Ulla Lassin kolumni: Miten mitata tutkimuksen alueellista, kansallista ja globaalia vaikuttavuutta?
Mittaamiseen liittyy aina haasteita, silloin kun sitä ei voida tehdä metrin mitalla, kellolla tai vaakaa käyttäen. Näin myös tutkimustyön vaikuttavuuden mittaamiseen. Sen tulokset ovat yleensä nähtävissä vasta pidemmällä tarkasteluvälillä.
Miten siis arvioida esimerkiksi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa tehdyn tutkimustyön vaikuttavuutta?
Tutkimus tuottaa uutta tietoa. Tiede, teknologia ja uudet innovaatiot ovat välttämättömiä kestävyyssiirtymien nopeuttamiseksi ja yhteiskuntia koettelevien häiriöiden minimoimiseksi (kestävyyssiirtymä tarkoittaa muutosta hiilineutraaliin ja luonnonresursseja kestävästi hyödyntävään yhteiskuntaan).
Selvityksen perusteella yliopistokeskuksen maisteri- ja tohtorikoulutuksella sekä tutkimustoiminnalla on selkeää aluetaloudellista vaikutusta ja se on lisännyt merkittävästi Keski-Pohjanmaan alueen koulutustasoa.
Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka on monien muutosten keskellä, ja tutkimukselta haetaan yhä enemmän lyhyen ja pitkän aikavälin vaikuttavuutta. Mutta mitä vaikuttavuus on, miten sitä mitataan ja voidaanko sitä edes puolueettomasti mitata?
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen asiantuntija Olli Rosenqvist on julkaissut ansioituneen selvityksen tutkimuksen ja laajemmin yliopistollisen toiminnan alueellisesta vaikuttavuudesta Keski-Pohjanmaalla.
Selvityksen perusteella yliopistokeskuksen maisteri- ja tohtorikoulutuksella sekä tutkimustoiminnalla on selkeää aluetaloudellista vaikutusta ja se on lisännyt merkittävästi Keski-Pohjanmaan alueen koulutustasoa.
Kuten tässäkin selvityksessä, vaikuttavuusarvioinnissa korostuu useita elementtejä, jotka voidaan yksinkertaisimmin luokitella panokseen (käytettyihin resursseihin), tuotokseen (mitattavissa olevat tulokset), vaikutukseen (havaittuihin muutoksiin) ja vaikuttavuuteen (pidemmän aikavälin muutoksiin).
Jos vaikuttavuutta ei tunneta, ei osata myöskään aidosti arvioida, oliko tehty työ hyödyllistä.
Vaikuttavuuden mittaamiseen liittyy myös paljon subjektiivisuutta ja aitoja objektiivisia tutkimuksen vaikuttavuuden mittareita ei ole, niitä vasta kehitellään. Ainoastaan tuotoksia voidaan numeerisesti mitata. Kansallisesti useat yliopistot kehittävät tutkimuksen vaikuttavuuden mittareita ja seurannan työkaluja.
Kansainväliset ranking-tilastot korkeakouluista ovat myös eräs esimerkki arvioida tutkimustoiminnan vaikuttavuutta. Valitettavasti niissäkin arviointi perustuu pääosin metriikkaan, kuten julkaisujen, patenttien, tutkimusrahoituksen ja viittausten määrään, koska muita objektiivisia vaikuttavuuden arvioinnin mittareiden ei ole käytettävissä.
Eräs hyvä esimerkki on tohtorikoulutuksen vaikuttavuus, jota halutaan edistää kansallisella tuhannen tohtorin pilottiprojektilla. Elinkeinoelämän aloitteesta käynnistynyt pilotti ei välttämättä saavuta alkuperäistä vaikuttavuuden tavoitettaan, koska tohtorinkoulutuspaikat ohjautuivat pitkälti teollisuutta tukevien luonnontieteellisten, kaupallisten ja teknisten koulutusalojen ulkopuolelle. Muuta vaikuttavuutta tohtorikoulutuspilotilla varmasti toki on.
Mitattiinpa vaikuttavuutta millä kriteereillä tahansa, on selvää, että ilman yliopistokeskuksen alueellista tutkimusta ja koulutusta ja sen luomia kansainvälisiä verkostoja olisivat Kokkolan ja laajemmin Keski-Pohjanmaan tulevaisuuden näkymät olennaisesti erilaiset.
Mitattiinpa vaikuttavuutta millä kriteereillä tahansa, on selvää, että ilman yliopistokeskuksen alueellista tutkimusta ja koulutusta ja sen luomia kansainvälisiä verkostoja olisivat Kokkolan ja laajemmin Keski-Pohjanmaan tulevaisuuden näkymät olennaisesti erilaiset.
Kädenjälkemme on globaali, mutta sen vaikutus on mitattavissa lokaalisti uusina osaajina ja uusina alueellisina innovaatioina.
Kirjoittaja on professori ja Soveltavan kemian yksikönjohtaja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa sekä Tandem Industry Academy -professori 2023—2025.
