Yritysten ja yliopistojen yhteistyöllä kilpailukykyä ja vetovoimaa Keski-Pohjanmaalle

Alueiden menestymisen kannalta olennaisimpia yhteiskunnallisia murroksia ovat osaamisen murros, vihreä siirtymä, digitalisaation aiheuttama murros sekä väestön ikääntyminen. Näistä osaamisen murros on alueen menestymisen kannalta ratkaiseva: ilman tarvittavaa osaamista murroksiin sopeutuminen ei toteudu alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa lisäävällä tavalla.

Yhteiskunnallisten murrosten hyödyntäminen tarkoittaa sitä, että talouskasvua jatketaan uudella tavalla. Vuonna 2022 laaditun ministeriöiden tulevaisuuskatsauksen mukaan talouskasvu perustuu jatkossa ensisijaisesti tieteelliseen tietoon, väestön osaamiseen, luovuuteen, teknologiseen kehitykseen sekä näiden kautta tapahtuvaan tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden perustana oleva tieteellinen tieto ei kuitenkaan tuota talouskasvua itsestään, vaan kasvun toteutuminen edellyttää tiedon viemistä käytäntöön.

Mikäli alue haluaa ikääntyvän yhteiskunnan ja kiristyvän alueiden välisen kilpailun olosuhteissa menestyä, sen on pakko kehittää vetovoimaansa eli houkuttelevuuttaan alueen ulkopuolisten toimijoiden silmissä.

Nyky-yhteiskunnassa menestyviä alueita luonnehtivia, vetovoimaa tuottavia ominaispiirteitä ovat yleinen uudistumishalukkuus ja -kyvykkyys; innovaatiotoiminta; luovuus ja kokeilukulttuuri; osaamisen kehittyminen; toiminnan tason, laadun ja tuottavuuden jatkuva paraneminen; monikulttuurisuus; kansainvälisyys; aitoa vuorovaikutusta ja luovuutta edistävä toimintakulttuuri ja -ilmapiiri sekä kyky käydä tutkittuun tietoon perustuvaa dialogia aluekehittämisen suunnista.

Vaikka Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa harjoitettava yliopistotoiminta synnyttää vetovoimaa Keski-Pohjanmaalle, laitos ei yksin pysty tarjoamaan kaikkea maakunnan kehittämisessä tarvittavaa tieteellistä osaamista. Alueen toimijoiden on opittava nykyistä tehokkaammin hyödyntämään yliopistotoimintaa sen koko laajuudessa. Yliopistotoiminta on luonteeltaan globaalisti verkottunutta, joten alueiden välisten verkostojen kautta globaali yliopistollinen osaaminen on kaikilta osin myös Keski-Pohjanmaan käytettävissä.

Avainasemassa alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittämisessä on elinkeinoelämä, joka luo perustan muulle yhteiskunnalliselle toiminnalle.

Osaamiseen perustuvassa yhteiskunnassa alueen kilpailukyky syntyy siitä, että alueen elinkeinoelämä kykenee käytännön toiminnassaan tuloksekkaasti soveltamaan tutkittua tietoa ja tieteellistä huippuosaamista. Tästä aiheutuu haasteita myös Keski-Pohjanmaalle. Alueen kemikaalien ja metallien valmistukseen painottunut vientiteollisuus ja näköpiirissä oleva, vihreään siirtymään liittyvä uusi suurteollisuus hyödyntävät kyllä tuotantoprosesseissaan tieteissä saavutettuja uusimpia innovaatioita, mutta kovin suurta joukkoa alueelle sijoittuvia huippuasiantuntijoita ne eivät työllistä. Tämän vuoksi on tarpeen edistää korkeatasoisen osaamisen hyödyntämistä myös alueen pk-yrityksissä.

Keski-Pohjanmaan pk-yritystoiminta on monipuolista, mutta usein elämäntapayrittäjyyteen ja käytännöllisiin innovaatioihin perustuvaa. Tällaisten yritysten voi olla vaikea nähdä yhteistyötä yliopistojen kanssa tarpeellisena.

Keski-Pohjanmaan yrityskulttuurin houkuttelevuuden lisäämiseksi alueella tulee panostaa nykyistä enemmän paitsi olemassa olevien pk-yritysten kehityshalukkuuden motivoimiseen myös uusien, osaamisintensiivisten pk-yritysten synnyttämiseen ja houkuttelemiseen.

Parhaimmillaan pk-yritykset synnyttävät yhteistyössä yliopistojen kanssa ns. hyvän kierteen, jossa ne rekrytoivat enenevässä määrin korkean tason osaajia palvelukseensa. Kilpailu osaajista kiristyy alueella, ja alue alkaa näyttäytyä mielenkiintoisena ja vetovoimaisena kohteena huippuosaajien näkökulmasta. Maakunnan korkea osaamistaso tuottaa alueelle monia etuja: kilpailukyvyn lisäksi se edistää alueen yleistä uudistumishalukkuutta ja -kyvykkyyttä, monikulttuurisuutta, kansainvälisyyttä ja vetovoimaa.

Lisätietoja:

• Asiantuntija Olli Rosenqvist
• Nettisivu https://www.chydenius.fi/fi/vaikuttavuus
• Tiedote 11.12.2023