Turvepeltojen nurmista proteiinia sioille ja kanoille
Seinäjoen ERIAFF-konferenssissa 11.6. seisoin Ruralia-Instituutin Anne Matilaisen kanssa Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin posteria esittelemässä, kun tanskalainen vieras tuli kertomaan heidän demomittakaavan proteiinitehtaastaan (https://rdtestsystems.com/insights/denmarks-first-grass-protein-factory-is-now-in-operation/). Tanskalaisten tavoitteena on hyödyntää nurmivalkuaista sikojen ja kanojen ravitsemuksessa. Nurmi korjataan eloperäisiltä rannikkoalueilta, missä viljan viljely ei onnistuisi normaalisti (ks. https://maaseutu.fi/blogi/nurmibiojalostamosta-moderni-lehma/). Suomessakin nurmi kasvaa viljaa paremmin happamilla ja kosteilla turvepitoisilla mailla.
Aluksi tanskalaisten idea tuntui aivan uudelta, mutta sitten alitajunnasta alkoi nousta hämäriä muistikuvia Toholammin entisen meijerin tiloihin suunnitellusta nurmibiojalostamosta vuosina 2016–2017. Tohtori Sami Selkälän esittelemä biojalostamo ei painottuisi turvemaihin, mutta olisi kunnianhimoinen yritys rakentaa nurmijalosteiden varaan pitkä arvoketju monine lopputuotteineen.
Toholammin nurmibiojalostamo ei edennyt pilotteja pidemmälle, mutta Luonnonvarakeskus (Luke) ja VTT eivät ole luopuneet lupaavasta tutkimuslinjasta. Tutkimusprofessori Marketta Rinteen johtamassa nurmiproteiinihankkeessa (https://www.luke.fi/fi/projektit/nurmiproteiini) Luke tutkii VTT:n kanssa proteiinin tuottamista nurmiraaka-aineesta – hanketta rahoittavat MMM, Atria Oyj ja Valio Oy. Nurmi on pohjoisissa viljelyolosuhteissa satovarma kasvi, josta saadaan korkeat energia- ja proteiinisaannot hehtaaria kohti ja jonka sisältämä proteiini on ravitsemuksellisetsi hyvälaatuista. Onnistuessaan nurmiproteiinihanke vähentää tarvetta tuoda Suomeen valkuaista ulkomailta. Keskipitkällä tähtäyksellä Luke tavoittelee nurmiproteiininien käyttöä myös ihmisten ravitsemuksessa, mikä antaisi liiketoiminnalle ruokayritysten kanssa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.
Maailmalla on vahvaa kiinnostusta nurmiproteiineihin, mistä osoituksena on irlantilaisen Munsterin teknisen yliopiston vetämän CBE JU -yhteistyöhankkeen saama lähes 9 miljoonan euron rahoitus (https://www.feednavigator.com/Article/2024/05/28/How-to-get-protein-and-high-value-products-from-grass). Raha ei takaa onnistumista, mutta Toholammin biojalostamon sadoista tuhansista on edetty aika kauas. Tutkimusalustajoen rakentuminen Hollantiin, Irlantiin, Puolaan ja Tanskaan levittää tietämystä laajalle Eurooppaan ja mahdollistaa toisilta oppimisen. Kohteiden välillä on kuitenkin painotuseroja. Esimerkiksi Tanska haluaa tuottaa luomuproteiineja ja kytkeä mukaan biokaasun tuotannon, mitä yhdistelmää on vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi lyhyellä tähtäyksellä.
On hyvä, että Euroopassa tutkitaan nurmiproteiineja isolla rahalla, mutta erilaisten luonnonolosuhteiden takia tutkimustulokset tuskin ovat suoraan Suomeen siirrettävissä. Lämpimissä maissa tuoretta nurmea saadaan noin kahdeksan kuukauden ajan, kun taas Suomessa nurmen varastointiin on panostettava eri tavalla. Kotimaan turvemaat tarvitsevat myös omien erikoiskysymystensä pohtimista. On silti hyvä, että turvepeltojen nurmisadolle on olemassa uusia mahdollisia käyttötarkoituksia.
Viestintä on osa Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatiohanketta, jonka päätavoitteena on tukea Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja myös valtakunnallisesti toimivan, vuonna 2023 perustetun Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin toimintaa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
