Väitös 11.6.2021: Arviointi ja yliopisto-opetus kilpailevien diskurssien ja jännitteiden kenttinä - diskurssianalyysi yliopistossa opettavien puheesta. KM Minna Maunumäki.
Väitös: 11.6. klo 12.00. Arviointi ja yliopisto-opetus kilpailevien diskurssien ja jännitteiden kenttinä – diskurssianalyysi yliopistossa opettavien puheesta
Väitöstilaisuus on seurattavissa verkon välityksellä.
KM Minna Maunumäen Jyväskylän yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan oppimisen arviointia ja yliopisto-opetusta ohjaa yhä enenevissä määrin taloutta ja kilpailukykyä korostava koulutuspolitiikka. Uuspedagogiikka yliopisto-opetuksen kehittämisen periaatteena muuttaa käsityksiä opiskelijoiden oppimisen arvioinnista, opetuksesta ja akateemisesta opettajuudesta.
Maunumäen kasvatustieteen alaan sijoittuvan tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella yliopisto-opiskelijoiden oppimisen arviointia ja yliopisto-opetusta opetuksellisista ja poliittisista näkökulmista käsin. Tutkimus perustui yliopistossa opettavien haastatteluihin.
- Tutkimuksessani olen pyrkinyt läpivalaisemaan arvioinnin ja yliopisto-opetuksen monimerkityksellisyyttä. Tällä hetkellä niihin ja koko yliopistoon kohdistuu valtavasti erilaisia globaaleja koulutuspoliittisia pyrkimyksiä ja odotuksia, Maunumäki taustoittaa.
Uuspedagogiikka kaventaa arvioinnin ja opetuksen käytänteitä
Tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijoiden oppimisen arviointia ja yliopisto-opetusta kehitetään talouteen perustuvan koulutuspolitiikan, tehokkuuden ja työelämän tarpeiden suuntaisesti. Ne sopivat hyvin yhteen ajan tehokkuus- ja osaamisvaatimusten kanssa, mutta huonommin oppimisen ja arvioinnin kokonaisvaltaisen luonteen, akateemisen perinteen ja sivistyksen kanssa.
- Yliopisto-opetus on jäänyt yliopiston tutkimustehtävän varjoon ja opetuksen tavoitteita ja käytänteitäkin on määritelty uudelleen. Uuspedagogiikka tarkoittaa yliopisto-opetuksen muuttamista taloudellisia päämääriä tukeviksi. Työssäni tämä näkyy arviointia ja yliopisto-opetusta koskevassa puheessa. Esimerkiksi opiskelijoita voidaan arvioida numeerisesti tai digitaalisesti ilman arviointipalautetta ja keskustelua opiskelijan kanssa. Näin opettajilla jää enemmän aikaa muille tuottavimmille toiminnoille, kuten tutkimukselle, Maunumäki summaa.
Ristiriita nopeiden ja hitaiden tavoitteiden välillä
Väitöstutkimus osoittaa, että yliopisto-opetuksen ja opiskelijoiden arvioinnin kehittämisessä vallitsee kaksoissidos yhtäältä taloudellisista päämääristä juontuvien ja toisaalta aikuisten oppimista tarkastelevien opetus- ja arviointikäsitysten välillä. Oppimisen näkökulmasta arvokkaat arviointi ja opetusmenetelmät jäivät tehokkaasti toteutettavien ja yhteiskunnan kilpailukykyä buustaavien tehokäytänteiden varjoon.
- Oppiminen on monitahoinen prosessi, minkä vuoksi sen arviointi edellyttää moninaisten arviointimenetelmien soveltamista. Yliopisto-opetuksen ja arvioinnin tulisi edistää opiskelijoiden kasvua kestävästi ja laaja-alaisesti, ei vain opiskelijan osaamista ja työelämän tarpeita tukevalla tavalla, Maunumäki näkee.
Uuspedagogiikka määrittelee uudelleen myös akateemista opettajuutta
Uuspedagogiikka ja tehokkuusvaade on tuottanut myös yliopistossa opettaville ja akateemiselle opettajuudelle uudenlaisia haasteita. Yliopistossa opettavat kokivat joutuvansa tinkimään omista ja opetuksellisista periaatteistaan.
- Opettajat haluaisivat satsata laadukkaaseen, henkilökohtaiseen ja oppimista edistävään arviointiin ja opetukseen. Uuspedagogiikka uudelleen määrittää ja haastaa voimakkaasti myös opettajuutta, Maunumäki tiivistää.
Opettajien ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutus vähenee ja ohipuhuminen lisääntyy
Yliopisto-opetukseen uuspedagogiikka heijastuu opiskelijoiden liiallisen vapauden korostumisena ja ohipuhumisen lisääntymisenä.
- Vapaat, kansainväliset ja joustavat koulutusmahdollisuudet ovat koulutuksen tulevaisuutta ja siten monen opiskelijan opintopolun mahdollistajia. Äärimmilleen vietyinä ne voivat johtaa opintojen ja suoritteiden shoppailuun, jolloin opiskelija kerää opintosuorituksia eri oppilaitoksista käyttääkseen niitä työllistymisensä tukena. Kansainvälisillä ja digitaalisilla oppimisalustoilla toimiminen vähentää opiskelijoiden ja opettajien välistä vuorovaikutusta, jolloin keskustelu vähenee ja ohipuhuminen lisääntyy. Kokonaiskuva opiskelijan oppimisesta katoaa niin opiskelijalta itseltään, kuin opettajilta. Uhkana on, että yliopistotutkintojen merkitys haurastuu, Maunumäki summaa.
Monimutkainen maailma mutkikkaine ilmiöineen edellyttää laaja-alaista osaamista ja sivistynyttä ajattelua. Koulutuksella on kaikki mahdollisuudet tuottaa opiskelijoille molempia valmiuksia.
- Oppiminen on hidas prosessi, joka vaatii aikaa. Työelämä sen sijaan odottaa nopeasti huippuosaajia muuttuviin tarpeisiinsa. Tällaisessa tilanteessa olisi tärkeää tuottaa opiskelijoille valmiuksia oman ajattelun ja toiminnan kriittiseen arviointiin. Tärkeää on oppia tiedostamaan myös yhteiskunnallista ja ekologista vastuuta, kohtuullisuutta ja sivistyksellisimpiä arvoja, Maunumäki pohtii.
KM Minna Maunumäen "Arviointi ja yliopisto-opetus kilpailevien diskurssien ja jännitteiden kenttinä - diskurssianalyysi yliopistossa opettavien puheesta" (Assessment and university teaching as field of competing discourses and tensions - A discourse analysis on university teachers´ talk) julkinen tarkastustilaisuus on perjantaina 11.6. klo 12.00 Kokkolan yliopistokeskuksessa. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan alaan kuuluvan väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii dosentti Anne Laiho Turun yliopistosta ja kustoksena professori Heidi Harju-Luukkainen. Koronatilanteen vuoksi tilaisuus on kutsutilaisuus. Mikäli et ole saanut kutsua, voit seurata tilaisuutta etänä. Osoite päivittyy www.chydenius.fi - sivuille lähempänä.
Minna Maunumäki kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2000 Kokkolan yhteislyseon lukiosta ja valmistui Helsingin yliopistosta kasvatustieteiden maisteriksi vuonna 2007. Helsingissä hän työskenteli opintojen jälkeen muun muassa osastosihteerinä ja opiskeluvalmentajana. Vuonna 2017 hän aloitti yliopistonopettajan tehtävissä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen avoimessa yliopistossa, jossa hän toimii edelleen.