Yliopistotoiminta ja Keski-Pohjanmaan yritykset

Maakunnallisesti olisi tärkeää panostaa yhtäältä olemassa olevien yritysten kehittämishalukkuuden motivoimiseen ja toisaalta uusien kehityshalukkaiden yritysten synnyttämiseen ja houkuttelemiseen alueelle. Toisaalta tällaisen uudistumisen onnistuminen edellyttää uudistumista myös yliopistojen tarjonnan puolella, jotta päästään aitoon vuorovaikutukseen.
Takaisin vaikuttavuuskatsausten ja -tiedotteiden sivulle
Katsaus 27.11.2023

Osaamiseen perustuvassa yhteiskunnassa alueen kilpailukyky syntyy pitkälti siitä, että alueen yritykset kykenevät hyödyntämään tehokkaasti uusinta ja parasta osaamista. Yliopistot katsovat edustavansa korkeinta osaamista. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius pystyy tarjoamaan osan yritysten tarvitsemista osaamispalveluista, mutta osan tarvitsemistaan yliopistollisista palveluista ne joutuvat väistämättä hankkimaan muualta globaalin yliopistojärjestelmän piiristä. Yliopistotoiminnalle haasteena on yritysten erilaisiin tarpeisiin vastaaminen ja tarvittaessa jopa vastavuoroinen erilaisten tarpeiden uudelleenhahmottaminen ja -määrittely parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Keski-Pohjanmaata pidetään hyvin yritysmyönteisenä ja yritystoiminnaltaan monipuolisena ja runsaana maakuntana. Asukasta kohti laskien Keski-Pohjanmaan yrityskanta on suuruudeltaan maakuntia vertailtaessa keskitasoinen ja pienempi kuin koko maassa. Esimerkiksi Ahvenanmaa, Uusimaa, Etelä-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi ovat yritystiheydeltään selvästi Keski-Pohjanmaata suurempia. Kutenkin Keski-Pohjanmaan suhteellisen runsas yrityskanta tarjoaa hyvän perustan yritysten ja yliopistojen yhteistyön kehittämiselle.

Keski-Pohjanmaan yrityskenttä on jakautunut suurteollisuuteen ja pk-yrityksiin. Suurteollisuuden ytimen muodostaa toimialarypäs, joka koostuu metallien ja kemikaalien valmistuksesta sekä kaivannaistoiminnasta. Näiden toimialojen osuus maakunnassa tuotetusta arvonlisäyksestä oli 14 % vuonna 2020. Työllisyyden osalta nämä toimialat vastasivat 5 %:n osuudesta. Jos varovasti arvioidaan, että mainittujen toimialojen välilliset vaikutukset ovat yhtä suuret kuin suorat vaikutukset, päästään arvioon, jonka mukaan suurteollisuuden kokonaisvaikutukset ovat 28 % alueella tuotetusta arvonlisäyksestä ja 10 % työllisyydestä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös pk-yrityksillä on alueella suuri merkitys arvonlisäyksen ja työllisyyden tuottajina.

Keski-Pohjanmaan kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kasvuhakuinen suurteollisuus hyödyntää Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen tarjonnasta erityisesti kemian alan yliopistopalveluja. Haasteena Keski-Pohjanmaalla yliopistojen näkökulmasta on yhteistyö pk-yritysten kanssa. Tilasto- tai muita tietoja pk-yritysten ja yliopistojen välisestä yhteistyöstä ei ole saatavissa, mutta pk-yritysten kehityshalukkuudesta ja -kyvykkyydestä voidaan tehdä epäsuoria päätelmiä ulkomaakauppatilastojen ja yritysten kasvua koskevien monitulkintaisten tilastojen avulla.

Yliopistojen ja yritysten yhteistyön kehittämisen näkökulmasta optimaalisin tilanne oli se, että alueen yritykset olisivat mahdollisimman kehitys-, kasvu- ja uudistumishakuisia. Tilastot viittaavat siihen suuntaan, että Keski-Pohjanmaan pk-yritykset eivät maakuntia vertailtaessa olisi poikkeuksellisen vienti- eivätkä kasvuhakuisia. Tämä asettaa haasteen pk-yritysten ja yliopistojen välisen yhteistyön kehittämiselle.

Lisätietoja: