Koulutuspoliittiset visiotekstit korostavat digiä ja sumuttavat oppimisen

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen tutkijakollegio KT Leena Isosomppi, KT, YTM Minna Maunula ja KT Minna Maunumäki tarkastelevat tuoreessa tutkimuksessaan digitalisoituvaa yliopistokoulutusta ohjaavia koulutuspoliittisia visiotekstejä yliopistopedagogiikan näkökulmasta. Tutkimustulosten mukaan yliopistokoulutuksen kehittämistä ohjaavat teknologis-taloudelliset puhetavat ja toimintamallit. Tutkijoiden mukaan tämä kaventaa yliopistopedagogista keskustelua ja kehittämistä.

KT Leena Isosompin, KT, YTM Minna Maunulan ja KT Minna Maunumäen tutkimuksen kohteena ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiotyön keskeiset dokumentit ja korkeakoulujen yhdessä laatima, vision strategista toimeenpanoa konkretisoiva Digivisio -hankehakemus. Aihe on sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävä, sillä yliopistojen toiminnassa hyödynnetään kasvavasti digitaalisia ratkaisuja. Tutkimus avaa sitä, millaista kuvaa näillä visiodokumenteilla luodaan oppimisesta, opettamisesta, opiskelijoista ja opettajista tulevaisuuden yliopistossa. Tutkijoita on kiinnostanut myös se, mihin ja miten visiopuhe suuntaa opetuksen kehittämistä yliopistojen arjessa.

Tutkimustulosten mukaan yliopistokoulutuksen kehittämistä ohjaavat teknologis-taloudelliset puhetavat. Ne rakentavat kansallista visiota Suomi-yrityksestä, joka luo brändiään globaalissa koulutuskilpailussa menestyvänä oppimisen ekosysteeminä. Oppimisen ja asiantuntijuuden merkitykset pelkistyvät markkinalähtöisessä koulutuspuheessa uuspedagogiikan mukaisesti yksilön mitattavaksi osaamispääomaksi samalla kun asiakas-opiskelija irtaantuu siinä koulutusyhteisöstään abstraktiksi oppijaksi ja digitaalisesti profiloiduksi koulutustuotteen kuluttajaksi.

Teknologis-taloudelliset puhetavat ja toimintamallit kaventavat tutkijoiden mukaan yliopistopedagogista keskustelua ja kehittämistä. Kielenkäytöllään ne ohittavat yliopistopedagogisen tutkimuksen käsitteistöt ja tulokset koulutuksen kehittämisen yhtenä oleellisena lähtökohtana.

Digitaalinen identiteetti ja oppijabrändi

Koulutuspoliittinen digitalisaatiopuhe heijastuu väistämättä opetuksen ja opiskelun arkeen ja koulutuksen pedagogiseen kehittämiseen. Oppiminen ja akateemisen asiantuntijuuden kehittyminen vaativat aikaa ja yhteisöä. Vaikka opetus ja opiskelu ovat siirtymässä yhä laajemmin verkkoon ja mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa joiltain osin tekoälyn tukemaksi, yliopistokoulutuksessa tarvitaan Isosompin mukaan edelleen niin oppimisen kuin hyvinvoinnin tueksi ihmisten välistä kohtaamista, argumentoivaa keskustelua ja pysähtymispaikkoja oppimisen äärellä.
– Tämä korostuu erityisesti vuorovaikutuksen asiantuntijuutta vaativien alojen koulutuksissa, mutta on tärkeä näkökohta myös yleisten akateemisten asiantuntijataitojen kehittymisen näkökulmasta, sanoo Isosompi.

Koulutusta visioivat tekstit kuitenkin ohittavat tutkijoiden mukaan tätä korostavat tieteelliset oppimisteoriat ja asiantuntijuuskäsitykset.
– Tutkimuksen suorat aineistositaatit visioteksteistä ovat hätkähdyttäviä, eikä niitä välttämättä osata lukea kriittisesti, mikä olisi tärkeää, toteaa Maunula. – Kriittinen lukutapa ja lähdekriittisyys korostuvat entisestään tulevaisuudessa. Kielenkäytön yksipuolistuminen etäännyttää koulutuksen kehittämistä oppimisen ja asiantuntijuuden lähtökohdista.

Uuspedagiikka - oppiminen ilman kehyksiä

Tutkimuksessa tarkastelluissa visioteksteissä välittyy käsitys, jonka mukaan yliopistokoulutuksen kehittämisen perustan muodostavat uusliberalistiset arvot, markkinat ja talous. Tutkijoiden mukaan tämä ohjaa yliopistokoulutuksen kehittämisen uuspedagogiseksi.
– Uuspedagoginen suuntaus näkyy siten, että koulutuksen kehittämisresurssit suunnataan uusien teknologioiden kokeiluun, standardoitujen koulutustuotteiden muotoiluun ja jakamiseen sekä rutiinitehtäviksi ymmärrettyjen opetustehtävien automatisointiin, sanoo Maunumäki.

Tutkimuksen mukaan visioiden suunnassa toteutuva laaja yliopistokoulutuksen digitalisoituminen näyttää vahvistavan itsepalvelun kulttuuria ja kiihdyttävän järjestelmissä asioimista, mikä toisaalta tehostaa asiakasvirtoja, kerryttää dataa ja mitattavia suoritteita, mutta toisaalta sivuuttaa huolettomasti vaativat ja usein myös hitaat oppimisen ja asiantuntijuuden kehittymisen pedagogiset ydinprosessit.

Visio koulutuksen ja digitalisaation kestävästä kehittämisestä

– Tutkimuksen merkityksen näemme kiteytyvän puheenvuoroksi moniäänisen, tutkimusperustaisen ja kriittisen yliopistopedagogiikan kehittämisen puolesta. Tämä on näkemyksemme mukaan yksi kestävän ja laadukkaan yliopistokoulutuksen kehittämisen kulmakivistä, tutkijat kiteyttävät.


Vertaisarvoitu tutkimus on julkaistu Kasvatus & Aika lehdessä: LINKKI 

Lisätietoja:

KT Leena Isosomppi leena.e.isosomppi@jyu.fi
KT, YTM minna.r.h.maunula@jyu.fi
KT Minna Maunumäki minna.j.maunumaki@jyu.fi