Erityisopettajan työnkuvan uudet askelmerkit

Esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistus astui voimaan 1.8.2025 ja kouluissa totutellaan nyt tuen uudenlaiseen jäsentämiseen. Oppilaita tuetaan ensisijaisesti oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä ja ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla (Opetushallitus, 2014).  Ryhmäkohtaisia tukimuotoja ovat yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan opetus muun opetuksen yhteydessä. Näitä kaikkia voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisopettajuuden ja erilaisten joustavien ryhmittelyjen avulla. Näiden tukimuotojen toteuttamista suunnitellaan ja seurataan ryhmätasolla, ja ne ovat tarjolla kaikille oppilaille. Oppilaskohtaisesti kirjattavaa tukea on erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama opetus, jota voidaan antaa muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan pienryhmässä, sekä oppimäärän rajaaminen.

Uudistus on pantu toimeen poikkeuksellisen nopealla vauhdilla, ja moni siihen liittyvä asia hakee vielä muotoaan – niin myös erityisopettajien työnkuva.

Erityisopettajan opetukseksi kutsutaan vastedes tuen muotoa, jota aiemmin on nimitetty osa-aikaiseksi erityisopetukseksi ja laaja-alaiseksi erityisopetukseksi. Käsitteestä ”erityisopetus” luovutaan YK:n vammaisosallisuusstrategian toimeenpanoon liittyvän loukkaavana tai alentavana vältettäviin käsityksiin liittyvän suosituksen takia ja jatkossa puhutaan erityisopettajan antamasta opetuksesta (HE 11/2024, s. 43). Tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota erityisopettajan työnkuvan epäselvyyteen ja esittäneet tarpeen sen selkiyttämisestä kansallisella ohjauksella (Paloniemi ym., 2023; Sirkko ym., 2023; Sundqvist ym., 2019). Lakimuutos yhdessä opetussuunnitelman perusteiden sekä opetus- ja kulttuuriministeriön antamien ohjeiden kanssa onkin merkittävä muutos nimenomaan erityisopettajan työn kannalta, sillä sitä määritellään nyt tarkemmin kuin Suomessa koskaan ennen (ks. Paloniemi, 2025, s. 28).

Selkiyttävätkö uudet ohjeet työnkuvaa? Vai menetetäänkö tarkemmalla sääntelyllä mahdollisuuksia joustoon ja erilaisiin tilannekohtaisesti räätälöityihin ratkaisuihin? Tätä kirjoittaessani esimerkiksi Facebookin opettajaryhmissä käydään hämmentyneitä keskusteluja erityisopettajien työtehtävistä. Uudistus on pantu toimeen poikkeuksellisen nopealla vauhdilla, ja moni siihen liittyvä asia hakee vielä muotoaan – niin myös erityisopettajien työnkuva.

Erityisopettaja ryhmäkohtaisen tuen toteuttajana

Viimeaikaisissa tutkimuksissa suomalaisesta osa-aikaisesta erityisopetuksesta on käynyt ilmi, että erityisopettajat niin ala- kuin yläkoulussakin pitävät tavoitteenaan tarjota sekä yleisopetuksen kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettavaa oppimisen tukea, joka tavoittaisi mahdollisimman monet oppilaat, että myös kohdennetumpaa tukea pienryhmäopetuksena (Paloniemi, 2025; Sirkko ym., 2024). Oppimisen tuen uudistus tukee tätä erityisopettajan työn jakautumista ryhmäkohtaisen ja kohdennetumman tuen antamiseen.

Oppimisen tuen uudistus tukee tätä erityisopettajan työn jakautumista ryhmäkohtaisen ja kohdennetumman tuen antamiseen.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan erityisopettajan opetus muun opetuksen yhteydessä ryhmäkohtaisena tukimuotona voidaan toteuttaa samanaikais- tai yhteisopetuksena (Opetushallitus, 2014, s. 67). Yläkoulussa yhteisopettajuuden kehittäminen on kuitenkin monin paikoin vasta aluillaan (Kotilainen & Takala, 2024), ja alakoulussakin yhteisen suunnitteluajan puute vaikuttaa siihen, että erilaisista yhteisopetuksen muodoista erilaiset joustavat ryhmittelyt koetaan arjen kiireessä toteutuskelpoisimpia (Paloniemi, 2025). Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkentaa kysymys- ja vastauspalstallaan (OKM, 2025), että erityisopettajan opetus ryhmäkohtaisena tukimuotona voidaan toteuttaa pienemmässä ryhmässä, mutta kyse on joustavasti muodostetusta ja tilapäisemmästä ryhmästä, ei säännöllisestä pienryhmästä.

Lukutaidon opetus esimerkkinä

Joidenkin nykyisin kouluissa toteutettujen joustavien ryhmittelyjen on kuitenkin tarkoituksenmukaista toimia pidempiaikaisesti. Yksi esimerkki tällaisista ryhmistä ovat alkuopetuksen lukutaitoryhmät, jotka vastaavat tutkittuun tarpeeseen tarjota eksplisiittistä mekaanisen lukutaidon opetusta aloitteleville lukijoille ja itsenäisempää, merkityksiin keskittyvää opetusta jo sujuvasti lukeville (Ruotsalainen ym., 2022). Pienten (ja miksei suurempienkin) oppilaiden kohdalla joustavankin ryhmittelyn täytyy olla siinä määrin pysyvää, että ryhmässä on tuttua ja turvallista opiskella. Erityisopettaja on tähän asti voinut opettaa missä tahansa lukutaidon vaiheessa olevaa ryhmää, ei siis välttämättä ”tukea tarvitsevia”. Uusia ohjeistuksia tiukasti tulkittaessa tällainen ryhmä ei kuitenkaan saisi saada erityisopettajan opetusta pysyvästi, vaan ainoastaan ”tilapäisenä jaksona”, ellei kaikilla hänen ryhmässään opiskelevilla oppilailla olisi hallintopäätöstä oppilaskohtaisista tukitoimista. Osa-aikainen erityisopetus on kuitenkin tähän asti ollut Suomessa matalan kynnyksen tukea (Paloniemi ym., 2023; Savolainen, 2009), ja varsinkin alkuopetuksessa on ajateltu erityisopettajan osallistuvan arkiseen opetuksen eriyttämiseen sen sijaan, että tehtäisiin päätelmiä oppilaiden tuen tarpeiden pysyvyydestä.

Pysyviä ryhmittelyjä voidaan edelleen toteuttaa luokan- tai aineenopettajien välisenä yhteistyönä, mutta oman tutkimukseni mukaan erityisopettajan osallistuminen nimenomaan arjen perustyöhön lisää yhteisessä työssä tapahtuvan konsultoinnin mahdollisuutta ja on siksikin arvokas osa erityisopettajan työtä (Paloniemi, 2025). 

Pysyviä ryhmittelyjä voidaan edelleen toteuttaa luokan- tai aineenopettajien välisenä yhteistyönä, mutta oman tutkimukseni mukaan erityisopettajan osallistuminen nimenomaan arjen perustyöhön lisää yhteisessä työssä tapahtuvan konsultoinnin mahdollisuutta ja on siksikin arvokas osa erityisopettajan työtä (Paloniemi, 2025). 

Luku- ja kirjoitustaitoon tai esimerkiksi matematiikan osaamiseen kohdennettuja interventioita erityisopettajat voivat toteuttaa nyt annettujen ohjeiden mukaan ryhmäkohtaisen tuen puitteissa, mikäli jaksot ovat lyhyempiä kuin yksi lukukausi. Näiden jaksojen suunnitteleminen osaksi muuta ryhmälle annettavan tuen kokonaisuutta tekee tuesta monipuolista ja joustavaa. On kuitenkin huolehdittava, että oppilaan näkökulmasta opetuksessa on riittävästi pysyvyyttä ja tuttuja rakenteita lukuvuoden läpi.

Uudistuksen siirtymäkausi on hyvä hetki uusien käytäntöjen kehittämiselle. Erityisopettajien työn suunnittelun askelmerkkeinä voidaan pitää uudistuksen hyviä tavoitteita: kaikkia oppilaita tavoittavan inklusiivisen tuen sekä kohdennetun, yksilöllisen ja suunnitelmallisen tuen järjestämistä.

Lähteet

HE 114/2024. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_114+20…. Luettu 25.5.2025.

Kotilainen, N., & Takala, M. (2024). ‘Most of the time, I am the three-tiered support system’ – subject teachers’ views on tiered support and part-time special education in lower secondary schools. European Journal of Special Needs Education, 1–17. https://doi.org/10.1080/08856257.2024.2421110

Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/963…

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). (2025). Oppimisen tuesta kysyttyä. https://okm.fi/oppimisen-tuesta-kysyttya Luettu 25.5.2025

Paloniemi, A. (2025). Yleisen ja erityisen rajalla: osa-aikaisen erityisopetuksen käytäntöjen muotoutuminen alakoulussa. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/items/0a960085-6e13-40ec-93cc-e12ed48db7f6

Paloniemi, A., Pulkkinen, J., Kärnä, E., & Björn, P. M. (2023). The Work of Special Education Teachers in the Tiered Support System: The Finnish Case. Scandinavian Journal of Educational Research, 67(1), 35–50. https://doi.org/10.1080/00313831.2021.1983649

Ruotsalainen, J., Soodla, P., Räikkönen, E., Poikkeus, A.-M., Kikas, E., & Lerkkanen, M.-K. (2022). Literacy instruction activities and their associations with first graders’ reading performance in two transparent orthographies. Compare, 52(1), 92–109. https://doi.org/10.1080/03057925.2020.1742093

Savolainen, H. (2009). Responding to diversity and striving for excellence: The case of Finland. Prospects, 39(3), 281–292. https://doi. org/10.1007/s11125-009-9125-y

Sirkko, R., Kotilainen, N., & Takala, M. (2023). Erityisopettajan työ osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Kasvatus & Aika (Verkkolehti), 17(3). https://doi.org/10.33350/ka.128889

Sirkko, R., Kotilainen, N., & Takala, M. (2024). Towards inclusive special education? On the future of secondary school special educators’ work in Finland. European Journal of Special Needs Education, 39(6), 962–976. https://doi.org/10.1080/08856257.2024.2425518