Kokkolan yliopistokeskuksen kauppatieteiden yksikkö on mukana Seutujen välisessä muutos- ja kasvuohjelmassa (SEMUKAS), jonka tavoitteena on, että vihreän siirtymän investoinnit tuottaisivat mahdollisimman paljon positiivisia vaikutuksia alueellisen elinkeinoelämän kasvuun ja kuntien talouden paranemiseen tuotannon kasvun, työvoimavaikutusten ja kiinteistöverokertymän kautta.
SEMUKAS-hanke pyrkii luomaan alueen pienyrityksille verkostoitumisen paikan kehittämällä Suurhanketoimisto.fi alustaa toimijoiden kohtaamispaikaksi. Digitaalisen alustan kautta on mahdollisuus verkostoitua, tarjota oman alan palveluja ja ammattitaitoa muiden käyttöön ja saada tietoa alihankintaketjuihin pääsystä. Hankealue kattaa 12 kunnan muodostaman kokonaisuuden Keskipohjanmaan ja Pohjoisen Keski-Suomen alueella.
Sydänsuomen Elinvoimakahvit ja Aluefoorumi samalla kertaa
Sydänsuomen Elinvoimakahvit ja Aluefoorumi tarjosi tällä kertaa muun yritystoimintaan liittyvän tiedon ohessa alustavia tutkimustuloksia suurhankkeiden aluevaikutuksista. Projektipäällikkö Seppo Penttilä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta esitteli käynnissä olevaa tutkimusta energia-alan suurhankkeiden aluetaloudellisista vaikutuksista. Tilaisuudessa kuultiin ensimmäistä kertaa tutkimuksen alustavia tuloksia sekä niiden pohjalta tehtyjä tulkintoja ja johtopäätöksiä.
On keskeistä kokonaisuuden kannalta tarkastella rakennusvaiheen ja tuotantovaiheen vaikutuksia erikseen. Lisäksi arviointiin on sisäänrakennettu suorien, välillisten ja johdannaisvaikutusten ulottuvuudet, Penttilä täsmentää.
Suurhankkeiden taloudellisista kokonaisvaikutuksista alueille kohdistuu tutkimuksen ja pitkäaikaisen kokemuksen perusteella vain noin 5–25 prosenttia. Seutujen välisessä muutos- ja kasvuohjelmassa pyritään siihen, että prosenttiluku kääntyisi mahdollisimman suureksi Sydänsuomessa-alueella ja Kaustisen seutukunnassa.
Tuulivoima työllistää sekä suoranaisesti mutta erityisesti välillisesti
Tuulivoima työllistää merkittävästi rakennusaikanaan, mutta usein tämä työllistävä vaikutus kohdistuu pääosin alueiden ulkopuolelle. Tuulivoiman pysyvämpi työllistävä vaikutus tulee voimaloiden käytöstä ja kunnossapidosta. Nyrkkisäännön mukaan kymmenen voimalaa tuotantokäytössä vaatii kaksi huoltajaa.
Seppo Penttilän mukaan voidaan kuitenkin osoittaa, että aluetalouden näkökulmasta yksi tuulivoimala vahvistaa työllisyyttä 1 henkilötyövuoden verran, kun huomioidaan tuulivoiman tuoma kokonaisvaikutus eri toimialoille alueen elinkeinorakenteessa. Riippuu luonnollisesti kunnan, seutukunnan ja alueen kyvystä vastaanottaa syntyvät talousvaikutukset, jotta ne voidaan hyödyntää optimaalisesti. Tässä vaiheessa kuvaan astuu erityisesti kunta- ja aluepäättäjien tahtotila saada alueellinen rakenne vastaamaan uutta tilannetta tulevaisuudessa. Kyse on tulevaisuusorientoituneesta näkökannasta ja laaja-alaisesta näkemyksestä, ikään kuin helikopteriperspektiivistä myös alueen työllisyyspotentiaalin tarkastelussa.
Kyse ei ole yhdestä yksittäisestä työpaikasta, vaan syntyvän työn kokonaismäärästä. Tämä jakaantuu esimerkiksi ruoka- ja majoituspalveluja tuottaville yrityksille, maanrakentajille tai paikalliseen rautakauppaan, Penttilä kuvaa.
Sydänsuomessa-alueelle on joko rakennettu tai suunnitteilla noin 30 tuulivoimapuistoa, joissa on yhteensä arviolta 300–560 voimalaa riippuen siitä, montako tuulivoimalaa vielä rakentamattomille alueille saadaan. Laskelmat tehdään maksimiarvoilla, koska tarkastelun kohteena on suurimman mahdollisen hyötypotentiaalin hahmottaminen. Varautuminen potentiaalin hyödyntämiseen kuntien tulevaisuustyössä, esimerkiksi skenaariotyöskentelyn avulla, helpottuu raportin pohjalta.
Tutkimustuloksia syksyllä 2024 ja lopullinen raportti ulos keväällä 2025
Suurhankkeiden analysoinnissa tarvittava laskentatyökalu on nyt valmistunut. Työkalu pohjautuu mm. Tilastokeskuksen ja Suomen tuulivoimayhdistyksen dataan ja asiantuntijahaastatteluihin. Loppuvuoden aikana käydään vielä tarkasti läpi viimeisimmät päivitykset laskelmien lähtötietoihin.
Valmiin raportin tuloksia on mahdollista soveltaa esimerkiksi kuntien strategiatyössä. Tavoitteena on, että investoinnit tuottaisivat mahdollisimman paljon vaikutuksia elinkeinoelämän kasvuun ja kuntien talouden paranemiseen tuotannon kasvun, työvoimavaikutusten ja kiinteistöverokertymän kautta, Penttilä tiivistää. Tarkempia tuloksia saadaan syksyllä 2024, ja raportti valmistuu lopulliseen muotoonsa huhtikuuhun 2025 mennessä.
SEMUKAS-ohjelma edistää uutta, kasvuhakuista ja työllistävää liiketoimintaa, vahvistaa hiilineutraaliin talouteen liittyvää liiketoimintaosaamista, sekä kehittää uusia tuote- ja palvelukonsepteja. Mukana kehittämistyössä ovat Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kunnat sekä Kaustinen, Halsua, Lestijärvi, Toholampi sekä Veteli. Kehittämistä rahoittaa Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen liitot.
