Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

JYTA-alueella tehtävä kehittämistyö

tekijä: Niina Rantamäki Viimeisin muutos torstai 07. helmikuuta 2013, 10.19

AJANKOHTAISTA JYTA-alueen kehittämistyöstä

Ideakilpailu nuorille

(7.2.2013)

Mitkä asiat ovat kotikunnassasi huonosti?
Tekisitkö itse jotain toisin kuin kaikki muut?

Nyt haetaan ideoita, joilla voit kehittää omaa kuntaasi paremmaksi paikaksi asua, elää, olla ja yrittää!

KAMPA-hanke on mukana yhteistyökumppanina Pirityiset ry:n Hinku-hankeen järjestämässä nuorten ideakilpailussa, jossa etsitään nuorten ideoita siihen, miten heidän kotikunnassaan voitaisiin lisätä kunnan asukkaiden hyvinvointia, viihtyvyyttä tai työllistymistä. Ideat voivat liittyä paitsi nuorten omaan elämään, myös mihin tahansa muuhun asiaan, joka lisää paikkakunnan kaiken ikäisten asukkaiden hyvinvointia, viihtyvyyttä tai työllistymistä.

Lisätietoa kilpailusta on saatavilla osoitteesta http://www.pirityiset.fi/ideakilpailunuorille tai Hinku-hankkeen hankekoordinaattori Tiina Marjusaarelta (p. 040 4858 720 tai tiina.marjusaari(at)pirityiset.fi). Katso myös Ideakilpailun fb-sivut.

Osallistu rohkeasti kilpailuun!

***

Hyvinvointipelto kokoaa tietoa kotiseudun hyvinvointipalveluista

(19.11.2012)

KAMPA-hanke on kiertänyt JYTA-alueen eri kunnissa kysymässä kuntalaisten mielipiteitä siitä, miten olemassa olevat hyvinvointipalvelut voitasiin säilyttää tai jopa niitä parantaa. Tietoa palvelujen nykytilasta sekä kehittämisideoista on kerätty hankkeessa kehitetyn "hyvinvointipelto" -menetelmän avulla.

Hyvinvointipelto rakentuu kolmessa eri kasvuvaiheessa olevasta maaperästä: ruskeassa mullospellossa ei kasva mitään, vihreässä pellossa olevasta asiat alkavat olla oraalla, mutta vaativat edelleen erityistä huolenpitoa ja keltaisesta pellosta päästää puolestaan nauttimaan kypsän viljan antimista. Salaojia rakentamalla eri peltojen välille on voitu luoda yhteyksiä.

Seuraavassa vaiheessa hyvinvointipellot ovat esillä kunnanvirastoissa tai kuntien kirjastoissa, jolloin kuntalaiset voivat vielä käydä lisäämässä ajatuksiaan. Kolmannessa vaiheessa hyvinvointipeltojen  kautta esiin nousseet asiat on tarkoitus viedä yhteiseen "puimalaan" - tulokset tuodaan kuntalaisten ja päättäjien tietoon. Tältä pohjalta syntyvistä mahdollisista kehittämisideoista voidaan järjestää uusia kansalaiskeskustelutilaisuuksia tai jopa synnyttää hankkeita. Hyvienvoinvointipelto menetelmää käytetään myös keväällä eri kylissä, kun halukkaiden kylien kanssa aloitetaan kyläkohtaisten hyvinvointisuunnitelmien laadinta.

***

ETSINTÄKUULUTUS - SINÄ KESKI-IKÄINEN TAI SITÄ VANHEMPI MIES!

(30.10.2012)

Oletko tyytyväinen saamiisi hyvinvointipalveluihin? Vai käytätkö niitä lainkaan? Nyt on aika saada myös miesten ääni kuuluviin!

Mies +30v! KAMPA-hanke haastaa sinut keskutelemaan, kehittämään ja parantamaan sosiaali- ja terveyspalveluita (SOTE). Tule miettimään yhdessä, miten palvelujen kynnykset voisi saada matalimmiksi. ILMOITA ROHKEASTI ITSESI JA KAVERISI MUKAAN! JYTA-alueelle (Lesti- ja Perhonjokilaakson kunnat) ollaan kokoamassa Äijäenergiaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyön keskiöön - asiantuntijaraatia alueen äijistä - oman elämänsä asiantuntijoista. SOTEn äijäenergiaa -asiantuntijaraati päättä itse toimintatapansa. Toiminta ei sido raadin jäseniä muuhun kuin viettämään mukavia yhdessäolon hetkiä maailmanparannuksen merkeissä. Mahdollisesti tämän sivutuotteena esiin nousevat kehittämisideat ja koetut ongelmat SOTE-palveluissa viedään suoraan tiedoksi päättäjille ja palvelujen järjestäjille.

Ilmoittaudu mukaan 5.10.2012 mennessä JYTA-alueen alueellinen kehittäjä Kai-Eerik Känsälälle p. 0400 145 221 tai kai-eerik.kansala(a)kpshp.fi.

Äijäenergiaa-asiantuntijaraati on myös facebookissa!

 

Vanhusneuvostot laatimassa hyvinvointiopasta - arviointi aloittaa (15.5.2012)

JYTA-alueen vanhus- ja vammaisneuvostot ovat ryhtyneet kokoamaan opasta alueensa hyvinvointipalveluista. Alueen vanhusneuvostot ovat aloittaneet työskentelyn hyvinvointipalvelujen arvioinnilla. Esiin nousivat erityisesti puutteet kuljetuspalveluissa ja kotona tuotettavissa lähipalveluissa: vanhukset pitäisi saada kyliltä palvelujen ääriin, mutta palvelujen tulisi myös tulla niitä tarvitsevan kotiin. Arvioinnin jälkeen suunnitelmissa on varsinaisen oppaan kokoamisen aloittaminen. Tavoitteena on laatia opas ikäihmisten näkökulmasta ja palvelun käyttäjän kielellä. Mukaan oppaaseen otetaan arjessa selviytymistä tukevia palveluja riippumatta siitä, kuka niitä tuottaa.

Arvioinnin tuloksia ja palveluoppaan laadintaa esiteltiin 11.5.2012 Kannuksessa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa. Keskipohjanmaa-lehti kirjoitti aiheesta otsikolla "Ikäihmiset laativat oman palveluoppaan JYTA-alueelle. Kansan tietoon kansan kielellä". YLE-uutiset puolestaan kiinnitti huomiota palvelujen piiloutumisen  niiden käyttäjiltä "Terveyspalveluiden uudistus myllersi palvelut näkymättömiin".

 

JYTA-ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

1.Tarkennetut kehittämistarpeet

2. Kehittämisen painopistealueet:

2.1. Vuorovaikutuskäytännöt

2.2. Yhteisöjen kokoontumispaikka - "hyvinvointilinnakkeet"

2.3. Club 45

2.4. Muut tapahtumat - työpajat

3. Lisätietoja:

3.1 Alueellisen kehittäjän yhteystiedot

3.2 Toimintaympäristön esittely

***

Tarkennetut kehittämistarpeet: 

  1. Kansalaisosallistuminen sekä demokratian vahvistaminen yhteistoiminta-alueen palvelujärjestelmissä, vuorovaikutuskäytäntöinä ovat mm. neuvonta, tiedottaminen, läpinäkyvyys, keskustelufoorumit.
  2. Kansalaislähtöinen sekä kokonaisvaltainen vanhusten sekä lapsiperheiden koti- ja tukipalveluiden kehittäminen, sen osana anhusten kotona asumisen tukeminen.
  3. Syrjäytymisen ehkäisy yhteistyössä JYTAn, kuntien, kolmannen sektorin ja kylien yhteistyötä

 

Kehittämisen painopistealueet:

1. Vuorovaikutuskäytännöt

Palveluopas yhdessä ikäihmisten kanssa kokoavan vanhusneuvoston vetämänä

Esittee JYTAn ja muiden tuottamat palvelut. Ikäihmiset toimivat oppaan teon yhteydessä myös arvioijina. Tietoa palveluista, joita kylillä asuvat ikäihmiset (63 v. - ), vammaiset ja muut syrjäytymisuhan alla olevat ihmiset tarvitsevat sekä mm. valmiita laskelmia, mitä palvelut oikein maksavat ja mitä esimerkiksi Kela korvaa jne.

Kylien hyvinvointikysely

Kansalaiset laativat, toteuttavat ja analysoivat kyselyn itse. Toteutetaan hyvinvointia edistävä tutkimus/kotikäynnit –periaatteella ja se kokoaa tietoa konkreettisista kehittämis- sekä palvelutarpeista muun kehittämistyön ja suunnittelun perustaksi. Tarkoitusta varten perustetaan ryhmiä, jossa mukana on kyselyn toteuttavia kansalaisia.

Teemoista nousevat foorumit

Teemalliset foorumit jatkavat kansalaisten keskustelua. Foorumit pohjautuvat teemoihin, jotka ovat nousseet esille kartoitusvaiheen ja kansalaisfoorumien aikana. (Esim. Perho 23.2.2012 teemana hyvinvointi ja asumisviihtyvyys, Kaustinen 19.2.2012 teemana liikunta).

2. Yhteisöjen kokoontumispaikka - ”hyvinvointilinnakkeet”

Alueen lukuisiin yhteisöllisiin kokoontumispaikkoihin kehitetään yhteisöllistä toimintaa pilotoimalla Vetelin emäntäkoulua ”Hyvinvoinnin linnakkeena”. Esim. JYTAn järjestämä neuvontatoiminta + kansalaisten oma toiminta (yhdistykset, perhekahvila, vanhusten päivätoiminta ja virkistystoiminta).

3. CLUB 45

Club45 tuo keski-ikäiset miehet sote-palvelujen kehitystyön keskiöön. Keinona miesten hyvinvointifoorumit - miltä sote-palvelut näyttäisivät, jos mies suunnittelisi ja vastaisi niistä? Miehet yhdessä JYTAn kanssa miettivät ennaltaehkäiseviä toimia.

4. Muut tapahtumat – työpajat

Kampan, MET ry:n ja K-P:n amk:n yhteiset työpajat; Henxelit-kiertue, Kylien ikäihmisten ja lasten yhteinen, ikioma konserttikiertue; Tanssit, ”Vie ikäihminen tanssimaan”; Amk:n kautta palveluasiakastyytyväisyys (laitos-koti); Kaustisen urheilutalon palvelujen käytön kehittämiseksi järjestetty kansalaisfoorumi; Kaustisen musiikkilukion oppilaiden hyvinvointifoorumi; Kyläkierrokset/ kyläfoorumit kylien kanssa, teemana toiminnalliset keskustelut kylien kehittämisestä, palveluista ja yhteisöllisyydestä.

Työpajat palvelukeskuksissa ja kylillä

JYTA-alueella on huhtikuun aikana järjestetty KAMPA-hankkeen, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun esittävän taiteen yksikön opiskelijoiden sekä MET ry:n yhteistyönä työpajoja, joissa on opiskelijoiden dramatisoimien esitysten pohjalta niin muisteltu menneitä kuin keskusteltu nykypäivän elämänmenosta. Työpajat ovat olleet erittäin hyvä kokemus niin asukkaille, henkilökunnalle kuin niitä toteuttamassa oleville opiskelijoille. öpLestijoki-lehti 19.4.2012 kertoi työpajoista otsikolla "Draamasta ja tarinoista virikettä".

Yhteystiedot:

JYTA-alueen alueellisena kehittäjänä toimii Kai-Eerik Känsälä, jonka työskentelypiste sijaitsee Vetelin kunnantalolla. Kai-Eerikin yhteystiedot ovat kai-eerik.kansala(a)kpshp.fi ja puh. 0400 145 221.

 

Toimintaympäristön esittely:

Keski-Pohjanmaan maaseutukunnat Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli muodostavat Perho- ja Lestijokivarressa reilun 22 000 asukkaan alueen, joka luokitellaan harvaan asuttua Lestijärveä lukuun ottamatta ydinmaaseuduksi. Alkutuotannon osuus kuntien elinkeinorakenteessa on vielä melko suuri, vaihdellen Kannuksen 14 prosentista Lestijärven 40 prosenttiin.  

Kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä vastaa vuoden 2009 alusta perustettu yhteistoiminta-alue JYTA, joka toimii liikelaitoksena osana Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymää (nykyisin Kiuru). Yhtymässä edustuksellista kuntalaisdemokratiaa edustaa peruspalvelulautakunta, jossa on edustajat kaikista alueen kunnista. Lautakunnan tehtävänä on huolehtia kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisvastuun toteuttamisesta ja toimia liikelaitoksen johtokuntana.

JYTA järjestää ja pääosin myös tuottaa alueen asukkaille laissa säädetyt sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut yli nykyisten kunta- ja organisaatiorajojen. Palvelut tuotetaan ja toiminta organisoidaan kolmen palvelulinjan mukaan: perheiden tukeminen, kotihoidon ja asumisen tukeminen sekä terveyden- ja sairaanhoito. Kuntien valtuustot ovat hyväksyneet yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunnitelman, jossa on määritelty yhteiset tavoitteet ja kehityshaasteet. Peruspalveluliikelaitos toimii tilaaja-tuottaja -mallilla: kunnat määrittelevät mitä palveluja tuotetaan ja JYTA tuottaa tarvittavat palvelut joko itse tai ostopalveluna. Ainoastaan lasten päivähoito ei kuulu yhteistoiminta-alueen vastuulle vaan siitä kunnat vastaavat itse.

Jaa |