Olli Rosenqvistin kolumni: Yliopistoilla olisi potentiaalia tukea alueen uudistumista

Kun tulin vuonna 1987 tutkijaksi Chydenius-Instituutin kannatusyhdistyksen ylläpitämään Chydenius-Instituuttiin, laitos oli nykyistä yliopistokeskusta leimallisemmin aluetutkimuslaitos, jonka tehtävänä oli tutkimuksen keinoin edistää Keski-Pohjanmaan kehitystä.

Vastavalmistuneena maantieteilijänä ajattelin, että aluekehittäminen muodostuisi aluetta koskevista analyyseistä ja niiden perusteella käytävistä, erilaisia intressejä yhteen sovittavista keskusteluista.

Aluekehittämisen todellisuus osoittautui kuitenkin moniulotteiseksi, erilaisten taloudellisten, poliittisten ja ideologisten intressien kamppailukentäksi.

Mielenkiintoista on, että kukin aluekehityksen toimija uskoo tai ainakin uskottelee toimivansa alueen kehittymisen hyväksi. Näkyvimmin aluekehittämisen kentällä pääsevät esille ne, jotka vakuuttavimmin ja vaikuttavimmin perustelevat ideoitaan alueen kehittämiseksi. Perustelujensa tukena aluekehityksen toimijat käyttävät usein maantieteellistä tai aluetieteellistä tietoa.

Tiedon hyödyntäjällä on oltava korkeatasoinen moraalinen kompassi, jotta hänen puheensa ja toimintansa palvelevat myös universaalia hyvää. Itse olen viime vuodet saanut olla kehittämässä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen yhteiskunnallista ja alueellista vaikuttavuutta koskevaa tilastoseurantaa.

Tilastotiedon, samoin kuin muun tiedon hyödyntämisen haasteena on tulkinnanvaraisuus. Tiedon käyttäjä voi halutessaan muokata, tulkita ja esittää tietoja niin, että ne tukevat hänen intressejään. Tiedon hyödyntäjällä onkin oltava korkeatasoinen moraalinen kompassi, jotta hänen puheensa ja toimintansa palvelevat myös universaalia hyvää.

Olen kiitollinen siitä, että olen saanut yliopistokeskuksen vaikuttavuutta koskevassa tilastoseurannassani vapauden kerätä tietoja hyvin laajasti. Tämän ansiosta olen uskoakseni pystynyt luomaan yliopistokeskuksen vaikuttavuudesta suhteellisen monipuolisen ja objektiivisen kuvan.

Keski-Pohjanmaan maakunnalliset kehittämisstrategiat ovat perinteisesti painottuneet pikemminkin olemassa olevien vahvuuksien vahvistamiseen kuin alueen syvällisempään uudistamiseen.

Rohkeampaa, innostavampaa ja hyödyllisempää olisi ajatella esimerkiksi, että kehittäminen on puoliksi vahvuuksien vahvistamista ja puoliksi rakenteellisia heikkouksia korjaamaan pyrkivää uudistamista.

Oman ymmärryksen uudelleenarviointi, omien virheiden tunnustaminen ja omien heikkouksien korjaaminen on toki usein toimijoille hankalampaa kuin omien vahvuuksien korostaminen. Kestävän kehityksen aikaansaamiseksi tarvitaan kuitenkin sekä vahvuuksien vahvistamista että heikkouksien korjaamista.

Aluekehittämisen uusien suuntien etsinnässä yliopistot voisivat olla luontevia yhteistyökumppaneita. Yhteistyön tulisi olla sellaista, että siitä hyötyvät sekä alue että yliopistot. Aluetta uudistavan kumppanuuden edistämiseksi yliopistojen tulisi paitsi markkinoida palveluitaan alueelle myös tuottaa yliopistojen alueellista vaikuttavuutta koskevaa tieteellistä tutkimusta. Tällainen tutkimus puuttuu Suomesta lähes kokonaan.

Menestyksekäs aluekehittäminen perustuu nykyaikana mieluummin alueiden väliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, verkostoitumiseen ja kumppanuuteen kuin alueelliseen edunvalvontaan. 

Yliopistojen alueellista vaikuttavuutta koskevalla tutkimuksella olisi potentiaalia luoda täysin uutta kysyntää ja tarjontaa yliopistojen palveluille, kun yhä useammat alueiden toimijat alkaisivat uuden tutkimustiedon oivalluttamina hyödyntää yliopistollista osaamista ja kun yliopistot voisivat tutkimustiedon siivittäminä tehostaa toimintansa alueellista vaikuttavuutta.

Menestyksekäs aluekehittäminen perustuu nykyaikana mieluummin alueiden väliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, verkostoitumiseen ja kumppanuuteen kuin alueelliseen edunvalvontaan. Tiukalla edunvalvonnalla on kyllä mahdollista lyhyellä aikavälillä saavuttaa pikavoittoja, mutta pitkällä aikavälillä se johtaa tappioihin ja maineen menetykseen.

Toivoa Keski-Pohjanmaan myönteiselle tulevaisuudelle antavat esimerkiksi ne Keski-Pohjanmaalle kiinnittyneet yliopistolliset toimijat ja yritykset, jotka ovat ymmärtäneet ja osanneet rakentaa toimintansa menestyksekkäästi alueiden välisen verkostoitumisen ja kansainvälistymisen varaan.

Kirjoittaja on Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa asiantuntijana toimiva filosofian tohtori ja yhteiskuntamaantieteen dosentti.

Olli Rosenqvistille luovutettiin Chydenius-mitali Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2025-2026 avajaisissa. Chydenius-Instituutin Kannatusyhdistys jakaa Chydenius-mitaleja vuosittain tunnustuksena ansiokkaasta työstä Anders Chydeniuksen elämäntyön tai Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kehittämisen hyväksi.