Kokonaisarviointi Kase-alueen suurhankkeiden taloudellisista vaikutuksista valmistunut

Kaustisen seutukunnassa on lähivuosina käynnistymässä neljä uutta luonnonvarojen hyödyntämiseen tähtäävää suurhanketta – litiumkaivoshanke Kaustisella ja tuulivoimapuistohankkeet Halsualla, Lestijärvellä ja Toholammilla. Hankkeiden investointiarvo on koko laajuudessaan jopa 1,5 miljardia euroa ja pysyvät työvoimavaikutukset vähintään satoja henkilötyövuosia.

Tämä kirjoitus perustuu julkaisuun Rosenqvist, Olli (2019). Kaustisen seutukunnan kaivos- ja tuulivoimahankkeiden taloudellisten kokonaisvaikutusten ennakkoarviointi. Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Kokkola. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7751-1.

kase-kasvuohjelma-logot.jpg

Kaustisen seutukunnan hallinnoima KASE Kasvuohjelma -hanke on toteutettu Keski-Pohjanmaan liiton AIKO/ERM-rahoituksella.

Arviointi

Osana KASE Kasvuohjelman laatimista toteutettiin suurhankkeiden taloudellisten kokonaisvaikutusten arviointi. Vaikutuslaskelmien tarkoituksena oli omalta osaltaan tukea sitä työtä, jolla pyritään varmistamaan, että investoinnit tuottaisivat mahdollisimman paljon lisäarvoa Kaustisen seutukunnan elinkeinoelämän kasvuun ja kuntien talouden parantumiseen.

Laskelmien tarkoituksena ei ole tulevan kehityksen ennustaminen. Laskelmien avulla voidaan osoittaa toiminnan aloja, joilla seutukunnan toimijoiden kannattaa proaktiivisesti ryhtyä taloudellista kasvua mahdollistaviin kehittämistoimenpiteisiin.

Arviointi perustuu panos-tuotosanalyysiin, ja se toteutettiin erikseen hankkeiden investointi- ja tuotantovaiheiden osalta. Investointivaiheen osalta arvioinnissa tarkastellaan kutakin investointia yhtenä kokonaisuutena, kun taas tuotantovaiheen osalta tarkasteltavana on tuotannon alkuvaiheen vuotuinen tuotanto eikä siis esimerkiksi hankkeen koko elinkaaren aikainen tuotanto.

Investointivaihe

Arvioinnin kohteina olevat suurhankkeet toteutuvat eriaikaisesti ja investointivaihe kestää kussakin tapauksessa useamman vuoden. Täten arvioinnissa esitetyt yhteenlasketut kokonaisvaikutusarviot realisoituvat kokonaisuudessaan ehkäpä niinkin pitkän ajanjakson kuin 5–10 vuoden aikana (taulukko 1).

Suorine, välillisine ja johdannaisine kokonaisvaikutuksineen suurhankeinvestoinnit kasvattavat tuotantoa yli kolmella miljardilla eurolla, josta noin 150–700 miljoonaa euroa arvioidaan kohdentuvan Kaustisen seutukuntaan. Vaihteluväli on suuri haaste Kaustisen seutukunnan toimijoille. Mitä paremmin seudun toimijat onnistuvat investointien toteuttamisesta käytävissä tarjouskilpailuissa, sitä suurempi on tuotannollinen vaikutus alueella. Seudullinen kasvupotentiaali on suuri, sillä vuonna 2016 toimialojen yhteenlaskettu tuotannon arvo Kaustisen seutukunnassa oli 560 miljoonaa euroa.

Myös työllisyyteen investoinnit aiheuttavat laskelmien mukaan huikean kasvuvaikutuksen – kokonaisuudessaan peräti yli 13 000 henkilötyövuoden kasvun. Tästä summasta voisi laskelmien mukaan noin 700–3500 henkilötyövuotta voisi kohdistua Kaustisen seutukuntaan. Arvion yläraja on lähellä Kaustisen seutukunnan työllisten kokonaismäärää, joka vuonna 2016 oli 3700 henkilötyövuotta.

Työllisyyden kasvu suurhankkeiden investointivaiheessa kasvattaa myös kuntien verotuloja. Kaustisen seutukunnassa kunnallisverotulot voivat laskelmien mukaan kasvaa investointien toteutusaikana yhteensä jopa 10–50 miljoonalla eurolla. Vuonna 2016 yhteenlasketut kunnallisverotulot seutukunnassa olivat 34 miljoonaa euroa.

Suurhankkeiden investointivaiheessa suurimmat työllisyysvaikutukset kohdistuvat laskelmien mukaan erityisesti rakentamiseen – yhteensä 7 400 henkilötyövuotta, josta 500–2 400 Kaustisen seutukuntaan (taulukko 2). Myös palvelualoilla, kuten kaupassa, ravitsemis- ja majoitustoiminnassa, kuljetuksessa, julkisissa ja yksityisissä kuluttajapalveluissa sekä liike-elämän asiantuntija- ja tukipalveluissa työllisyysvaikutukset Kaustisen seutukunnassa ovat merkittäviä. Kohtalaisia seudullisia työllisyyden kasvuodotuksia suurhankkeiden investointivaiheessa on myös metsäalalla.

Taulukko 1. Suurhankkeiden investointivaiheen kokonaisvaikutukset tuotantoon, työllisyyteen ja kunnallisveroon.

Kase-Kasvuohjelma-Taulukko-1.jpg 

Taulukko 2. Suurhankkeiden investointivaiheen yhteenlasketut toimialoittaiset kokonaisvaikutukset työllisyyteen henkilötyövuosina (htv).

Kase-Kasvuohjelma-Taulukko-2.jpg

Tuotantovaihe

Suurhankkeiden tuotantovaihetta koskevat kokonaisvaikutuslaskelmat on tehty siten, että tarkastelun kohteena on yksi toimintavuosi toiminnan alkuvaiheessa. Tällöin laskelman osoittama kokonaisvaikutus voidaan tulkita esimerkiksi uuden toiminnan aiheuttamaksi pysyväksi tai sen vuosittain ylläpitämäksi tuotannoksi tai työpaikkamääräksi (taulukko 3).

Laskelmien mukaan suurhankkeiden voidaan ajatella synnyttävän ja ylläpitävän kaiken kaikkiaan vajaan puolen miljardin euron vuosituotantoa. Tästä noin 170–200 miljoonaa euroa tapahtuu Kaustisen seutukunnassa. Suuruusluokaltaan seudulla tapahtuva tuotannon kasvu on merkittävä, sillä se on runsas kolmasosa vuoden 2016 tuotannosta.

Kaiken kaikkiaan suurhankkeiden tuotantovaihe kasvattaa laskelmien mukaan työllisyyttä vuositasolla vajaalla tuhannella henkilötyövuodella. Tästä summasta 180–260 henkilötyövuotta voidaan ajatella kohdistuvan Kaustisen seutukuntaan. Kaivoshankkeen työllistävä vaikutus on tuotanto­vaiheessa huomattavasti merkittävämpi kuin tuulivoimahankkeiden.

Kuntien verotulojen osalta kiinteistöveron merkitys kasvaa suurhankkeiden tuotantovaiheessa kunnallisverovaikutusta suuremmaksi. Laskelmien mukaan kiinteistöveroa on odotettavissa tuotantotoiminnan alkuvaiheessa Kaustisella 1,3, Halsualla 2,4, Lestijärvellä 2,7 ja Toholammilla 2,8 miljoonaa euroa vuodessa eli koko seutukunnassa yhteensä 9,1 miljoonaa euroa vuodessa.

Tuotantovaiheessa suurhankkeiden työllisyysvaikutukset kohdistuvat Kaustisen seutukunnassa erityisesti hankkeiden omille toimialoille eli kaivannaistoimintaan ja metallien jalostukseen (108 henkilötyövuotta) sekä energiahuoltoon (36 henkilötyövuotta) (taulukko 4). Merkittäviä työllisyysvaikutuksia kohdistuu myös palvelualoille kuten kuljetukseen (9–29 henkilötyövuotta), kauppaan sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaan (7–23 henkilötyövuotta) sekä julkisiin ja yksityisiin kuluttajapalveluihin (5–19 henkilötyövuotta).

Taulukko 3. Suurhankkeiden tuotantovaiheen vuotuiset kokonaisvaikutukset tuotantoon, työllisyyteen ja kiinteistöveroon.

Kase-Kasvuohjelma-Taulukko-3.jpg

Taulukko 4. Suurhankkeiden tuotantovaiheen yhteenlasketut vuotuiset toimialoittaiset kokonaisvaikutukset työllisyyteen henkilötyövuosina (htv).

Kase-Kasvuohjelma-Taulukko-4.jpg

Yhteenveto

Arviot suurhankkeiden taloudellisista kokonaisvaikutuksista eivät siis ole ennusteita. Todellinen toteutuva kehitys on monen tekijän summa. Haasteita on kaikilla hankkeiden osapuolilla. Suurhankkeiden toteuttajayrityksiltä toivotaan taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävää toimintaa. Kaustisen seutukunnassa toimivien ja seutukuntaan sidoksissa olevien yksityisten ja julkisten organisaatioiden tulee varautua kasvavaan tuotantoon.

Hankkeiden investointivaihe tuottaa nopean kasvusysäyksen yritysten välisessä yritystoiminnassa erityisesti rakentamiseen, kuljetukseen ja liike-elämän palveluihin. Kuluttajapalvelupuolella kasvua on odotettavissa erityisesti kaupan, majoitustoiminnan, ravitsemistoiminnan ja laajemmin myös muilla yksityisen ja julkisen palvelutoiminnan aloilla. Olisi toivottavaa, että nopeasti kasvavaan kysyntään voitaisiin vastata yritysyhteistyöllä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Palvelujen toimivuus ja sujuvuus korostuvat hankkeiden tuotantovaiheessa.

Kaustisen seutukunnan näkökulmasta litiumhankkeella on merkittäviä työllistäviä vaikutuksia niin investointi- kuin myös tuotantovaiheessa. Tuulivoimahankkeet ovat investointeina massiivisia ja sitä kautta erityisesti investointivaiheessa runsaasti työtilaisuuksia tarjoavia. Kuntien näkökulmasta tuulivoimapuistot ovat houkuttelevia erityisesti niiden kiinteistöverovaikutusten ansiosta.

Lisätietoja: