Digisti ILOa - digitaalisen pedagogiikan osaajaksi korkeakoulussa

KT Sirkku Lähdesmäki

Mukaillen JYU Learn -sivustolla maaliskuussa 2023 julkaisemastaan aiemmasta tekstistä

Korkeakoulupedagogiikka ja teknologia muodostavat mahdollisuuksien parivaljakon, joka tarjoaa innovatiivisia vaihtoehtoja vahvistaa opiskelijoiden työelämäosaamista. Keskeistä on myös varmistaa, että opiskelijoiden tuottamilla opintojen sisällöillä on käytännön arvoa tulevaisuuden työelämässä. Tässä digitaalisten oppaiden ja innovatiivisten oppimateriaalien luominen astuvat kuvaan, yhdistäen koulutuksen ja työelämän. Opettajat ovat kokeneet digitaalisen kehityksen pääosin positiivisena ja motivoivana (Tanhua-Piiroinen ym., 2020) sillä se tarjoaa monipuolisia opetusmenetelmiä ja helpottaa hallinnollisia tehtäviä. Kun teknologiaa hyödynnetään aitoon tarpeeseen ja opiskelijalle annetaan omistajuus tuotettuun sisältöön, myös sisällön laatuun panostaminen koetaan merkitykselliseksi. Digitaaliset opiskelumateriaalit edistävät yhteisöllistä tiedon rakentamista verkossa ja monipuolisten lukutaitojen kehittymistä. Lisäksi ne ovat helposti päivitettävissä tulevaisuudessa. Resurssien lisäksi on paljolti luovuudesta ja kekseliäisyydestä kiinni, miten integroida teknologia ja digitaalinen pedagogiikka tieteenalan tavoitteisiin ja opiskeluun sekä oppimistehtäviin.

iPad-pedagogiikkaa

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajien aikuiskoulutuksessa on jo vuodesta 2014 alkaen jaettu opiskelijoille iPadit opintojen ajaksi (Valli ym., 2016) ja näin panostettu vahvasti digitaaliseen pedagogiikkaan. Opetus on rakennettu pedagogisesti mielekkäällä tavalla digitaalisuutta hyödyntäen läpi opintojaksojen. Toteutamme näin tutkimus- ja teoriaperustaista digipedagogista yliopistopedagogiikkaa (ks. Lähdesmäki & Valli, 2017; 2018; Valli ym., 2016). Tavoitteena on kehittää opiskelijoiden nykyisiä teknologis-pedagogisia taitoja (Mishra & Koehler, 2006) sekä innostaa heitä tarkastelemaan opettajan roolia yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta hyödyntäen digitaalisen maailman tarjoamia kanavia.

Esimerkiksi keväällä 2021 perusopetuksessa opetettavien monilaisten opintojen aloitusjaksolla loimme Hollihaan koululle monialaisten oppimiskokonaisuuksien (MOK) digimateriaalin. Digitaalinen oppimistehtävä tuotettiin yhteistyöprojektina opintojakson opettajien (blogin kirjoittaja ja Tommi Nurmi), luokanopettajaopiskelijoiden ja koulun kesken. Opiskelijat olivat eri vuosiluokkien MOK:en suunnittelijoina ja toteuttajina. MOK:n välille rakentui tarinallinen yhteys koulun oppilaan kehittämän Holli Hagen -hahmon kautta. Pienet eläytymistarinat opastivat opiskelijat hahmon tarinan äärelle. Suunnitteluun ohjattiin ILO-prosessin (Lähdesmäki, 2021) kautta. Opiskelijoiden tuottamat MOK-kokonaisuudet.

Digipedagogiikkaa korkeakoulussa

Opiskelijoille on tarjottava mahdollisuuksia digitaalisesta oppimisesta, tilaisuuksia kerryttää teknologis-pedagogista osaamistaan, arvioida oppimisen toimivuutta ja kehittyä digitaalisen materiaalin tuottajana. Tämä on hermeneuttinen prosessi, jossa taitojen, tietojen ja osaamisen vahvistuminen tapahtuu parhaimmillaan läpi opintojen, mutta prosessi voi rakentua myös yhden opintojakson sisälle. Opiskelijoiden teknologisten- ja digipedagogisten taitojen kehittäminen tulee integroida luontevasti ja aitojen oppimiskokemusten kautta opettajankoulutuksen opetukseen. Tämä edellyttää teknologia- ja medialukutaidon sekä digitaalisen pedagogiikan tietoisen teorian ja käytännön vuoropuhelun luomista (Lähdesmäki & Maunula, 2023). Samalla on tärkeää arvioida kriittisesti digitaalista ja teknologiavälitteistä oppimista ja kasvatusta. Kun tekoälytekniikka muuttaa yhteiskuntaa, korkeakoulujen tulee rohkeasti toimia eturintamassa tekoälyn hyödyntämisessä opetuksessa ja tutkimuksessa. Samalla on kuitenkin tunnistettava tekoälyn vaikutukseen opetuksessa ja oppimisessa liittyvät riskit ja mahdollisuudet.

Nykyiset teknologiat ovat luoneet ennen näkemättömät mahdollisuudet itseohjautuvaan ja nonformaaliin oppimiseen ja osallistumiseen myös oppijoiden osalta. Tulevien opettajien kulttuurisen vaikuttamisen kannalta on olennaista, että he hallitsevat myös digitaalisen sisällöntuottamisen mahdollisuudet. Näin he voivat opettajina tarjota oppilaille turvallista ja tavoitteellista uusia lukutaitoja edistävää opetusta, jossa he osaavat monipuolisesti huomioida median ja teknologian mahdollisuudet oppimisessa (Lähdesmäki & Maunula, 2022).

Digioppimista

Sosio-konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen nojautuen digitaalisen pedagogiikan osaamisen kehittämisen tulee tapahtua autenttisten tehtävien opiskelijoiden osallisuuden ja ’learning by participating, doing and reflecting’ (Kurt et al., 2014) -ajattelun kautta. Opettajankouluttajana ajattelen, että opiskelijaa tulee kannustaa avartamaan näkökulmaa digitaalisten opetusmateriaalien kuluttajasta niiden tuottajaksi. Tässä prosessissa tärkeää on opiskelijan ohjaaminen suunnitteluprosessiin, jossa huomioidaan OPSiin perustuvien tavoitteiden lisäksi myös digitaalisen materiaalin saavutettavuuteen, kestävyyteen, omistajuuteen ja eettisyyteen liittyvät näkökulmat.

Opiskelijat digimateriaalin tuottajina

Materiaalin tuottamiseen ohjataan ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnitteluprosessin (ILO)(Lähdesmäki, 2021) kautta, jonka vaiheet on jalostettu tukemaan digitaalisen materiaalin tuottamista. Samalla ohjataan arvioimaan teknologian vaikuttavuutta pedagogisesti (PICRAT-malli). Teknologian integroiminen opetukseen käy notkeammin, kun opettajaopiskelija ymmärtää, mitä se tarkoittaa, miten oppilaita voidaan osallistaa ja mitä vaikutuksia teknologialla on käytännössä.
Teknologian vaikuttavuuden arviointi opetuksen suunnittelussa (Hughes ym., 2006; Kimmons & Hall, 2016.)

Siinä, missä tavoitteena on myös edistää opiskelijoiden digitaalisia ja uusia lukutaitoja, suunnittelun ytimessä ovat pedagogisesti tarkoituksenmukaiset ratkaisut, tavoitteet ja oppijan aktiivinen oppiminen. Tämän rinnalla on tärkeää pohtia, miten materiaalin saavutettavuus ja kestävyys varmistetaan. Soveltuva digitaalinen oppimisalustan valitseminen on tärkeää (esim. ThingLink, e-kirjat, Applen iBooks, Google drive jne.) ja tehtävien tuottamiseen käytettävät sovellukset (esim. iMovie, Clips, BookCreator, Padlet jne.). Materiaalin tuottamisen tulee perustua myös laatukriteereiden tarkasteluun. Samalla opiskelijat ohjataan kiinteään digimateriaalien vertaisarviointiprosessiin keskenään. Tämä syventää heidän ymmärrystään toimivista ratkaisuista.

Avoimien opetusmateriaalien tuottajiksi

Opiskelijoiden autenttinen oppimistehtävänanto (ks. autenttinen e-oppiminen Herrington et al., 2014) on suunnitella tietylle ikäluokalle soveltuva ilmiölähtöinen opetusmateriaali tai vastaavasti mediakasvatuksen opintojaksolla pienimuotoisempi mediakasvatuksen opetusmateriaali. Keväällä 2021 toteutimme kollegani Päivi Vallin kanssa POM-opinnoissa opintojakson, jossa opiskelijat tuottivat ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden digitaalisia opetusmateriaaleja. Opetusmateriaalit perustuvat POPS 2016 tavoitteisiin ja mahdollistavat valitun ilmiön opiskelussa oppilaan aktiivisuuden, ongelmalähtöisen ja yhteisöllisen oppimisen. Materiaalit ovat avoimesti opettajien ja oppilaiden käytettävissä tekijänoikeuksia kunnioittaen Avoimen oppimateriaalin kirjastossa.

Pedigisti- täydennyskoulutuksessa olemme myös ohjanneet aineenopettajia ja varhaiskasvatuksen opettajia tuottamaan e-oppimateriaalia. Nämä materiaalit löytyvät avoimesti Applen iBooksista.

Digitaalisen opetusmateriaalin suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon opiskelijan näkökulma. Tähän sisältyy autenttisen tehtävänannon tarjoaminen, yhteisöllisen oppimisen tukeminen, teknologis-pedagogisen osaamisen vahvistaminen, teoriaperustan soveltaminen suunnitteluprosessissa, tavoitteellisen opetuksen suunnittelu ja ilmiölähtöisen pedagogiikan syvällisempi ymmärtäminen. Samalla yliopiston opettajan näkökulmasta opetuksen rakentaminen tapahtuu ilmiölähtöisesti. Yliopistonopettaja tarjoaa opiskelijoille raamit ja kehyksen (Lähdesmäki, 2021), mutta samalla opiskelijoilla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa sisältöön ja hyödyntää luovalla ja innovatiivisella tavalla omaa osaamistaan. He oppivat tiedostamaan oman ammattinsa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja yliopistonopettaja toimii keskustelevana tukena sekä edukatiivisena (Trevethan & Sandretto, 2017) ohjaajana läpi prosessin. Vuorovaikutteisessa ja arvostavassa prosessia kasvun ja oppimisen mahdollisuus on kaikilla ja parhaimmillaan opiskelijat ja opettajat rakentavat ja luova uutta tietoa ja osaamista yhdessä.

Digitaalisen opetusmateriaalin tuottamisen lähtökohtia

Tehtävien tavoitteellisuus ja niiden perustuminen opetussuunnitelmaan (OPS)
Autenttinen tehtävänanto opiskelijan näkökulmasta
Oppilaan toimijuus ja aktiivisuus: kuluttaja-tuottaja-rooli
Tietoturva ja tekijänoikeudet (Openverse)
Ilmiölähtöinen ja eheyttävä näkökulma
Laatukriteerit: saavutettavuus ja oppimisen esteettömyys
Multimodaalisuus (monimuotoisuus eri mediamuotojen käytössä)
Monikanavaisuus, ikätasoon sopivat tehtävät, visuaalinen ilme
Materiaalin kestävyys (ajallinen) ja muokattavuus
Uudet lukutaidot

Sirkku Lähdesmäki 2023

Lähteet

Herrington J., Reeves T.C. and Oliver R. (2014). Authentic Learning Eevironments. In J. Spector, M. Merrill, J. Elen, & M. Bishop (Eds.) Handbook of Research on Educational Communicationand and Technology. New York: Springer. https://doi.org/10.1007/978-1-4614-3185-5_32.

Hughes, J.E., Ko, Y., Lim, M. & Liu, S. (2015). Preservice Teachers’ Social Networking Use, Concerns, and Educational Possibilities: Trends from 2008-2012. Journal of Technology and Teacher Education, 23(2), 185-212. Waynesville, NC USA: Society for Information Technology & Teacher Education. Retrieved January 23, 2023 from https://www.learntechlib.org/primary/p/130448/.

Hughes, J., Thomas, R. & Scharber, C. (2006). Assessing Technology Integration: The RAT – Replacement, Amplification, and Transformation - Framework. In C. Crawford, R. Carlsen, K. McFerrin, J. Price, R. Weber & D. Willis (Eds.), Proceedings of SITE 2006-Society for Information Technology & Teacher Education International Conference (pp. 1616-1620). Orlando, Florida, USA: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE). Retrieved January 23, 2023 from https://www.learntechlib.org/primary/p/22293/.

Kimmons, R. & Hall, C. (2016). Toward a Broader Understanding of Teacher Technology Integration Beliefs and Values. Journal of Technology and Teacher Education, 24(3), 309-335. Waynesville, NC USA: Society for Information Technology & Teacher Education. Retrieved June 5, 2023 from https://www.learntechlib.org/primary/p/172627/.

Kurt,G., Akyel, A., Kocoglu, Z. & Mishra, P. (2014). TPACK in practice: A qualitative study on technology integrated lesson planning and implementation of Turkish pre-service teachers of English. ELT Research Journal, 3(3),153-166.

Lähdesmäki, S. (2021). Ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnitteluun ohjaavan mallin kehittäminen ILO-suunnitteluprosessin malliksi opettajaopiskelijoiden opetusharjoittelussa. Kasvatustieteen väitöskirja. Jyväskylän yliopisto: JYU Dissertations. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74592

Lähdesmäki, S. & Maunula, M. (2023). New Literacy Competences and Media: Student Teachers' Understanding and Knowledge. IICE. In press.

Lähdesmäki, S. A., & Maunula, M. (2022). Student Teachers’ Views on Media Education Related to New Literacy Skills. International Journal of Technology in Education and Science, 6(3), 427-442. https://doi.org/10.46328/ijtes.374

Mishra, P. & Koehler, M.J. (2006). Technological pedagogical content knowledge: A framework for teacher knowledge. Teachers college record, 108(6), 1017-1054.

Tanhua-Piiroinen, E., Kaarakainen, S-S., Kaarakainen, M-T.& Viteli, J. (2020). Digiajan peruskoulu II (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 17/2020). Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Trevethan, H., & Sandretto, S. (2017). Repositioning mentoring as educative: Examining missed opportunities for professional learning. Teaching and Teacher Education: An International Journal of Research and Studies, 68(1), 127-133.

Valli, R., Piispanen, M., & Meriläinen, M. (2016). Teachers of the Future in Digital Learning Environments. Journal of Studies in Education, 6(2), 157-169. https://doi.org/10.5296/jse.v6i2.9351