalmiudet kehittyvät tällaisessa oppimisympäristössä, ja niitä edistävät vahva oma motivaatio ja visio yrittäjyydestä. Opiskelijoissa tapahtui myös merkittävää henkistä kasvua, vaikka he eivät olisi välttämättä alun perin tavoitelleet yrittäjäuraan. Tiimioppiminen vaatii opiskelijoilta ponnisteluja, mutta se voi luoda proaktiivisia ja vastuullisia tiimiyrittäjiä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tiimioppimisympäristöjen kehittämisessä ja viestinnässä.