Sosnet: Kehysriiheen sisällytetty esitys sosiaalityöntekijän sijaisena toimivan kelpoisuuden muuttamisesta on sosiaalinen ja taloudellinen riski
Linkki Sosnetin alkuperäiseen tiedotteeseen ja kirjelmään. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius oli mukana valmistelemassa Sosnetin kirjelmää hallitukselle ja ministeriöille.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimusten joustavoittaminen aiotaan toteuttaa muuttamalla sosiaalihuollon ammattihenkilölainsäädäntöä. Jatkossa sosiaalityöntekijöiden sijaisina olisivat kelpoisia toimimaan myös sellaiset henkilöt, jotka ovat opiskelleet sosiaalityötä sivuaineena tai joiden opinnot on suoritettu avoimessa yliopistossa. Tällä hetkellä sosiaalityöntekijän ammatti on sosiaalihuollon ainoa ammatti, jonka koulutusvaatimuksena ovat yliopistossa suoritetut sosiaalityön pääaineopinnot (7 §) yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisterin tutkinnossa (YTM/VTM).
Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet pitää kehysriiheen sisällytettyä esitystä lyhytnäköisenä ja kansantaloudellisesti kalliina.
– Esitys on sosiaalihuollon asiakasturvallisuutta vaarantava ja sosiaalityön yliopistokoulutusta halventava. Lisäksi esitys haittaa merkittävästi hallituksen tavoitteena olevaa sosiaalihuollon henkilöstön työn- ja tehtävärakenteen kehittämistä, Sosnet toteaa.
Sosnet muistuttaa, että sosiaalityö on vaativaa ja vastuullista asiantuntijatyötä, jossa käytetään julkista valtaa ja tehdään tahdonvastaisia toimia.
– Sosiaalityöntekijän työ edellyttää yliopistossa suoritettuja pääaineopintoja, eikä avoimessa yliopistossa tai sivuaineena suoritettuja opintoja voi mitenkään pitää riittävinä opintoina ammatissa toimimiseen. Koulutus- ja pätevyysratkaisuissa on välttämätöntä huomioida asiakasturvallisuus, palvelujen laatu ja myös työyhteisöjen toimivuus. Hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijäpulaan ei ole tarkoituksenmukaista hakea ratkaisuja sosiaalityöntekijän sijaisena toimivien kelpoisuusehtoja väljentämällä, Sosnet painottaa.
Sosiaalityön koulutusta on laajennettu merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana kaikissa kuudessa koulutusvastuuyliopistossa. Yliopistot ovat valmiita keskustelemaan edelleen koulutusmääristä, joihin toivotaan pitkän aikavälin suunnitelmaa ja resurssointia.
Sosnet kannattaa, että sosiaalityöntekijäpulaan haetaan aktiivisesti ratkaisuja työelämää, työoloja ja tehtävärakenteita osaamisperustaisesti kehittämällä. Työolosuhteiden parantaminen edellyttää toimenpiteitä erityisesti ammatillisen johtamisen, työnohjauksen ja mentoroinnin käytäntöihin. Lisäksi on helpotettava ns. alanvaihtajien sosiaalityön opintoja palauttamalla aikuisopintotuki ja korvaamalla täysimääräisenä myös opiskelijan toisen rinnakkaisen tutkinnon suorittaminen yliopistojen tutkintoperustaisessa rahoitusmallissa.
Sosnet on tyytyväinen sosiaalityön tutkimusrahoituksen vahvistamiseen (sosiaalityön yliopistotasoinen tutkimusrahoitus ja Monitieteinen sosiaalipalveluiden tohtoripilotti). Tällä toimella mahdollistetaan tutkimusperustainen työnkehittäminen ollen yksi vetovoimatekijä alalle hakeutumiseen ja alalla pysymiseen.
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa lisätietoja antaa
professori Aila-Leena Matthies