Yliopistotoiminta ja Keski-Pohjanmaan väestökehitys

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen juuret ulottuvat 1970-luvun lopulle, jolloin perustettiin kannatusyhdistyksen ylläpitämä tutkimuslaitos, Chydenius-Instituutti. Jyväskylän yliopisto rantautui Keski-Pohjanmaalle vuonna 1985 perustamalla Kokkolaan Keski-Pohjanmaan täydennyskoulutusyksikön. 1990-luvun alussa yhdistyneet Chydenius-Instituutti ja täydennyskoulutusyksikkö saivat Jyväskylän yliopiston erillislaitosstatuksen vuonna 1997 ja yliopistokeskusstatuksen (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius) vuonna 2004.

Yliopistokeskuksen ja sen edeltäjien toiminta-aikana Keski-Pohjanmaan työikäisen eli 15–74-vuotiaan väestön määrä kasvoi vuoteen 1994, jonka jälkeen väestökehityksen suunta on ollut laskeva. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 päättyvän ennusteen mukaan laskusuuntaus jatkuisi myös tulevaisuudessa.

Keski-Pohjanmaa ei ole yksin heikkenevän väestökehityksen kanssa, sillä Tilastokeskus ennustaa työikäisen väestön määrän vähenevän myös koko Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Koko Suomessa työikäisen väestön määrä kasvoi kuitenkin Keski-Pohjanmaasta poiketen aina vuoteen 2019 saakka, joten Keski-Pohjanmaan suhteellinen asema väestökehityksessä on heikentynyt keskimääräistä nopeammin.

Näköpiirissä olevista vihreään siirtymään liittyvistä suurhankkeista toivotaan pelastusta Keski-Pohjanmaan väestökehityksen ongelmaan. Haasteena on, miten kaavailluille tuhansille uusille työntekijöille ja heidän perheilleen saadaan kaikki erilaiset palvelut järjestettyä. Toisaalta väestökehityksen ja työvoimapulan ongelmien ratkaisuksi on ehdotettu maahanmuuttajien lisääntyvää hyödyntämistä.

Keski-Pohjanmaalla lähtökohdat maahanmuuttajien hyödyntämiseksi eivät ole kaikkein optimaalisimmat, sillä ulkomaalaistaustaisia asuu maakunnassa vähemmän kuin muissa maakunnissa ja ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Keski-Pohjanmaalla maakunnista neljänneksi pienin niin, että vain Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla osuus on Keski-Pohjanmaata pienempi.

Yliopistotoiminta on kiistatta lisännyt Keski-Pohjanmaan vetovoimaa, mutta se ei ole merkittävästi pystynyt vaikuttamaan väestökehityksen yleiseen suuntaan. Jos yliopistotoimintaa ei olisi ollut, väestökehitys olisi ollut nykyistäkin heikompaa. Voidaan arvioida, että väestön määrään kohdistuvaa vaikutusta suurempaa on ollut yliopistotoiminnan laadullinen vaikutus alueen osaamistasoon, innovaatiotoimintaan, imagoon ja vetovoimaan.

Lisätietoja:

• Asiantuntija Olli Rosenqvist
• Nettisivu https://www.chydenius.fi/fi/vaikuttavuus
• Tiedote 2.10.2023