SeminaarIT tarjosi katsauksen tekoälyn ja tutkimuksen ajankohtaisiin teemoihin
Aamupäivän aikana seminaarilavalla nähtiin yliopistokeskuksen omat tutkijat Xinying Kilpi-Chen, Lasse Harjumaa ja Xinyu Tan, jotka avasivat turvallisen langattoman viestinnän tutkimusta, ohjelmistokehittäjien näkemyksiä tekoälyn etiikasta sekä laajennettujen tilakaavioiden (statechart) käyttöä IoT-ohjelmoinnin ratkaisuna.
Informaatioteknologian yksikön johtaja, professori Ismo Hakala kertoi omassa puheenvuorossaan laajemmin yksikön toiminnasta. Yliopistokeskuksella toimiva Physical AI and Wireless Systems -ryhmä tutkii, miten älykkyys ja yhteydet muuttavat digitaalisen ja fyysisen maailman välistä vuorovaikutusta. Ryhmän tutkimusalueina ovat sekä langattomat sulautetut ratkaisut että autonomiset kyberfyysiset järjestelmät. Professori Hakala kuvasi kuinka tutkimus, hankkeet ja opetus nivoutuvat Kokkolassa tiiviisti yhteen.
– Hankkeet toimivat erinomaisena lähtökohtana erilaisille tutkielmille ja tutkimukselle. Kaikki opettajamme ovat mukana hankkeissa, ja niissä oleva tieto välittyy näin opiskelijoille. Koska opiskelijamme ovat pääosin työelämässä, tieto leviää nopeasti myös yrityksiin eri puolille Suomea, mikä lisää koulutuksen vaikuttavuutta, Hakala korosti.
Samassa yhteydessä jaettiin myös tunnustus ansioituneesta pro gradu-työstä. Chydenius-instituutin kannatusyhdistyksen stipendin sai Mikko Pihlajisto, joka tarkasteli pro gradu -työssään tekoälytekniikoita energiatehokkuuden optimoinnissa langattomissa anturiverkoissa.
Tekoäly voi keventää työtä, mutta tuo myös riskejä
Iltapäivän ohjelmassa olivat keskiössä tekoälyn vaikutukset tietotyöhön ja organisaatioihin. AI-strategisti ja tietokirjailija Timo Savolainen korosti, että jokaisella organisaatiolla tulisi olla selkeä tekoälystrategia, jotta kilpailuetua voidaan rakentaa oikein. Hän pohti myös AI-agenttien vaikutuksia työnkuviin, prosesseihin ja osaamisen sekä johdon roolia onnistuneessa tekoälytransformaatiossa.
– Johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on tarjota tekoälytransformaatiossa tukea, koulutusta ja kannustusta. Hyvä käytäntö transformaatioon investoineissa yrityksissä on ollut sijoittaa 70 prosenttia ihmisiin, 20 prosenttia prosesseihin ja 10 prosenttia teknologiaan, totesi Savolainen.
Laajemmin tekoälyn kehityssuuntia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia käsitteli Helsingin yliopiston professori Hannu Toivonen. Hän nosti esiin niin multimodaaliset mallit ja pienet kielimallit kuin tekoälyavustajien ja moniagenttijärjestelmien mahdollisuudet. Samalla Toivonen muistutti, että vaikka tekoäly voi keventää kognitiivista kuormitusta ja laajentaa työntekijöiden kykyjä, siihen liittyy myös uusia virhelähteitä sekä epävarmuutta työtehtävien muutoksista. Hyvin suuri riski on myös sille, että hyvistä tavoitteista huolimatta tekoäly lisää eriarvoisuutta ja sen hyödyt kohdistuvat vain pienelle joukolle.
– Meidän ei pitäisi tarkastella pelkästään yritysten tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia vaan laajemmin yhteiskunnallisia, ekologisia ja inhimillisiä vaikutuksia, Toivonen painotti.
EU:n tekoälyasetus herätti vilkasta keskustelua
Perjantai-iltapäivän päätteeksi Joonas Mikkilä Teknologiateollisuus ry:stä kertoi EU:n tekoälyasetuksen vaikutuksista teknologia-alan yrityksille. Esityksessä käytiin läpi asetuksen soveltamisalat ja määritelmät, riskiperusteiset vaatimukset ja hallintomekanismit.
– On tärkeää, että yritykset ymmärtävät, miten tekoälyjärjestelmät ja yleiskäyttöiset mallit luokitellaan riskien mukaan ja mitä velvoitteita tämä tuo mukanaan, Mikkilä totesi.
Puheenvuoro herätti vilkasta keskustelua, ja yleisö esitti monipuolisia kysymyksiä asetuksen tulkinnasta ja käytännön vaikutuksista.
Tietoa, keskustelua ja kohtaamisia
Seminaari antoi osallistujille paitsi ajankohtaista tutkimustietoa ja asiantuntijanäkemyksiä, myös mahdollisuuden verkostoitua alan toimijoiden kanssa. Tauoilla osallistujat pääsivät keskustelemaan tutkijoiden ja muiden osallistujien kanssa, vaihtamaan kokemuksia ja luomaan uusia kontakteja. Samalla oli mahdollisuus tutustua yliopistokeskuksen informaatioteknologian koulutukseen, tutkimukseen ja hanketoimintaan.
