Monikansallinen yliopistoyhteistyö lanseerasi ainutlaatuisen AIoT-kurssin
Tavoitteena on tarjota opiskelijoille syvällinen ymmärrys siitä, kuinka tekoälyä voidaan erilaisin tavoin hyödyntää IoT-järjestelmissä. Opintojakso sisältää sekä teoreettista että käytännönläheistä opetusta, jossa keskitytään esimerkiksi älykkäiden laitteiden ohjelmointiin, datan keräämiseen ja analysointiin sekä erilaisten tekoälymallien integrointiin IoT-laitteisiin.
Opintojakson toteutuksessa Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Niko Mäkitalon rinnalla ovat toimineet professori Petteri Nurmi ja tohtori Agustin Zuniga Helsingin yliopistosta (päätoteuttaja), professori Archan Misra Singapore Management Universitystä sekä professori Santi Phithakkitnukoon Chiang Mai Universitystä. Yhteistyö on osa monikansallista hanketta, jossa neljä yliopistoa on yhdessä kehittänyt opetussisältöjä sekä järjestänyt yhteisiä opetustapahtumia ja työpajoja kolmessa eri maassa.
Hankkeen haluttiin korostaa kansainvälistä näkökulmaa myös opiskelijoille, ja opintojakson ensimmäisestä toteutustavasta muotoutuikin näin ollen melko poikkeuksellinen: Kurssin alkupuolella, viime vuoden marraskuussa, opiskelijat Singaporesta ja Thaimaasta vierailivat parin viikon ajan Suomessa. Nyt kurssin loppupuolella, tammi-helmikuun vaihteessa, oli suomalaisten opiskelijoiden vuoro vierailla sekä Singaporessa, että Chiang Maissa, viikon verran kummassakin.
Yhteistyö ja toteutustapa ovat antaneet opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden työskennellä yhdessä kansainvälisissä opiskelijaryhmissä sekä toteuttaa projekteja ja erilaisia prototyyppejä, jotka hyödyntävät tekoälyä ja IoT-teknologioita arkipäivän haasteiden ratkaisemiseksi. Kurssi on kerännyt runsaasti positiivista palautetta osallistujilta – erityisesti kurssin monikulttuurisesta lähestymistavasta ja projektipainotteisuudesta on tullut paljon kiitosta. Opiskelijoilla oli kurssilla selvästi aidosti hauskaa ja he tulivat mainiosti toimeen keskenään.
Hankkeen lopullisena tavoitteena on tarjota kehitettyjä opetussisältöjä niin kutsuttuna MOOC-kurssina, jonka opiskelijat eri yliopistoista voivat suorittaa omatoimisesti. Vaikka online-opetuksessa on hyvät puolensa, on tietenkin harmillista, etteivät opiskelijat joka vuosi saa samanlaista mahdollisuutta matkustaa eri puolelle maailmaa. Mutta ehkäpä samaa lähestymistapaa voisi tulevaisuudessa soveltaa muidenkin kurssien kehittämiseen.
