Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

KAMPA mediassa ja KAMPA-julkaisut

tekijä: Niina Rantamäki Viimeisin muutos tiistai 19. helmikuuta 2013, 15.04
Seuraavasta löytyy hankkeesta eri tiedostusvälineissä julkaistuja kirjoituksia ja artikkeleita (KAMPA mediassa) sekä KAMPA-hankkeessa laadittut julkaisut (KAMPA julkaisut). Artikkelit/julkaisut avautuvat klikkaamalla niiden nimeä (näkyy sinisenä).

Siirry KAMPA mediassa

Siirry KAMPA julkaisut

1. KAMPA mediassa (eri lehdissä hankkeeseen liittyen julkaistuja uutisia ja kirjoituksia)

Kesäkuu 2012

KAMPA-hankkeen tieteellinen ohjaaja sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies kirjoittaa Kuntalehdessä 6/2012 yhteisöllisyyttä, sosiaalista pääomaa ja osallistumista tukevista palvelurakenteista. Artikkelissa Matthies esittelee ehdotuksensa yhteisöllisyyttä tukevan lähidemokratian ja lähipalvelujen järjestämismalliksi. Mallin kehittämisen taustalla vaikuttavat niin KAMPA-hankkeen kokemukset kuin kansainväliset tutkimukset ja innovaatiot. Artikkeli "Kustannuksia alas kansalaislähtöisin palvelurakentein?" on luettavissa oheisen linkin kautta sekä Kuntalehden pdf-versiosta sivuilla 42 - 45.

Helmikuu 2012

Osallistavan suunnitteluvaiheen tuloksia esiteltiin Keskipohjanmaa-lehdessä otsikolla "Olemassa olevat mallit sisällyltettävä organisaatioon. Palvelut kansalaisia varten."

Tammikuu 2012

Pietarsaaren Sanomat esitteli Kokkolassa käynnistyneen Seniorikahvilan toimintaa "Kahvitellen tutuksi Yhteisöklubilla."

Alueellinen kehittäjä Saara Perälä kertoi Järvi-Pohjanmaan Torstai -lehdessä KAMPA-hankkeesta ja kutsui alueen asukkaita mukaan kansalaisfoorumeihin uutisjutussa "KAMPA-hanke avaa keskustelua avoimissa kansalaisfoorumeissa"

Joulukuu 2011

Perhonjokilaakso-lehdessä julkaistiin artikkeli "Harjutoria koristaa pian seimi. Kampa-hankkeen kehittäjä odottaa kyläilykutsuja". Artikkelissa alueellinen kehittäjä Kai-Eerik Känsälä kertoo Vetelin Harjutorille eri toimijoiden yhteistyönä pystytetystä jouluseimestä sekä laajemmin KAMPA-hankkeen pyrkimyksistä yhteisöllisyyden ja kansalaisosallistumiseen lisäämiseksi alueella. 

Marraskuu 2011

Keskipohjanmaa-lehti kertoi 9.11.2011 KAMPA-raportin ilmestymisestä "Maaseudulla kannetaan huolta lähipalveluista" otsikon alla. 

Maaseudun tulevaisuus uutisoi 11.11.2011 KAMPA-tutkimusraportin tuloksista otsikolla "Maaseudulle kaivataan mutkatonta lähihoivaa".

Professori Aila-Leena Matthies kertoo KAMPA-hankkeen taustoista Kokkolan kaupungin tiedotuslehdessä Kokkola.fi (3/2011) ilmestyneessä artikkelissa "Asiakaskin tietää palveluista. KAMPA-hanke tuo kansalaiset takaisin päätöksentekoon".

Lokakuu 2011

KAMPA III -seminaarista uutisoitiin Keskipohjanmaa-lehdessä 23.10.2011 "Kampa-hankkeen seminaari Kokkolan yliopistokeskuksessa". Samaisessa uutisessa kerrottiin myös KAMPA-hankkeen käynnistymisestä. Tiedote seminaarista ja hankkeen käynnistymisestä lähetettiin kaikkien pilottialueiden paikallislehtiin.

Lokakuu 2010

Keskipohjanmaa-lehti kertoi 6.10.2010 KAMPA II -seminaarista otsikolla "Kansalaiset eivät saa etääntyä päätöksenteosta ja osallistumisesta. Maaseudulla on mahdollisuuksia."

Syyskuu 2010

Professori Aila-Leena Matthies kirjoitti Keskipohjanmaa-lehdessä 27.9.2010 yleisöosastossa "Keski-Pohjanmaa pilottialueeksi". Samansisältöistä kirjoitusta tarjottiin julkaistavaksi kaikkien KAMPA-kartoitusvaiheeseen osallistuneiden alueiden lehtiin.

Huhtikuu 2010

KAMPA-karoitusvaiheen alkamisesta uutisoitiin huhtikuussa 2010 Keskipohjamaa-lehdessä "Kampa kuuntelee kyliä.". Samassa artikkelissa kysyttiin myös katugallupissa ihmisiltä haaveilevatko he maallemuutosta.

2. KAMPA-julkaisut (hankkeessa laaditut artikkelit, raportit jne.)

Matthies & Rantamäki toim. (2013) Hyvinvointitalkoot - Miten kuntalaisten osallistuminen tukee palveluja

Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat tämän päivän hyvinvointipolitiikan keskeistä sanastoa, mutta harvoin konkretisoidaan, miten niitä voidaan oikeasti edistää. Olemme koonneet "Hyvinvointitalkoot" otsikon alle esimerkkejä erilaisista paikallisyhteisöjen omista keinoista edistää ihmisten hyvinvointia ja kehittää ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteisiin. Näitä malleja on pilotoitu Keski- ja Järvi-Pohjanmaalla KAMPA-hankkeessa vuosina 2011–2013 sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelman rahoituksella. Yhdessä kuntalaisten, viranomaisten ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa on luotu malleja, joita on tarkoitus juurruttaa pysyviksi käytännöiksi maaseudun palveluissa. Hankkeessa kehitettyjen toimintamallien ohella olemme koonneet tietoa jo olemassa olevista maaseudun hyvistä käytännöistä kuten kyläavustajista, keinutuolikerhoista ja kyläosuuskuntien palveluista.

Julkaisun olennaisin tavoite on levittää näitä hyviä käytäntöjä laajempaan käyttöön, kokeiluun ja myös edelleen kehitettäviksi. Ehkä ratkaisut jo vuosia hiertäneisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ongelmiin eivät piile vain siinä, millaisia hallinnollisia rakenteita – ja mille väestömäärälle – pystytetään. Ainakin osaratkaisu voi olla alhaaltapäin lähtevässä yhteisessä vastuunkannossa. KAMPA-hankkeen tulosten mukaan keskeisenä lähtökohtana uusille käytännöille on avoin vuorovaikutus sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavan organisaation ja kylä- tai korttelitason paikallisyhteisönvälillä. Vastaavasti ensimmäinen raivattava este voi olla tämän keskusteluyhteyden puuttuminen.

KAMPA-hankkeen tarkoituksena ei ole siirtää vastuuta maaseudun tai lähiöiden lähipalvelujen järjestämisestä vapaaehtoisvoimien ja talkoiden varaan. Oikeuden tasavertaisiin palveluihin on säilyttävä asuinpaikasta riippumatta. Mutta jos palvelujen laadussa näkyvät rento yhdessä tekeminen ja vaikuttaminen – siis yhteisöllisyys ja osallistuminen – voivat ne lisätä yllättävästi syrjäisemmänkin elinympäristön vetovoimaisuutta.

Tutustu koko julkaisuun tästä.

***

 

Matthies, Kattilakoski & Rantamäki (2011) Maaseudun hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta. KAMPA-hankkeen Tutkimus- ja kehittämisraportti I. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 9/2011.

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin ja etääntyvät paikallistasolta, kansalaiset tulevat syrjäytetyksi palvelujaan koskevasta päätöksenteosta ja osallistumisesta. Palvelujen merkitys paikalliselle demokratialle ja yhteisöllisyydelle voidaan menettää ja syntyy palveluvajeiden ohella myös uutta demokratiavajetta. Euroopassa onkin levinnyt uudenlainen yhteisöllisyyteen ja kansalaisosallistumiseen perustuva ajattelu, partisipatorismi, joka haastaa hyvinvointipalvelujen yksipuolista kilpailuttamista, keskittämistä ja asiantuntijavaltaisuutta.

Tämä teos raportoi, kuinka vastaavaa ajattelua voidaan soveltaa Suomessa. Pilottikohteena ovat maaseudun hyvinvointipalvelut, joille nykyinen kehityssuunta asettaa ehkä suurimmat haasteet, mutta joissa toisaalta yhteisöllisiä toimintatapoja on jo ennestään hyödynnetty laajasti.

Teos perustuu Kansalaisosallistuminen ja yhteisöllisyys maaseudun hyvinvointipalveluissa (KAMPA) – nimisen hankkeen kartoitusvaiheen tutkimustuloksiin. KAMPAhankkeen tavoitteena on varmistaa maaseudun lähipalvelujen säilymistä kehittämällä niihin radikaalisti toisenlaisia, kansalaisosallistumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvia toimintatapoja. Kartoitusvaihe toteutettiin Jyväskylän yliopistossa, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa vuosina 2009–2011 ja sen kohteina oli kahdeksan kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen aluetta Pohjanmaalta, Pohjois-
Suomesta sekä Sisä-Savosta. Hankkeessa sovellettiin osallistuvan toimintatutkimuksen menetelmää ja aineisto on koottu pääosin paikkakunnilla pidetyistä kansalaisfoorumin kaltaisista työkokouksista. Kansalaisilta, päättäjiltä ja viranomaisilta kysyttiin, millaisia tarpeita ja mahdollisuuksia he tunnistavat paikallistasolla kansalaislähtöisemmälle hyvinvointipalvelujen kehittämiselle ja mitä toimintoja
on mahdollista tuottaa paikallisyhteisöissä.

Vastaukset kohdistuvat kolmelle palvelujen ulottuvuudelle. Ensinnäkin on kysymys palvelujen demokraattisesta hallinnasta, jossa kansalaiset haluavat enemmän suoraa vuorovaikutusta, mahdollisuuksia vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Toiseksi koko palvelujärjestelmän läpäiseväksi toiminta-ajatukseksi halutaan johdonmukaisesti kansalaislähtöisyyttä. Lisäksi kansalaiset haluavat itse osallistua ja vaikuttaa palvelujen tuottamiseen monin eri tavoin. Näistä kaikkien alueiden yhteisistä tavoitteista laadittiin hankkeessa kullekin alueelle omat konkreettiset kehittämiskohteet, joita voidaan soveltaa alueiden palveluiden kehittämisessä. Tuloksia sovelletaan KASTE-ohjelmasta rahoitettavassa jatkohankkeessa kolmella valtakunnallisella kansalaislähtöisten ja
yhteisöllisten palvelujen pilottialueella.

Tutustu koko julkaisuun tästä.

***

Matthies, Kattilakoski & Rantamäki (2011) Citizens' participation and community orientation – indicators of social sustainability of rural welfare services. Nordic Social Work Research, Vol. 1, No. 2, November 2011, 125–139.

The article discusses the issues of social services in rural areas from a theoretical view point of sustainability paradigms of social work. The ecological crisis existing beyond the ongoing global economic crisis is not separated from the increasing urbanization and weakening perspectives in rural areas. The paper is based on results from a participatory action research project in Finland, which aims at strengthening social service provision in rural areas through citizens’ participation and community-orientation. The neoliberal politics of centralization, marketization and privatization are heavily transforming rural regions also in the Nordic welfare states right now. The debates in the rural citizens’ forums could be concluded in three tasks of the project’s further agenda: a renewed democratic governance of social services, a radical turn towards the involvement of and respect for service users, and practical steps towards citizens as coproducers, especially in the form of village cooperatives. The results encourage participatory approaches in order to create practicable models for social services not only in rural areas. Conceptualizing sustainability can be especially productive in the rural contexts where interdependency of different life areas is more evident.

Key words: social services; rural areas; citizens’ participation; community work; sustainability

Tutustu koko artikkeliin tästä

***

Matthies, Kattilakoski & Rantamäki (2011) Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa. Maaseudun Uusi Aika 19:2, 5 - 19.

 Maaseudun kehittämisen uusi paradigma korostaa vahvasti paikallista aloitteellisuutta ja kansalaisosallistumista. Jäsennämme artikkelissa, miten samansuuntainen ajattelu soveltuisi myös maaseudun hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Artikkelin ajankohtaisena kontekstina ovat Paras-hankkeen tuomat muutokset maaseudun palvelurakenteisiin ja paikallisdemokratiaan. Teoreettisena kansainvälisenä keskusteluyhteytenä on niin sanottu partisipatorismi hyvinvointipalveluissa (participatorism, co-production), jonka tiedetään parantavan palvelujen laatua, kohdentumista ja taloudellisuutta sekä uudistavan palvelujen demokraattisuutta. Empiirisesti artikkeli pohjaa kahdeksalla maaseutualueella toteutettuun kansalaislähtöiseen kartoitukseen hyvinvointipalvelujen tilasta ja kehittämismahdollisuuksista. Tutkimuksemme perusteella on selvää, että kansalaisosallistumisen näkökulma on jäänyt palvelujen muutosprosessissa varjoon. Kansalaisosallistuminen ja yhteisöllisyys ovat silti yksi mahdollinen kehittämissuunta maaseudun hyvinvointipalveluille. Konkreettisesti tunnistamme sille kolme eri tasoa: palvelujärjestelmä demokraattisena hallintana, toiminta-ajatteluna sekä palvelujen tuottamisen mallina.

Tutustu koko artikkeliin tästä

***

KAMPA-mallivihko. Käytännön esimerkkejä kansalaisosallistumisesta ja yhteisöllisyydestä maaseudun hyvinvointipalveluissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa maaseudun palvelut keskit-tyvät isompiin yksiköihin ja etääntyvät paikallistasolta. Vaarana on, että samalla myös kansalaiset tulevat syrjäytetyksi palvelujaan koskevasta päätöksenteosta ja osallistumisesta. Tässä vihkosessa esitellään joitakin  ideoita monista uudenlaisista ja samanaikaisesti hyvin perinteisistä ja luonnollisista käytännöistä, joissa kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen.


Esitellyt esimerkit on kerätty Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ”Kansalaisosallistuminen ja yhteisöllisyys maaseudun hyvinvointipalveluissa” eli KAMPA –hankkeen aloitusvaiheessa. Hanketta rahoittavat Maa- ja metsätalousministeriö, Keski-Pohjanmaan liitto ja Kokkolan kaupunki. Hankkeen tavoitteena on kehittää kansalaislähtöisiä ja yhteisöllisiä käytäntöjä palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä. Tarkastelu keskittyy kunnan järjestämisvastuulla oleviin sosiaalipalveluihin, terveyden edistämiseen sekä niitä tukeviin palveluihin ja toimintaan. Hankkeessa mukana olevilla paikkakunnilla laaditaan yhdessä kansalaisten, järjestöjen ja sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa oma konkreettinen suunnitelma kehittämiskohteista. Tämän vihkosen tarkoituksena on olla paikallisyhteisöjen suunnittelun ja ideoinnin tukena, mutta sitä voidaan hyödyntää myös etsittäessä ideoita päivittäiseen hyvinvointipalveluiden kehittämiseen.

Tutustu koko KAMPA-mallivihkoon tästä.

Jaa |