Systeeminen toimintamalli lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi
Tutkimus toteutettiin alueellisesti ja monitieteisesti. Siihen osallistui 75 sosiaali- ja opetusalalla toimivaa henkilöä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen päätoiminta-alueelta.
“Olemme erityisen iloisia toteutuneesta monitieteisestä tutkimuksesta, mitä valitettavan vähän tehdään”, toteaa kasvatustieteen professori Heidi Harju-Luukkainen ja jatkaa: “Yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa on myös tärkeää ja tutkimustiedolla työelämän kehittäminen on hyvä suuntaus.”
Yhteistyötä ja moniammatillisuutta tarvitaan
Tutkimuksen tuloksissa korostuu systeemisen ajattelun toimintamalli, saumattoman ja joustavan yhteistyön merkitys, jolloin eri toimijoiden osaaminen yhdistyy kokonaisvaltaisesti tukemaan yksilöiden ja perheiden hyvinvointia.
Tutkimus osoitti, että moniammatillista yhteistyötä tarvitaan erityisesti tuen kohdentamisessa perheille. Myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi on tärkeää ymmärtää ja vastata perheiden yksilöllisiin tarpeisiin. Koulupoissaolojen kasvu ja kouluahdistus ovat merkittäviä huolenaiheita, joihin tarvitaan moniammatillisia ratkaisuja. Edelleen monimutkaiset oppimiseen ja käyttäytymiseen liittyvät haasteet edellyttävät tehokasta yhteistyötä terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulun välillä.
Luottamus edistää, resurssit estävät
Yhteistyötä edistäviksi tekijöiksi nousivat toimijoiden välinen luottamus, selkeä työnjako ja yhteiset tavoitteet. Samalla tutkimuksessa tunnistettiin esteitä, kuten resurssien puute, lainsäädännölliset rajoitteet ja vuorovaikutuksen haasteet.
Tutkimuksen mukaan systeeminen toimintamalli vahvistaa moniammatillisen yhteistyön onnistumista. Se korostaa moniammatilliseen yhteistyön käytännöllisyyttä: jaettua asiantuntijuutta, eri ammattiryhmien välisen tiedon jakamista ja vuorovaikutusta. Keskeistä on myös kokonaisvaltainen tarkastelu, mikä mahdollistaa lasten, nuorten ja perheiden tilanteiden ymmärtämisen moniulotteisesti. Yhteistyön keskeinen lähtökohta on yhteinen vastuu ja tavoitteet, mitä vahvistaa organisaatioiden ja toimijoiden roolien selkeyttäminen sekä yhteisten toimintatapojen luominen.
Systeemisellä toimintamallilla monia etuja
Systeemisen toimintamallin etuina on todettu sen kyky parantaa tiedonkulkua, tukea ennaltaehkäisevää työtä ja vahvistaa perhelähtöistä lähestymistapaa. Lisäksi se tarjoaa välineitä resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä työn kuormituksen hallintaan.
“Sosiaali- ja opetusalan yhteistyön kehittäminen edellyttää strategista johtamista, jaettuja resursseja ja toimintatapojen yhtenäistämistä. Tavoitteena tulee olla lapsi- ja perheystävällinen yhteiskunta, jossa kaikkien toimijoiden panos on arvostettua ja hyödynnettyä”, tiivistää sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies.
Lisätietoja:
Professori Heidi Harju-Luukkainen
Professori Aila-Leena Matthies
Artikkeli ”Kohti systeemistä toimintamallia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi sosiaali- ja opetusalan moniammatillisessa yhteistyössä” on julkaistu *Kasvun tuki -aikakauslehdessä* (2/2024).
Taustaa
Sosiaali- ja opetusala ovat olleet viime aikoina suurten uudistusten ja uudelleenjärjestelyjen kohteena. Esimerkiksi varhaiskasvatus on siirtynyt sosiaalihuollosta kuntien sivistystoimen alle, esikoulua laajennetaan kaksivuotiseksi ja perusopetuksessa kolmiportaisen tuen järjestelmää uudistetaan. Historiallisessa sote-uudistuksessa puolestaan kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin maakunnallisille hyvinvointialueille, ja niitä pyritään toiminnallisesti integroimaan toisiinsa.
Uudistusten myötä sosiaali- ja opetusala ovat siten etääntyneet eri organisaatioihin samaan aikaan, kun niiden tuottamalle moniammatilliselle tuelle on yhä enemmän tarvetta. Muun muassa lasten ja nuorten kasvava pahoinvointi, oppimisvaikeudet sekä perheiden monimuotoiset haasteet edellyttävät moniammatillista tukea. Yhteistyön avulla voidaan tunnistaa ja käsitellä näitä ilmiöitä kattavammin, ennen kuin ongelmat eskaloituvat.
