Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Ajankohtaista

tekijä: paivi_vuorio — Viimeisin muutos keskiviikko 28. syyskuuta 2011, 12.45
Tällä sivustolla tiedotamme hankkeen ajankohtaisista tapahtumista sekä kerromme hankkeen etenemisestä.

STM rahoittamaan kansalaislähtöisyyttä hyvinvointipalveluissa maaseudulla  -  Kaste-ohjelman rahoitusta KAMPA-hankkeelle (21.6.2011)

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on allekirjoittanut rahoituspäätöksen, jolla käynnistyy pitkään valmisteltu hanke hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi maaseudulla. KAMPA-hanke on päässyt näin osaksi kansallista sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisohjelma Kastetta.  Hanketta hallinnoidaan osana Kaste-ohjelman Pohjois-Suomen hankeverkostoa (PaKaste).  Hankkeen kokonaiskustannus on 480 000 euroa, josta STM:n osuus on 360 000 euroa.

Hankkeessa ovat mukana Kokkola, Kruunupyy, Kiuru sekä Järvi-Pohjanmaa ja sen tukena on Kokkolan yliopistokeskuksen tutkimuksellinen tiedontuotanto ja tieteellinen ohjaus.   Hankkeen valmisteluvaiheen kartoitusta ovat rahoittaneet Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) suosituksesta, Keski-Pohjanmaan Liitto sekä Kokkolan kaupunki.

KAMPA-hanke käynnistyy lokakuussa ja kestää ensivaiheessa 1,5 vuotta. Kullekin kolmelle sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueelle palkataan oma kehittäjätyöntekijä. He tukevat kuntalaisia, paikallisia yhdistyksiä ja viranomaisia yhteisessä maaseudun sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen kehittämisessä sekä kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen lisäämisessä. Eri kansalaispiirit voivat olla vielä mukana hankkeen tavoitteiden täsmentämisessä. Hankesuunnitelman mukaan kaikkien alueiden yhteisenä tavoitteena on uudistaa palvelujen demokraattisuutta ja luoda uusia vuorovaikutuksen menetelmiä kansalaisten ja palvelujärjestäjien välille.  Kylille halutaan myös lisätä mahdollisuuksia vastata itse osasta palveluitaan tuottamalla niitä esimerkiksi osuuskuntien tai kyläyhdistysten toimesta. Koko palvelujärjestelmän ajattelumalliin halutaan tuoda läpikulkevaksi periaatteeksi kansalaislähtöisyys ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet.

Yhteisten tavoitteiden lisäksi aluille on mietitty kartoitusvaiheessa omia kehittämisideoita. Kokkolassa ja Kruunupyyssä tavoitteena ovat esimerkiksi johtavien viranhaltijoiden kuntakierrokset, asiakkaiden pyytäminen palveluprosessien arviointiin ja kehittämiseen sekä ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävä ryhmätoiminta yhdistysten ja kunnan yhteistyönä.  Kiurussa aloitetaan säännölliset vuorovaikutuskäytännöt kuntalaisten, kylien, Kiurun, kuntien ja kuntayhtymien välille. Erityisesti paikallisten palvelutarpeiden ja palveluresurssien arviointiin halutaan kansalaislähtöisyyttä.  Kuntalaisten omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen etsitään sektorirajat ylittäviä menetelmiä. Järvi-Pohjanmaalla on myös tavoitteena uusi tapa säännölliseen vuorovaikutukseen yhteistoiminta-alueen hallinnon ja alueen kylien kesken. Kiinnostavia ovat myös kyläkunnittain tehtävät alueelliset hyvinvointisuunnitelmat, joissa yhdistetään viranomaisten ja kylien tietämystä.


Tiedote III KAMPA-hankkeen etenemisestä (18.8.2010)

1. KAMPA-hanke valtakunnalliseen hakuun

Kampa-hankkeen edustajat kävivät 12.8. neuvottelemassa KASTE-hankkeen hakemisprosessiin liittyvistä asioista Sosiaali- ja terveysministeriössä. Saadun palautteen perusteella KAMPA-hanke vastaa luonteeltaan, innovatiivisuudeltaan ja tavoiteasettelultaan sellaisia hankkeita, joille voidaan hakea rahoitusta ns. valtakunnallisena hankkeena. Hankkeen jatkovalmistelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että aluekohtaisissa kehittämissuunnitelmissa on selkeänä esillä myös kaikille alueille yhteistä punaista lankaa eli kansalaisten ja palvelun tarvitsijoiden osallistumista, maaseudun lähipalvelujen turvaamista ja uusien innovatiivisten palvelumallien kehittämistä. Hankehakemukset arvioi asiantuntijaryhmä ja lopullisen päätöksen tekee ministeri.

 

2. Valmistelu alueilla

Kun hankkeen tulevaisuus alkaa nyt konkretisoitua, on tärkeää että alueiden sitoutuminen varmistuu lähiaikoina. Kunkin alueen kunnassa hankkeen

  • omarahoitusosuus on vietävä kunnan budjettisuunnitelmaan (viimeisin budejttiversio postitettu alueiden yhdyshenkilöille)
  • kansalaisten ja päättävissä elimissä olevien kanssa on tärkeä käydä keskustelua alueen oman osa-hankesunnitelman tarkemmista sisällöistä
  • kullekin alueelle sovitaan vielä yksi työkokous, jossa hankkeen työntekijät esittelevät tuloksia alueen kehittämistarpeista
  • kukin alue nimeää vastuulliset edustajat hankkeessa, ja he osallistuvat KAMPA-seminaarin yhteydessä pidettävään koko hankkeen yhteiseen valmistelukokoukseen 6.10.

 

3. KAMPA-kysely ja sen tulokset

KAMPA-kyselyyn voi vastata netissä ja lomakkeita voi palauttaa vielä elokuun loppuun saakka. Hankkeen työntekijät analysoivat parhaillaan aineistoa, jonka alustavia tietoja oli KAMPA-tiedotteessa heinäkuun alussa. Aineistosta voi tunnistaa kaikille alueille yhteisiä konkreettisia sisältöjä alueiden omin sovellutuksin ja lisäksi kullakin alueella voi olla omia painopisteitä. Yhteisinä KAMPA-hankkeen sisältöinä on tunnistettu tähän mennessä seuraavia, joita myös ministeriössä pidettiin hyvänä:

  1. Järjestelmä, jolla parannetaan suoraa kansalaisvaikuttamista hyvinvointipalveluissa ja lisätään vuorovaikutusta kylien ja kunnan kanssa, esimerkiksi säännölliset kansalaisfoorumit, asiakaskehittäjät, kansalaiskuulemiset, alueraadit, alueelliset osabudjetit, sopimuksellisuus
  2. Vanhusten ja lapsiperheiden kotipalveluiden toteuttaminen kansalaislähtöisesti ja paikallisilla malleilla (esim. kyläavustaja, kylätalkkari, paikalliset yrittäjät)
  3. Yhteistilojen ja monipalvelukeskusten vakiinnuttaminen lähipalvelujen ja yhteisöllisyyden tueksi: kylätalo tms. jossa esim vanhusten päivätoiminta, lasten päivähoito ja iltapäivähoito, nuorisotoiminta, myös kotipalvelut, ateriapalvelut, neuvolavastaanotot, liikunta- ja kulttuuritoiminta
  4. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työllistäminen edellämainituissa toiminnoissa, sekä nuoten aktivoivan omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen

Näiden yhteisten painopisteiden lisäksi kullakin alueella voi olla omia painopisteitä.

***

Yliökirjoitus Maaseudun Tulevaisuudessa

KAMPA-hankkeen työntekijöiden yliö Maaseudun Tulevaisuudessa 23.7.2010

***

Tiedote II KAMPA-hankkeen etenemisestä

(24.6.2010)

Aivan juhannuksen kynnyksellä haluamme kiittää teitä kaikkia tähänastisesta hienosta yhteistyöstä ja pitää teitä ajantasalla KAMPA-hankkeen asioista. Tässä tiedotteessa on nyt runsaasti tietoja ”Maaseudun hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta” –hankkeesta:

1. Hankkeen tämänhetkinen vaihe

1.1. Yleistä

Menossa olevaa KAMPA-hankkeen II-vaihetta (1.3. – 31.12.10) rahoittavat Keski-Pohjanmaan Liitto ja Kokkolan kaupunki, sekä tutkimuksellisilta osilta Maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) suosituksesta. Tavoitteena on kartoittaa mukana olevien alueiden hyvinvointipalvelujen kehittämistarpeet ja yhteisölliset voimavarat palvelujen järjestämiseksi kansalaislähtöisesti sekä laatia tämän pohjalta hakemus Kansalliseen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisohjelmaan (KASTE-ohjelma).

1.2. Kartoitus ja työkokoukset

Tällä hetkellä on päättymässä tiivis kenttäkartoituksen vaihe. Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki ovat käyneet 26.3. – 18.6. välisenä aikana yhteensä 16 paikkakunnalla (Keskipohjanmaan kunnat, Ylivieska, Raahe, Tornio, Kemijärvi, Rautalampi, Alajärvi) pitämässä kaikille avoimia työkokouksia sekä tavanneet useilla paikkakunnilla erikseen paikallisia viranomaisia ja päättäjiä. Ainoastaan Oulaisissa pidettävät tilaisuudet siirtyivät elokuulle. Samaan aikaan alueille on jaettu KAMPA-hankkeen kyselyä ja KAMPA-mallivihkoa, jossa on esitelty jo toteutuneita malleja kansalaislähtöisistä ja yhteisöllisistä tavoista toteuttaa maaseudun hyvinvointipalveluita. LÄMMIN KIITOS VIELÄ KERRAN KAIKILLE TILAISUUKSIIN JA KYSELYYN OSALLISTUNEILLE! Keskustelut ja vastaukset ovat olleet todella arvokkaita.

Kyselyyn voi edelleen vastata KAMPA-hankkeen nettisivuilla ja kyselylomaketta ja KAMPA-mallivihkoja voidaan edelleen lähettää alueiden käyttöön. Näitä voidaan jakaa esim. kesätapahtumissa paikkakunnilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä yhdistysten ja toimintaryhmien kautta. Joillakin paikkakunnilla jakelua tehdään kyläkauppojen kautta, toiset kunnat ovat asettaneet materiaalin ja palautelaatikon kirjastoon jne. Olisikin erittäin tärkeätä, että kaikilta aluilta saataisiin myös tätä kautta tietoa kansalaisten tarpeista, ideoista ja yhteisöllisistä voimavaroista.

1.3. KASTE-hakemuksen sisältöjen suunnittelu kartoituksen pohjalta

Alkusyksyyn mennessä hankkeen työntekijät laativat kultakin alueelta saatujen tietojen pohjalta ehdotukset alueiden osaprojektien sisällöiksi. KASTE-hakemukseen laaditaan kultakin alueelta siis oma osahankesuunnitelma syksyn aikana. Alueilla olisi syytä käydä tästä keskustelua kuntalaisten, yhdistysten, yritysten, viranomaisten ja päättäjien kesken. Lisäksi on jo nyt nähtävissä, että kaikilla alueilla on myös samankaltaisia tarpeita ja ideoita, joten hankkeessa tullaan todennäköisesti toteuttamaan sekä kaikille alueille yhteisiä toimintamalleja, että paikkakuntakohtaisista tarpeista lähteviä omia toimintoja.

1.4. KAMPA-hankkeen esittely Pohjois-Suomen aluejohtoryhmälle

Aila-Leena Matthies on esitellyt KAMPA-hankkeen Pohjois-Suomen aluejohtoryhmälle 27.5. Kokkolassa olleessa kokouksessa. Aluejohtoryhmälle toimitettua tiivistelmää ja hankkeen esittelydioja voi käyttää vapaasti tiedottamisessa alueella esimerkiksi lautakunnille ja valtuustoille. Myös sosiaali- ja terveysministeriöstä on tullut hankesuunnitelmasta myönteistä palautetta.

 

2. Alustavia tietoja KAMPA-hankkeen suunnitelluista sisällöistä alueellisten työkokousten ja kyselyn pohjalta

Alueellisten työkokousten, kyselyn ja käytyjen keskustelujen analysointia on aloitettu alustavasti.  Yhteisiä, eri alueilla eri muodoissa esiin nousseita tärkeitä kehittämiskohteita ja -malleja voidaan tiivistää seuraavasti:

Vanhusten ja muiden tuentarvitsijoiden tukipalvelut ja laitoshoidon vähentäminen

  • kyläavustajat, kylätalot monipalvelukeskuksina, kylätalkkarit, paikallisyhdistysten
  • palvelutuotannon kehittäminen
  • paikallisyhteisön järjestämät kyytipalvelut, yhteisölliset ateriapalvelut, asiointi- ja saattajaapu,
  • päiväkeskustoiminta, henkilökohtaiset avustajat osuuskuntapohjaisesti
  • pitkäaikaistyöttömien työllistäminen yhdistysten ja osuuskuntien kautta vastaamaan
  • paikallisiin palvelutarpeisiin
  • vertaistukitoiminnan kehittäminen, senioreiden keskinäinen tuki/apu
  • lapsiperheiden kotipalveluiden, vertaistuen ja sosiaalisten verkostojen tukeminen

Tukirakenteet terveydenedistämiselle ja osallisuudelle

  • omahoidon kehittäminen, terveysneuvonta, paikalliset th:n vastaanotot ja lähineuvolat
  • maaseudun vahvuuksien kuten luonnonympäristön ja eläintenhoidon kytkeminen
  • palveluihin ja kuntoutukseen, mielekkäät terveelliset yhteiset aktiviteetit

Ennaltaehkäisevä yhdyskuntatyö

Yhteistoimintatilat ja matalan kynnyksen omaehtoiset toimintakeskukset (lasten, koululaisten,

vanhusten päivätoiminta)

  • palvelun tarvitsijoiden ja tarjoajien kartoitus ja toiminnan koordinointi
  • yhdistysten keskinäisen tiedonkulun ja toiminnan koordinointi, keskinäinen työnjako
  • nuorten omaehtoisen toiminnan aktivoiminen paikallisyhteisössä

Yhteisöllisen vastuun ja vuorovaikutuksen lisääminen palveluissa

  • säännölliset kuulemiset viranomaisten, järjestöjen ja kyläkuntien kesken
  • vanhus-, vammais-, ja asukasneuvostot, vertaistuki

Palvelujen varmistaminen paikallistasolla kustannusneutraalisti

  • osuuskuntapohjaiset ylisukupolvittaiset hoitopalvelut
  • työllistämisosuuskunnat
  • sopimuksellisuus
  • kunnanosabudjetit tiettyjen tehtävien hoitamiseksi

3. KASTE-hakemuksen (2011 – 2013) alustava budjetti ja kuntien / kuntayhtymien omakustannusosuudet

KASTE-hankkeen alustava budjetti on kokonaisuudessaan n. 2,8 milj €, mikäli mukana on 8 aluetta. Oulaisten osuus ei ole tässä laskelmassa vielä mukana. Budjetissa on keskeisinä kustannuksina henkilöstökulut. Kullekin alueelle palkataan suunnitelman mukaan yksi alueellinen kehittäjätyöntekijä kolmeksi vuodeksi. Lisäksi hankkeelle palkataan kaksi valtakunnallista kehittäjäkoordinaattoria ja yksi projektipäällikkö. Oman osansa vievät hallinnolliset kulut, toimistotyön kulut jne.

Mikäli hanke saadaan KASTE-ohjelmaan, STM maksaa 75 % kuluista. Kukin alue saa siis 75 % kehittäjätyöntekijän palkkaamiseen ja maksaa itse kehittäjänsä palkasta 25%. Lisäksi alueet maksavat hankkeen yhteisistä kuluista 25 % jaettuna aluille asukasluvun mukaan. Yhteensä hankkeeseen suunnitellaan palkattavaksi 11 kokopäiväistä työntekijää. Alueiden omavastuu ensi vuonna olisi pienimmillään 21 243 € (Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue) ja suurimmillaan 28 928 € (Kokkola). Vastaavasti kukin alue tulisi saamaan vähintään n. 67 000 € vuodessa STM:n rahoitusta KAMPA-hankkeeseen.

Korostamme vielä, että kyseessä on nyt ensimmäinen alustava ja vain suuntaa-antava laskelma, josta otamme mielellämme vastaan kommentteja ja palautetta. Kuntien valtuustoilta pyydetään loka-marraskuussa päätökset sitoutua KAMPA-hankkeeseen, oman alueen hankesuunnitelmaan sekä omakustannusosuuksiin.

4. KAMPA-seminaari 4 – 6.10.2010

Pyydämme merkitsemään jo nyt kalentereihin ylös 4- 6.lokakuuta 2010 olevan KAMPA-tilaisuuksien sarjan. Se on avoin kaikille maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittämisestä kiinnostuneille. Tilaisuus on kolmiosainen siten, että ma 4.10. tutustumme perusteellisesti Kannuksessa Eskolan kylän yhteisöllisiin palveluihin, joita voi pitää eräänlaisena elävänä esimerkkinä KAMPA-hankkeenkin tavoitteista. Ti 5.10. on yliopistokeskuksessa Kokkolassa seminaari, jossa on korkeatasoisia esitelmiä hankkeemme aiheesta mm. ruotsalaisen kumppanuuskylän edustajalta ja suomalaisilta asiantuntijoilta. Myös keskustelulle ja kokemusten

vaihtamiselle on tarkoitus jäädä aikaa. Ke 6.10. pidetään ensimmäinen yhteinen neuvottelupäivä KAMPA-hankkeeseen lähtevien alueiden edustajille, jossa suunnittelemme, neuvottelemme ja päätämme vielä auki olevat asiat KASTE-ohjelman hakemukseen. Tuolloin myös käydään läpi

kunkin alueen osahankkeen suunnitelma sekä yhteisten kehittämiskohteiden suunnitelma.

***

KAMPA-hanke järjestää kevään kuluessa 15 paikallista työkokousta hankkeesta kiinnostuneilla alueilla

(22.4.2010)

Miten kansalaisten osallistuminen ja yhteisöllisyys voisivat tukea paikallisia hyvinvointipalveluja?

KAMPA-hanke järjestää kuluvan kevään aikana aiheeseen liittyen 15 paikallista työkokousta, joissa keskustellaan paikallisten palveluiden kehittämistarpeista ja siitä, miten kehittämistyötä voidaan toteuttaa kansalaisten, paikallisten yhdistysten ja yrittäjien sekä viranomaisten yhteistyönä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat lähipalveluina tuotettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

Työkokouksiin kutsutaan mukaan kaikkia alueiden palveluista kiinnostuneita henkilöitä, niin asukkaita, paikallisia yhteisöjä ja yhdistyksiä kuin luottamushenkilöitä ja virkamiehiä. Työkokoukset järjestää iltaaikaan klo 18-20. Työkokousten aikataulu on seuraava:

  • 26.3. perjantai, Rautalammin kunnantalo, valtuustosali
  • 15.4. torstai, Raahen kaupungitalo, valtuustosali
  • 27.4. tiistai, Kälviän aluetoimisto
  • 28.4. keskiviikko, Halsuan kunnantalo, valtuustosali
  • 29.4. torstai, Järviseudun ammatti-instituutin Alajärven toimipisteen auditorio
  • 18.5. tiistain, Lohtaja-talo
  • 19.5. keskiviikko, Ylivieskan kaupungintalo, valtuustosali
  • 20.5. torstai, Lestijärven kunnantalo, valtuustosali
  • 7.6. maanantai, Kannuksen kaupungintalo, valtuustosali
  • 8.5. tiistain, Kaustisen kunnantalo, valtuustosali
  • 9.5. keskiviikko, Perhon kunnantalo, valtuustosali
  • 10.5. torstai, Ullavan aluetoimisto
  • 14.6. maanantai, Toholammin kulttuurisali
  • 15.6. tiistai, Veteli-sali
  • 16.6. keskiviikko, Tornion kaupungintalo, valtuustosali

Oman mielipiteen maaseudun hyvinvointipalveluiden paikallisista kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista voit tuoda esiin myös vastaamalla aihetta koskevaan kyselyyn.

***

KAMPA-hanke kysyy nyt kansalaisnäkökulmaa maaseudun hyvinvointipalveluihin

(8.4.2010)

Voisivatko kylätalot toimia maaseutukylien palvelukeskuksina? Entä miten onnistuisi päivähoitopalvelujen tuottaminen kyläosuuskunnalta? Tai kyläavustajapalveluiden tuottaminen paikalliselta yhdistykseltä? Näihin ja muihin maaseudun hyvinvointipalveluja koskettaviin kysymyksiin etsii vastauksia Keski-Pohjanmaan liiton ja Kokkolan kaupungin rahoittama sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen toteuttama KAMPA II -hanke.

Kuluvan kevään aikana KAMPA II -hanke kääntyy kysymyksineen erityisesti keskipohjalaisten ja muiden hankkeessa mukana olevien alueiden kansalaisten puoleen. Hankkeen puitteissa toteutetaan kartoitus, jossa selvitetään alueiden asukkaiden näkemyksiä maaseudun hyvinvointipalveluiden, erityisesti lähipalveluiden, nykytilasta ja kehittämistarpeista. Erityisen kiinnostuneita hankkeessa ollaan siitä, millaiset ovat kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Tietoa kerätään alueen kunnissa järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa sekä kuntalaisille suunnatulla kyselyllä. Kartoitustyön pohjalta hankkeessa valmistellaan konkreettinen kansalaislähtöiseen palvelujen kehittämiseen tähtäävä hankesuunnitelma kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTEeseen.

Kehittämistyön tueksi on hankkeessa laadittu ”KAMPA-malleja” vihkonen, joka pitää sisällään käytännön esimerkkejä siitä, kuinka kansalaiset voivat olla mukana järjestämässä tai tuottamassa paikallisiin tarpeisiin vastaavia palveluja. Kyseessä voivat olla joko julkisin varoin tuotetut palvelut tai niitä täydentävät palvelut. KAMPA-malleja -vihkosta jaetaan paikallisten keskustelutilaisuuksien ja toteutettavan kyselylomakkeen yhteydessä, ja se on myös saatavilla hankkeen kotisivuilta.

***

Tiedote I KAMPA-hankkeen etenemisestä

(20.02.2010)

1. Rahoitus järjestynyt KAMPA II-vaiheelle 2010

Keski-Pohjanmaan Liitto ja Kokkolan kaupunki yhdessä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa ovat päättäneet rahoittaa ja toteuttaa KAMPA II-vaiheen tämän vuoden aikana, alkaen maaliskuussa. KAMPA II-hankkeen aikana tehdään kullakin mukana olevalla alueella, erityisesti Keski-Pohjanmaalla ns. ”tiheällä kammalla” yksityiskohtainen selvitys ja kehittämissuunnitelma. Näiden pohjalta laaditaan STM:n Kaste-ohjelmaan KAMPA III-hakemus, eli 3-vuotinen toteuttamissuunnitelma kansalaislähtöisille ja yhteisöllisille hyvinvointipalveluille mukanaolevilla alueilla. Myös Maa- ja metsätalousministeriö on YTR-työryhmän suosituksesta päättänyt osa-rahoittaa KAMPA-II-vaihetta koskien erityisesti sen tutkimuksellista osuutta.

2. Yhteydenotot hankkeessa alustavasti mukana oleviin alueisiin maaliskuussa 2010

KAMPA-I -vaiheen työskentelyn pohjalta hankkeessa on tällä hetkellä alustavasti mukana kahdeksan aluetta. Niistä suurin osa on Pohjois-Suomen Kaste-alueelta, ja kaksi sen ulkopuolelta. Tässä vaiheessa hankkeeseen ei enää aktiivisesti etsitä uusia alueita. Projektityöntekijät ovat hankkeen puolelta yhteydessä kuhunkin alueeseen puhelimitse lähiviikkoina ja sopivat ajankohtaa alueilla pidettäville työkokouksille.

3. Kartoituksen toteuttaminen ja Kaste-hakemuksen valmistelu

Mukaan lähtevillä alueilla toteutetaan maalis-kesäkuussa konkreettinen kartoitus:

  • miten nykyisiä palveluja halutaan kehittää lisäämällä kansalaisten vaikuttamista
  • missä maaseudun hyvinvointipalveluissa (erityisesti lähipalveluissa) halutaan toteuttaa kansalaislähtöisiä ja yhteisöllisiä toimintamalleja
  • mitä voimavaroja ja valmiuksia alueella on kansalaislähtöisille ja yhteisöllisille toimintamalleille
  • muita hankkeessa toteutettavia maaseudun hyvinvointia edistäviä ideoita.

Kartoitus toteutetaan pienimuotoisella kyselyllä, joka paikkakunnalla pidettävällä yleisötilaisuudella sekä paikkakunnan sosiaali- ja terveysviranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja kylätoimijoiden välisillä neuvotteluilla.

4. Opintomatka Ruotsiin toukokuussa

Falunin korkeakoulu on kutsunut KAMPA-hankkeen toimijoita 5–8. toukokuuta opintomatkalle. Yhteistyökokousten lisäksi ohjelma sisältää tutustumista Borlängen ja Skattungsbyn kuntien alueella palveluosuuskuntiin, yhteisötalouteen sekä muihin maaseudun hyvinvointipalvelujen uudenlaisiin malleihin.  Toivottavaa olisi, että kultakin KAMPA-hankkeen alueelta pääsisi ainakin  1–2 henkilöä mukaan. Kunkin on huolehdittava omien matkojen järjestelyistä ja kustannuksista Faluniin saakka itse. Kiinnostuneet voisivat kuitenkin jo ilmoittautua KAMPA-tiimille.

***

Tietoa KAMPA-hankkeen etenemisestä ja jatkosuunnitelmista

(14.12.2010)

Maa- ja metsätalousministeriön YTR:n rahoituksella rahoitettava KAMPA I-vaihe päättyy helmikuun 2010 lopussa. Tänä aikana on mm. saatu koottua alustavat kuntaosapuolet hankkeelle ja pidettyä paikalliset työkokoukset asiasta (Kokkolan kaupunki, Rautalampi, Itä-Lapin kunnat, Tornio, Raahe ja Sievi). Ensimmäinen versio KAMPA-hankkeen hakemuksesta KASTE-ohjelmaan saatettiin Pohjois-Suomen aluejohtoryhmälle. Lisäksi on koottu konkreettista tietoa erilaisista malleista varmistaa ja järjestää hyvinvointipalveluja maaseudulla kansalaislähtöisesti ja yhteisöllisesti. Marraskuussa pidettiin Kokkolassa innostava valtakunnallinen KAMPA-seminaari. Seminaarin johtopäätöksenä voi pitää esimerkiksi sitä, että erilaisia hyviä malleja palvelujen toisenlaiseen järjestämiseen on jo kehitetty hyvinkin pitkälle mm. kylätasolla (ks. seminaarin ohjelma hankkeen www-sivuilla). KAMPA-hankkeelta odotetaan jatkossa tukea siihen, kuinka toimiviksi koettuja malleja voitaisiin vakinaistaa osaksi verorahoin tuotettavaa palvelujärjestelmää. Hankepohjaisuus ja pelkkä kansalaisaktiivisuus eivät voi taata jatkuvuutta.

 

Tärkeimpänä tietona tässä vaiheessa:

  1. KAMPA-hankkeen hakemus Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-ohjelmaan siirtyi siis vuodella eteenpäin. KASTE-ohjelman Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä on kirjannut KAMPA-hankkeen hakemuksen aihioksi vuodelle 2011 alkavaksi. Konkreettinen hakemus mukaan lähtevien kuntien kanssa valmistellaan ensi vuoden aikana.
  2. KAMPA-tiiminä teemme valmisteluvaiheetta eli ns. KAMPA II-vaihetta koskevat seuraavat rahoitushakemukset:
  • KASTE-hakemuksen konkreettinen valmisteluhanke ”keskipohjanmaavetoisesti” kaikilla mukana olevilla alueilla, johon rahoitusta on tarkoitus hakea Kokkolan kaupungin kanssa Keski-Pohjanmaan maakuntaliitolta maakunnan kehittämisrahoina. Päätökset tehdään Kokkolan kaupungilla 21.12. 09 ja maakuntaliitossa 25.1.2010.
  • YTR-hakemus koskien valmisteluvaiheen tutkimuksellista osuutta, päätöstä odottelemme tammikuun viimeisellä viikolla/helmikuun alussa.
  • Mukaan lähtevistä alueista (mielellään kuntien palvelujen yhteistoiminta-alueina) tulisi olla alustava käsitys maaliskuussa 2010. Tällöin alkaa konkreettinen kartoitus paikkakuntien hyvinvointipalvelujen kehittämistarpeista sekä valmiuksista kansalaislähtöisiin yhteisöllisiin palvelumalleihin. Mainittakoon, että mikäli rahoitushakemuksemme onnistuvat, Keski-Pohjanmaan ulkopuolisilta alueilta ei tässä KAMPA II-vaiheessa edellytetä omarahoitusosuutta. Joillakin paikkakunnilla, esim. Rautalammin suunnalla, selvitystä voidaan osin tehdä työntekijän opintoihin liittyvänä projektina. Tärkeää on pitää paikkakunnilla mukana kuntien sote-puoli, päättäjät ja tietenkin kylä- ja kansalaisyhteiskunnan toimijat.
  •  

    Suunnitelmat KAMPA II -vaiheen (3/2010 - 2/2011) osalta:

    Tässä vaiheessa on kysymys valmistelu- ja kehittämishankkeesta, jossa valmistellaan valtakunnallinen kansalaislähtöinen maaseudun hyvinvointipalvelujen kehittämishanke KASTE-ohjelmaan. Palveluiden kehittämisessä ensisijaisena tavoitteena on ns. lähipalveluiden (esim. kotipalvelut, perhepalvelut, työllistäminen), ennaltaehkäisevän toiminnan sekä terveyden edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden turvaaminen ja kehittäminen. KAMPA II-hankkeen toimenpiteet ovat seuraavat:

    1. KASTE-hankkeeseen mukaan lähtevien paikkakuntien varmistaminen.
    2. Kartoitetaan paikkakunnittain maaseutualueiden konkreettiset hyvinvointipalveluiden kehittämistarpeet ja valmiudet vastata niihin kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta.
    3. Paikallisten kehittämissuunnitelmien laatiminen (kehitettävät palvelut ja kehittämistavat eri alueilla) KAMPA III-vaihetta varten (KASTE-rahoitusvaihe) kansalaislähtöisyyden ja yhteisöllisyyden pohjalta.
    4. Kootaan "tietopankki" käsikirjaksi uusista palvelujen järjestämistavoista Suomessa ja ulkomailla kansalaislähtöisesti ja yhteisöllisesti.
    5. Laaditaan varsinainen hakemus KASTE-ohjelmaan.

    ***

    Paikalliset työkokoukset käynnistyvät!

    (5.10.2009)

    Hankesuunnitelman mukaisesti KAMPA-hanke on käynnistämässä paikallisten työkokouksien sarjan. Tavoitteena työkokouksissa on perehtyä yhdessä tarkemmin alueen tilanteeseen sekä tämän pohjalta ideoida yhdessä soveltuvia kansalaislähtöisiä hyvinvointipalveluiden kehittämistapoja. Työkokouksissa sovitaan myös alustavasti yhteistyömahdollisuuksista liittyen KAMPA-hankkeen jatkohakemukseen.

    Työkokouksiin kutsutaan mukaan kaikkia maaseudun hyvinvointipalveluiden kansalaislähtöisestä kehittämisestä kiinnostuneita toimijoita: paikallisia asukkaita, yhteisöjä ja yhdistyksiä, kunnan virkamiehiä sekä luottamushenkilöitä. Työkokousten käytännön järjestelyistä ovat vastanneet paikalliset yhteistyökumppanit, joita hanke haluaa jo tässä vaiheessa lämpimästi kiittää.

    Ohessa jo sovittujen työkokousten ajankohdat sekä tarkemmat paikat. Olette kaikki tervetulleita osallistumaan näihin kokouksiin!

    Rautalampi: Torstaina 8.10.2009 klo 13.00 virastotalon valtuustosali.

    Kemijärvi: Tiistaina 13.10.2009 klo 10.00 Kemijärven kaupunginhallituksen kokoushuone, Hallituskatu 4, 1 krs.

    Tornio: Keskiviikko 14.10.2009 klo 9.00 Tornion kaupungintalo, valtuustosali. na

    Sievi: Tiistaina 27.10.2009 klo 18.00 Sievin kunnantalon valtuustosali.

    ***

    KAMPA-hanke aloittaa työkokousten järjestämisen yhteistyöstä kiinnostuneille alueilla

    (3.9.2009)

    KAMPA-hanke on elokuun loppuun mennessä saanut toistakymmentä yhteydenottoa www-sivujen ja sähköpostin kautta sekä puhelimitse. Yhteyttä ovat ottaneet maaseudun hyvinvointipalveluiden kansalaislähtöisestä kehittämisestä kiinnostuneet kyläläiset, paikalliset yhdistykset sekä maaseudun ja kylien kehittämishankkeet. Yhteydenotoista välittyi sekä huoli maaseudun tulevaisuudesta että innostus ja idearikkaus uudenlaisten toimintatapojen etsimiseen. Joissakin yhteydenotoista tuotiin esiin myös konkreettisia toimintamalleja, joiden myötä maaseudun hyvinvointipalveluita voitaisiin järjestää uudella tavalla. Hankkeen näkökulmasta nämä ideat olivat erittäin mielenkiintoista luettavaa.

    Seuraavaksi hankkeessa paneudutaan tarkemmin yhteydenotoissaan konkreettisia yhteistyöehdotuksia esittäneiden alueiden tilanteisiin. Tavoitteena on järjestää paikallisia työkokouksia, joihin kutsutaan mukaan asian kannalta keskeisiä toimijoita, kuten paikallisia yhdistyksiä, kuntien luottamushenkilöitä ja virkamiehiä sekä luonnollisesti kaikkia asiasta kiinnostuneita kuntalaisia. Työkokouksissa perehdytään syvemmin paikalliseen tilanteeseen erityisesti asukasnäkökulmasta sekä valmistellaan mahdollisuuksia KASTE-hakemukseen.

    Haluamme tässä vaiheessa vielä uudemman kerran kiittää kaikkia yhteydenottajia. Toivomme myös yhteistyöstä kiinnostuneiden toimijoiden edelleen ottavan meihin yhteyttä.

    ***

    Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa -seminaari 17.-18.11.2009

    Kampa-hanke järjestää Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa 17.-18.11.2009 Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa -seminaarin. Seminaari on suunnattu kaikille maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittämisestä kiinnostuneille kansalaisille, kuntien luottamushenkilöille ja virkamiehille sekä tutkijoille. Seminaari on samalla ensimmäinen yhteinen kokoontuminen KAMPA-hankkeeseen lähteville kylä- ja kuntaosapuolille.

    Seminaarissa tarkastellaan maaseudun hyvinvointipalveluiden nykytilaa sekä perehdytään siihen, millaisia kansalaisten osallisuuden huomioivia palveluiden tuotantotapoja on jo olemassa.  Seminaarin tarkempi sisältö ja ohjelma tarkentuvat syys-kesällä.

    ***

    KAMPA-hanke näkyi Farmarissa

    (3.8.2009)

    Kampa-hanke esittäytyi 30.7.-2.8.09 pidetyssä Farmari-näyttelyssä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen osastolla. Pyrkimyksenä oli tavoittaa maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittämisestä kiinnostuneita toimijoita sekä kartoittaa kehittämistarpeita.

    Jaa |