Tuuppaus turvemaiden kestävän käytön edistäjänä

Tuuppaus (nudge) tarjoaa lukuisia soveltamismahdollisuuksia turvemailla. Menetelmä hyödyntää eroa ihmisen nopeassa (intuitio) ja harkitsevassa päätöksenteossa ja koettaa saada päätöksentekijän käyttämään aivojen nopeaa ohituskaistaa itselleen hyvän valinnan tekemiseen. 

Käyttäytymistieteen hyödyntämisestä kerrotaan joukkoa menetystarinoita, joista ehkä vaikuttavin on elinluovutustestamenttien oletusarvon muuttaminen elinten jatkokäytön sallivaksi. Muutos hyödyntää ihmisten aikaansaamattomuutta koko yhteiskunnan eduksi. Ihmisen tietojenkäsittelyllisiä vääristymiä voi käyttää myös yhteisen hyvän edistämiseen!

Tuuppauksen eettisyyttä korostavat vetoavat vanhojen vaihtoehtojen säilyttämiseen (ei kieltoja tai pakkoja), henkilön edun tavoitteluun ja vapaaehtoisuuteen. On silti ongelmallista, että joku muu päättää siitä, mikä henkilölle on hyväksi (rahana annettu sosiaalituki säilyttää henkilön itsemääräämisoikeuden, kun taas tavarasetelillä yhteiskunta määrää, mitä henkilö saa hankkia). 

Vastuut muuttuvat, kun siirrytään abstraktille, ihmisryhmiä tai sektoreita käsittelevälle tasolle. Ilmastotuuppaus (https://ilmastotuuppaus.fi/ilmastotuuppaukset/) tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Liikenteen tuuppaukset kehitetään yhdessä kuntien kanssa. Metsänhoidon tuuppaukset suunnitellaan metsäalan järjestöjen ja ammattilaisten kanssa. 

Vaarana ilmastotuuppauksissa on parhaan muuttuminen hyvän viholliseksi. Sähköauto on parempi ympäristölle kuin polttomoottori, mutta sähköavusteinen polkupyörä on vielä parempi vaihtoehto. Silti kävely on paras vaihtoehto. Maailmanparannusinnossa unohtuvat ihmisten ajankäytön ja voimien rajoitteet, jolloin tarjotut ratkaisut herättävät kohteissa vastarintaa.

Yhteiskunnassa syntyy jännite yksilön ja organisaation (tai yleisemmin järjestelmän) vastuiden välille. Yksilöä ei voi syyllistää tekemättömyydestä, jos järjestelmä ei tarjoa riittävää tukea.

Tuuppauksen mahdollisuudet turvemaiden kestävässä hoidossa

Sidosryhmien osallistaminen on keskeistä. Tuuppaus voi kehystää soiden suojelun paikallisyhteisön kollektiiviseksi vastuuksi (esim. "suojele soitamme tuleville sukupolville"). Paikallisen kulttuurin ja kansanperinnön yhdistäminen kestäviin turvemaiden käytäntöihin luo syvemmän tunneyhteyden maahan.Monesti kulttuurikertomuksilla oli keskeinen rooli yhteisön sitoutumisessa.

Vertaisten tekemien toimien korostaminen ("50 % paikallisista viljelijöistä osallistuu soiden ennallistamiseen") hyödyntää sosiaalisia normeja osallistumisen kannustamiseksi. 

Vuorovaikutteiset alustat, sovellukset ja muut digitaaliset työkalut tuuppaavat käyttäjiä antamalla reaaliaikaista palautetta heidän valintojensa ympäristöllisistä ja taloudellisista tuloksista. Sovellus näyttää, miten siirtyminen tavanomaisesta ojituksesta vettämiseen lisää maan hiilivarastoa ajan myötä. Kohteen tietojen tuonti kännykkään motivoi maanomistajia muuttamalla tilanteen pelilliseksi. 

Kustannustehokkuus on tuuppauksen etu. Informaatio-ohjaus on edullinen ja skaalautuva toimenpide. Jos turvemaiden ennallistamista on edistettävä ilman erillisrahoitusta, motivointikirjeiden (ja muistutuskirjeiden) lähettäminen on luonteva ratkaisu. Tehoavan kampanjan luonti vaatii silti paljon työtä, sillä heikosti muotoiltu ydinviesti hukkuu viestinnän yleiseen tulvaan.

Menetelmän haasteet ja rajoitukset

Monimutkainen monialainen koordinointi ei ole maailman helpoin prosessi viedä läpi kentällä, sillä toimivat ratkaisut edellyttävät maatalous-, metsä-, maisema-, ilmasto- ja vesistöpolitiikkojen yhdensuuntaista linjaamista. Pelkät tuuppaukset eivät ratkaise rakenteellisia ristiriitoja, kuten kilpailevien maankäytön tarpeiden yhteensovittamista.

Eettiset ja kulttuuriset näkökohdat ovat tärkeitä ottaa huomioon, sillä tuuppausta saatetaan pitää manipuloivana erityisesti turvepelloista riippuvaisilla maatiloilla. Oletusarvoiset ratkaisut voivat olla ristiriidassa vakiintuneiden kulttuuristen tai taloudellisten normien kanssa.

Tuuppausten pitkän aikavälin tehokkuus on epäselvää. Herzog ja Hertwig (2025) tarjoavat tuuppausten rinnalle pitkän tähtäyksen kansansivistyshankettaan eli tehosteita. Vaikka tuuppaukset voivat laukaista välittömiä toimia, käyttäytymisen muutoksen ylläpitäminen edellyttää täydentäviä toimia. Tietämyksen ja taitojen lisääminen on turvallista. Vaikka tuuppaukset varovasti ohjaavat käyttäytymistä, tehosteet antavat maanomistajille tarvittavat tiedot ja päätöksentekotaidot kestävän kehityksen pitkän aikavälin etujen ymmärtämiseksi.Työpajat, verkko-opetusohjelmat ja kenttäesittelyt voivat täydentää tuuppauksia puuttumalla tietovajeisiin.

Tuuppausmenetelmien vaikutuksen mittaaminen on vaikeaa, koska mittaus (lomakkeen täyttö, havainnointi tms.) vaikuttaa päätöksentekijöihin. Taloustieteilijät uskovat tehtyjen valintojen paljastavan maanomistajien todelliset mieltymykset. Odotukset kuitenkin vaikuttavat tehtyihin ratkaisuihin. Jos energiayhtiö tarjoaa huonoa sopimusta siirtolinjan alle jäävästä maasta, tarjous kannattaa silti hyväksyä, jos maanomistaja olettaa saavansa pakkolunastuksen kautta vielä vähemmän korvausta. 

Vinkkejä käytännön toimijoille

Hybridilähestymistapa yhdistää tuuppaukset rahoitusmekanismeihin (ekosysteemipalveluista tai hiilinieluista maksettavat maksut) taloudellisten esteiden poistamiseksi. Kannattaa korostaa taloudellisia sivuhyötyjä (esim. "kosteikon perustaminen vähentää kevättulvien kestoa ja voimakkuutta") abstraktien ympäristöhyötyjen sijaan.

Kulttuurinen sopeutuminen edellyttää, että tuuppaukset räätälöidään paikallisiin olosuhteisiin. Eettinen toimintatapa vähentää epäluuloja. Tuuppaukset on suunniteltava läpinäkyvästi. Julkiset kuulemiset lisäävät luottamusta ja parantavat hyväksyntää.

Johtopäätös

Tuuppaus on lupaava täydentävä väline turvemaiden kestävässä käytössä, mutta yksin käytettynä menetelmän teho on yhteiskunnan suuriin vaatimuksiin verrattuna riittämätön. Tuuppaukset kannattaa yhdistää pitkän tähtäyksen tehosteisiin, jotka nostavat kansalaisten kyvykkyyttä ja tietotaitoa. Yhdistämällä sosiaalisten normien, oletusasetusten, digitaalisen palautteen ja kulttuuritietoisen koulutuksen viranomaiset ja muut organisaatiot voivat tönäistä maanomistajia kohti kestävää turvemaiden hoitoa. Tämä lähestymistapa kunnioittaa yksilön valinnanvapautta samalla kun päätöksentekokontekstia siirretään vähitellen niin, että kestävästä vaihtoehdosta tulee helpompi – ja usein palkitsevampi – valinta.

Lisätietoja

Yliopistotutkija Jouni Kaipainen

Aiheesta kuulette enemmän Turvemetsien tulevaisuus -tilaisuudessa 8.5.2025 Kokkolassa, jonne olemme pyytäneet aiheeseen syvällisesti perehtyneitä tutkijoita kertomaan tutkimustuloksista.

Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -kokonaisuudesta rahoitetun TUIMA-hankkeen neljä tuoretta tutkimusraporttia löydät täältä:
https://www.ptt.fi/hankkeet/tuima-tuuppausta-ilmastoviisaaseen-maankayttoon-maa-ja-metsataloudessa/

Tutkija Marjo Maidell esittelee ilmastotuuppauksia täällä: https://ilmastotuuppaus.fi/ajankohtaista/tuuppaukset-voivat-auttaa-metsanomistajia-tekemaan-parempia-taloudellisia-paatoksia/

Herzog, S. M. & R. Hertwig (2025) Boosting: Empowering Citizens with Behavioral Science. Annual Review of Psychology, 76, 851-881; https://doi.org/10.1146/annurev-psych-020924-124753.