Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

KAMPA III

tekijä: Maija Siika-aho Viimeisin muutos perjantai 07. helmikuuta 2014, 13.19

KAMPA-hanke on tältä erää päättynyt - lämmin kiitos kaikille mukana kulkeneille!

(19.11.2013)

Alla on tiivistetysti esitelty KAMPA-hanketta ja hankkeen tuloksia. Laajempi hankkeen loppuraportti löytyy on saatavilla tästä linkistä.

Tiivistelmä KAMPA-hankkeen 2011 - 2013 toteutuksesta ja tuloksista

PaKaste II  -hankkeen KAMPA-osahanketta (=Hyvinvointipalveluiden kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla) on toteutettu ajalla 1.10.2011-31.7.2013 Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa ja Kruunupyyssä sekä peruspalveluliikelaitos Jytan muodostavissa kunnissa (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli) ja Etelä-Pohjanmaalla Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella (Alajärvi, Vimpeli ja Soini).  Kehittämistoiminnan tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen tukemalla palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutumista. Tavoitteeseen on pyritty mallintamalla kuntien/yhteistoiminta-alueiden ja kuntalaisten vuorovaikutuskäytäntöjä sekä ottamalla kansalaisosallistuminen osaksi sote-palvelujen suunnittelua ja toteutumista.  KAMPA-hankkeen tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien kehittäminen:

  1. kehittämällä kansalaisvaikuttamisen menetelmiä ja asiakkaiden osallistumisen mahdollisuuksia
  2. vahvistamalla ehkäisevää ja osallistavaa työotetta sekä
  3. kehittämällä yhteisöllisiä ja eri sektorirajat ylittäviä palvelujen tuottamismalleja.

Hankkeen alueilla ja kunnissa on pilotoitu kansalaisvaikuttamisen menetelmiä, asiakasosallistumiseen perustuvia toimintakäytäntöjä, yhteisöllisiä palvelujen tuottamismalleja sekä vahvistettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ehkäisevän ja osallistavan työn osaamista. Paikallisten pilottien kautta hankkeessa on tuotettu valtakunnallisesti sovellettavaa uutta tietoa, osaamista ja mallinnuksia kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi sote-palvelujen rakenteissa, ajattelussa ja toimintakäytännössä.

Hankkeen tulosten pohjalta voidaan todeta, että suurkunnille, kuntayhtymille ja yhteistoiminta-alueille on suuri mutta tärkeä haaste kyetä etäältäkin tukemaan paikallista yhteisvastuuta, keskinäistä huolenpitoa ja kansalaisten osallistumista. Uudet lähidemokratian muodot, kuten kansalaisraadit, alueneuvostot tai kyläraatingit vahvistavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja keskinäinen luottamus syntyy kuntalaisten ja viranomaisten tasavertaisesta ja läheisestä vuorovaikutuksesta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintatapa on mahdollista nähdä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden omaa työtä kehittävänä ja työpaineita helpottavana optiona. Yhdessä asiakkaiden ja kansalaistahojen kanssa on mahdollista ehkäistä ongelmia ja edistää hyvinvoinnin toteutumista, vaikka toimintakulttuuri muuttuukin hitaasti.

KAMPA -hanke on onnistunut luomaan yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa, se on jakanut ja saanut aikaan hyvää yleistä keskustelua kansalaisosallistumisesta ja yhteisöllisyyden tukemisesta. Kansalaiset ja asiakkaat on tehty ”näkyviksi” sote-palvelujen käyttäjinä ja palvelujärjestelmää lähestytty heidän näkökulmastaan. Hankkeen myötä kansalaisten ja asiakkaiden osallistumisen tärkeyttä on alettu huomioida konkreettisemmin sote-palvelujen toteuttamisessa ja kehittämisessä ja tämän toteuttamiseksi on kehitetty ja otettu käyttöön konkreettisia toimintamalleja ja –muotoja.

Hankkeen etenemisestä on tiedotettu aktiivisesti se eri vaiheissa hankkeen www-sivuilla (www.chydenius.fi/kampa ), pilottialueiden omilla facebook –sivuilla sekä pitämällä yhteyttä mediaan. Lisäksi hankkeen aikana on järjestetty, useita koulutuksia ja seminaareja. Tarkempaa tietoa kehittämistyön taustoista, tuloksista ja kokemuksista on luettavissa hankkeen toimintaa ja tuloksia esittelevästä ”Hyvinvointitalkoot – Miten kuntalaisten osallistuminen tukee palveluita” –julkaisusta (https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/40925 ). KAMPA –hankkeen kehittämistyön tulokset ovat myös saatavilla Innokylä-ympäristössä (ks. https://www.innokyla.fi/web/malli381026 ).

 

KAMPA-päätösseminaari nosti maaseudun yhteisöllisyyden malliesimerkiksi hyvinvoinnin kehittämisessä

(19.2.2013)

KAMPA-hankkeen päätösseminaari otsikolla "Maaseudun yhteisöllisyydestä mallia hyvinvointiin" järjestettiin Kaustisella Kansantaiteenkeskuksessa tiistaina  12.2.2013. Seminaari kokosi yhteen noin 80 hyvinvointipalvelujen sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisestä ja turvaamisesta kiinnostunutta ihmistä. Seminaariyleisö sai kuulla käytännön esimerkkejä siitä, miten monilla eri tavoilla ja tasoilla yhteistä vastuunkantoa voidaan lähteä rakentamaan ja toteuttamaan. Näissä toimintamalleissa keskeistä on uudenlainen ymmärrys kansalaisten ja sosiaali- ja terveyspalveluorganisaatioiden keskinäisestä suhteesta sekä työnjaosta.

Seminaarin aluksi kansliapäällikkö Timo Mämmin Kokkolan kaupungista toivotti vieraat tervetulleiksi. Tervetulosanoissaan hän totesi päivän puheenaiheen olevan enemmänkin kuin ajankohtainen ja julkisten palvelujen säilymisen edellyttävän sitä, että niin yhteistyö kuin työnjako kansalaisten ja kuntien kesken lähdetään rakentamaan uudestaan. Tämän jälkeen Professori Aila-Leena Matthies ja projektitutkija Niina Rantamäki esittelivät KAMPA-kehittämistyön lähtökohtia sekä kertoivat kehittämistyön tulosten perusteella siitä, mikä mahdollista ja estää kanslaisosallistumisen kehittämisen palveluissa ja millaisia työkaluja vahvemman yhteistyösuhteen luominen edellytää. KAMPA-hankkeen alueelliset kehittäjät Kai-Eerik Känsälä JYTA-alueelta sekä Johannan Lång Kokkolan ja Kruunupyyyn alueelta ja Saara Perälä Järvipohjanmaalta yhteistyökumppaneineen esittelivät puoleestaan hankealueilla tehtyä kehittämistyötä.

Tutkija, HTT, YTM Katja Valkama, Vaasan yliopistosta tarkasteli omassa puheenvuorossaan osallistumista ja asiakkuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Puheenvuoronsa lopuksi hän esitteli Vaasan alueella käyttöön otettua kansalaisraati-toimintaa. Erityisasiantuntija, tutkija Ritva Pihlaja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä puolestaan esitteli lähidemokratian uusia mahdollisuuksia. Pihlaja oli laatimassa syksyllä 2012 ilmestynyttä Valtiovarainministeriön selvitystä alueellisesta demokratiasta eli siitä, miten asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat kunnissa nimenomaan alueellisen toiminnan kautta. Selvityksessä päädyttiin kolmeen ehdotukseen: 1) Kukoistava kansalaisyhteiskunta, mikä viittaa lähi- ja paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan roolin ja toimintaedellytysten vahvistamiseen sekä vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisäämiseen ja kehittämiseen kunnan, kuntalaisten ja kunnan osa-alueiden kanssa, 2) Vahva aluelautakunta, jonka kautta asukkaat saavat todellista valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä sekä 3) Lähikunta, jonka kautta lähipalvelut ja paikallistuntemusta edellyttävä kehittäminen voidaan hoitaa paikallisesti, esim. entiskuntien toimesta. Vimpelin kunnanjohtaja, YTT Juhani Laasanen puolestaan kertoi JÄrviseudun ja Kuusiokuntien alueella toteuttamaan tutkimukseensa perustuen kylien menestymiseen ja vetovoimaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Hänen mukaansa vetovoimaisuuteen vaikuttavat niin ulkoiset olosuhteet, väestörakenne ja työllisyysaste kuin kylätoiminnan aktiivisuus ja kylätoiminnan käytännön organisoimiseen osallistuvien aktiivien määrä. Vahva yhteishenki, kyläläisten aloitteellisuus sekä kylän vahva imago ovat toisaan ruokkivia tekiöjöitä. Seminaarin päätteeksi halsualaisen Luovailukerhon nuoret ohjaajansa Katja Hakalan johdolla tiivistivät päivän sanoman kahdessa esityksessään. Aluksi nuoret esittivät pakinoitsija Ollin tekstiin perustuvan version Hamletista ja tämän jälkeen itse työstämän esityksen, joka käsitteli syrjäytymistä Halsuan näkövinkkelistä. ESitykseen sisältyvän laulun sanoja mukaillen "Jos Halsuaa ei enää olisi, jäisi maailmaan sen kokoinen aukko" .

 

Seminaarissa julkaistiin myös KAMPA-hankkeessa tehdyn kehittämistyön tuloksia esittelevä Hyvinvointitalkoot - Miten kuntalaisten osallistuminen tukee palveluita julkaisu. Julkaisu on saatavilla pdf-muodossa tämän linkin kautta.

 

KAMPA-seminaarin esitykset ovat luettavissa KAMPA-seminaarit kansiossa. Seminaari sai myös hyvin näkyvyyttä paikallisessa mediassa. YLE Keskipohjanmaan uutisoi asiasta otsikolla " Hyvinvointimallit pohjalaismaakunnista maailmalle", linkki juttuun tästä: http://yle.fi/uutiset/hyvinvointimallit_pohjalaismaakunnista_maailmalle/6492445.

 

KAMPA-päätösseminaarin ohjelma julkaistu

(julkaistu 17.12.2012)

KAMPA-hankkeen päättöseminaari järjestetään tiistaina 12.2.2013 Kaustisen kansantaiteen keskuksessa. Seminaarin ohjelma on seuraava (saatavilla pdf-muodossa tästä):

KAMPA päätösseminaarin ohjelma kuva

Ennakkotieto KAMPA-päättöseminaarista

(julkaistu 8.11.2012)

KAMPA-hankkeen päättöseminaari järjestetään tiistaina 12.2.2013 Kaustisen kansantaiteen keskuksessa. Seminaarissa esitellään hankkeessa tehtyä kehittämistyötä sekä kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja hankkeen keskeisistä teemoista. Seminaari on osallistujilleen maksuton. Varaathan ajankohdan jo kalenteriisi!

Koulutusta yhteisötaloudesta ja yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä

(julkaistu 30.10.2012)

KAMPA-hanke järjesti lokakuun loppupuolella yhteistyössä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön opetuksen kanssa koulutusjakson yhteisötaloudesta ja yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Opettajana jaksolla toimi toimitusjohtaja Margita Lukkarinen Kokkotyö-säätiöstä.

Opintojaksossa perehdyttiin yhteisötalouden eri muotoihin ja erityisesti yhteiskunnallisiin yrityksiin. Yhteisötalous (social economy, social entrepreneurship, community economy) on kehittynyt Euroopassa jo merkittäviin mittasuhteisiin. Sitä pidetään keinona köyhyyden pysyvään poistamiseen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentämiseen, mutta myös luovaan sosiaalisesti ja ekologisesti vastuulliseen liiketoimintaan. Yhteisötalouden avulla on myös onnistuttu pitämään päätösvalta palvelujen tuottamisesta paikallistason toimijoilla ja varmistamaan yleishyödyllisten tuotteiden ja palveluiden saanti. Jotta yritykset voisivat saavuttaa yhteiskunnalliset tavoitteensa, yritystoiminnan on tuotettava voittoa. Jaksolla etsittiinkin vastausta kysymykseen "Miten voittoa tuottava yritystoiminta on yhdistettävissä esimerkiksi julkisen sektorin palvelutuotantoon?". Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa. Euroopan Unionin rakennerahasto-ohjelmiin on tulossa uusi avaus, Social Business Initiative, jonka avulla yhteiskunnallisia yrityksiä kehitetään tuetaan ja lainoitetaan.

Koulutusjakson diat ovat katsottavissa seuraavien linkkien kautta:

Yhteiskunnallinen yrittäjyys

Sosiaaliset yritykset Ruotsissa

 

"ASIAKKAAN ÄÄNI KUULUVIIN sosiaali- ja terveyspalveluihin osallistumalla" -seminaari innosti osallistumaan

(julkaistu 17.9.2012)

KAMPA-hankkeen järjestämä "ASIAKKAAN ÄÄNI KUULUVIIN sosiaali- ja terveyspalveluihin osallistumalla" seminaari keräsi torstaina 6.9.2012 Kokkolan kaupungintalon Kokkola-saliin vajaat 150 asiakasosallisuuden kehittämisestä sosiaali- ja terveyspalveluissa kiinnostunutta kuulijaa. Paikalla oli sekä asiasta innostuneita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia että ilahduttavan paljon palveluja käyttäviä kuntalaisia.

Päivän teemaa lähestyttiin seminaarista useista eri näkökulmista. Tilaisuuden aluksi Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen toivotti seminaarin osallistujat tervetulleiksi ja kertoi itse viime aikoina vakuuttuneensa siitä, että lisäämällä ja kehittämällä palvelujen käyttäjien osallistumismahdollisuuksia voidaan vaikuttaa sekä palvelujen laatuun että viranhaltijoiden "päänsärkynä" oleviin kustannuksiin. Salminen kannustikin kuntalaisia rohkeasti osallistumaan palvelujen ja palveluprosessien suunnitteluun ja viranhaltijoita toivottamaan näin saadun lisäresurssin lämpimästi tervetulleeksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja niissä työtä tekevät ammattilaiset ovat nimenomaisesti kuntalaisia varten!

Seuraavaksi sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta lähestyi kansalaisosallistumista lainsäädännön, globaalin yhteiskuntakehityksen sekä hyvinvointipalvelujen nykytilanteen näkökulmasta. Hänen mukaansa Suomella on erityisen edistyksellinen lainsäädäntö, joka hyvin monipuolisella tavalla paitsi turvaa myös edellyttää kansalaisten näkemysten ja osaamisen hyödyntämistä julkisissa palveluissa. Suomelta kuitenkin puuttuvat omat toimivat mallit, joiden kautta kansalaisten osallistuminen voisi olla luonteva osa palvelujärjestelmää. Nyt alkaakin olla ehkä viimeinen hetki pelastaa olemassa olevat yhteisöllisyyden ja yhteisvastuullisuuden pohjat kylillä ja kortteleissa sekä luoda tilaa uudenlaisille yhdessätekemisille - mikä Matthiesin mukaan on itse asiassa ihmisluonteelle hyvin luontaista ja tekee monella tapaa hyvää meille kaikille.

Matthiesin puheenvuoron jälkeen oli käytännön esimerkkien vuoro. Kuntayhtymä Kaksneuvoisen alueella toimivan Aijjoos-hankkeen toiminnassa mukana olevat ikäihmiset kertoivat yhdessä projektipäällikkö Marja-Liisa Nevalan kanssa siitä, kuinka ikäihmiset voivat toimia sosiaali- ja terveyspalveluissa niin asiantuntijoina, kehittäjinä, arvioijina, kouluttajina, tiedottajina, ryhmänohjaajina kuin vaikuttajina. Kokkolassa toimivan jäsenyhteisö Kulmankarton edustajat puolestaan esittelivät alueen mielenterveyskuntoutujille suunnatun jäsenyhteisön toiminnan käynnistämisestä ja toteuttamisesta, joka rakentuu jäsenten omalle osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Näissä molemmissa esityksissä vahvana sanomana oli se, että "olemme kaikki samanarvoisia, ei erotella, että toinen olisi tietävämpi tai osaavampi kuin toinen". Molemmat edellä esittäytyneet toiminnat ovat RAYn rahoittamia. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Paananen Kaste-rahoitteisesta Nuppu-hankkeesta puolestaan kertoi käytännön kokemuksia asiakasosallisuuden kehittämisestä kunnallisella puolella aikuissosiaalityössä. Hänen mukaansa asiakasosallisuuden kehittäminen haastaa niin asenteet, rakenteet kuin resurssit, mutta osallisuuden tukeminen on osa sosiaalityön ydintä - sitä, minkä vuoksi työtä tehdään.

Laatu- ja kehittämispäällikkö Tanja Witick Kokkolan sosiaali- ja terveystoimesta esitteli organisaatiossa meneillään olevaa palveluprosessien kehittämistyötä ja haastoi palvelujen käyttäjiä mukaan kehittämistyöhön. Witickin mukaan asiakas on ainoa, joka ymmärtää asiansa kokonaisuuden, hän "kokee" koko palveluketjun ja näkee sen katkot ja päällekkäisyydet. Kokkolan sosiaali- ja terveystoimi etsiikin yhdessä KAMPA-hankkeen kanssa kehittämisestä kiinnostuneita kuntalaisia ja palvelujen käyttäjiä mukaan "asiakasarvioija" toimintaan. Asiakasarvioijien tehtävänä on auttaa kehittämään palveluja arvioimalla niitä normaalin käytön lomassa tai omaisen käyttäessä palveluja.

Päivän sanoman veti yhteen näyttelijä, puhuja ja kouluttaja Tom Pöysti esityksessään "Mieletön mielekäs maailma". Pöysti peräänkuuluttaa suoraa puhetta ja kommunikaatiota, jossa pyritään keskinäiseen ymmärrykseen. Viestinnässä on paljon enemmän kyse halusta ymmärtää toista ihmisiä kuin siitä, millä sanoilla viesti pitää välittää. Ihmisen mieli on elastinen, mikä tarkoittaa sitä, että se kykenee kurottumaan toista kohti ja se voi yrittää ymmärtää, mitä toinen sanoo. Yhteistyö edellyttää kunnioitusta ja välittämistä.

Tom Pöysti

Kuva: Seminaariyleisö keskittyneenä kuuntelemaan Tom Pöystiä.

Seminaariesitysten diat ovat katseltavissa seuraavien linkkien kautta:

Sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies: Laatua ja demokratiaa palveluihin osallistumisella

Aijjoos-hanke: Ikäihminen kehittäjänä -  käytännön esimerkkejä ja kokemuksia osallisuudesta

Kulmakartanon Jäsenyhteisö: Käytännön esimerkkejä ja kokemuksia osallisuudesta - Jäsenyhteisö Kulmakartano

Kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Paananen: Aikuissosiaalityö osallisuutta tukemassa

Laatu- ja Kehittämispäällikkö Tanja Witick: Asiakasarvioija-toimintamallin kehittäminen Kokkolan sosiaali-ja terveystoimessa

 

***

Alueelliset kehittämispilotit vauhdissa

(26.4.2012)

Konkreettinen alueilla tehtävä kehittämistyö on päässyt hyvään vauhtiin. Alla olevaan taulukkoon on koottuna tiivistetysti tarkennettu hankkeen toimintasuunnitelma (saatavilla myös pdf-muodossa tästä). Vasemalla olevasta palkista löydät tarkempaa tietoa aluekohtaisesta kehittämistyöstä ja sen etenemisestä.

 

Konkreettiset menetelmät kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien ja osallistumisen kehittämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä vuorovaikutuksen lisääminen kansalaisten ja palvelujen järjestäjien kesken.Kaikki KAMPA-toimialueet
Paikallista kehittämistyötä tukemaan perustetaan yhteistyöryhmiä, jotka voivat toimia joko alueellisesti tai tiettyyn kehittämisteemaan liittyen. Yhteistyöryhmien jäseniksi kutsutaan niin kuntalaisia, yhdistystoimijoita, viranhaltijoita kuin luottamushenkilöitä.

Aloittavat toimintansa keväällä 2012

 

Vuosittaiset kansalaisfoorumit / kyläraatingit eli kaikille kansalaisille avoimet keskustelutilaisuudet, joissa mukana sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden kunnallisten palvelusektorien (päättäviä) viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä tai teemalliset keskustelutilaisuudet.

  • tilaisuuksien järjestäminen yhteistyössä viranomaisten ja paikallistason toimijoiden kanssa, kehittämistyön pohjaksi arvioi nykyisistä toimintakäytännöistä
  • näiden dokumentointi, arviointi, toimintamallin kehittäminen ja sen sisällyttäminen osaksi sote-organisaatioiden vuosittaista toimintaa
  • tiedon tuottaminen kansalaisfoorumi-toiminnasta osana hyvinvointipalvelujen kanslaislähtöistä kehittämistä

Ensimmäiset kansalaisfoorumit järjestetty 1 - 2 /2012, näitä jatketaan eri teemoilla ja painotuksilla koko hankkeen ajan.

 

Hanke osallistuu ja näkyy eri yhteistyökumppaneiden järjestämissä tilaisuuksissa ja nostaa niissä esille kansalaisvaikuttamiseen, -osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen sosiaali- ja terveyspalveluissa liittyviä kysymyksiä ja teemoja.

  • verkostoituminen ja tiivis yhteistyö paikallistason (sote-organisaatiot, muut kunnalliset palvelusektorit, muut hankeet, alan oppilaitokset jne.) toimijoiden kanssa.
  • systemaattinen tiedonkeruu kehittämistyön tueksi

Aktiivinen osallistuminen koko hankkeen ajan.

 

Yleisen tiedon lisääminen liittyen kansalaisosallistumiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa.

  • aktiivinen tiedottaminen hankkeesta ja sen kautta kehitettävistä toiminnoista paikallisessa mediassa

Koko hankkeen ajan

 

Kansalaisnäkökulman ja asiakasosallisuuden johdonmukainen soveltaminen koko palveluprosessin läpäisevänä näkökulmana

Toimialue

Asiakasarvioija-mallin kehittäminen palvelujen ja palveluprosessien kehittämiseen

  • tausta-analyysi kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista sekä viranomais- että asiakasnäkökulmasta
  • alustavan toimintamallin luominen, jalkauttaminen ja käytännössä kokeileminen
  • systemaattinen tiedonkeruu ja kertyneen tiedon analyysi koko kehittämistyön ajan
Kokkola ja Kruunupyy

Lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva monialainen yhteistyöryhmä

  • paikannetaan ja kehitetään lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen tueksi käyttökelpoisia malleja, joilla ennaltaehkäistään lasten ja nuorten ongelmien syntymistä (kuten syrjäytyminen, oppimisvaikeudet ja terveydelliset ongelmat)
  • mm. koulumummu- ja pappa, toiminnalliset vanhempainillat, vanhempien kahvilat
Järvi-Pohjanmaa

Ikäihmisten palveluoppaan laatiminen yhteistyössä vanhusneuvoston kanssa

  • työskentely kuntakohtaisten ja JYTA-alueen yhteisen vanhusneuvoston kanssa: arviointi hyvinvointipalveluista -> palvelujen kokoaminen, oppaan rakenne ja tekstin työstäminen
  • vanhusneuvostojen toimesta pidettävät tiedostustilaisuudet oppaasta, sen laatimisprosessista sekä alueen hyvinvointipalveluista
JYTA-alue

CLUB 45

  • järjestetään miesten hyvinvointifoorumeita, jotka kokoavat keski-ikäisiä miehiä pohtimaan yhdessä JYTA-alueen edustajien kanssa sitä, miltä sosiaali- ja terveyspalvelut näyttäisivät, jos niitä käyttävät (tai potentiaaliset käyttäjät) miehet suunnittelisivat ja vastaisivat niistä
  • painopisteenä ennaltaehkäisevän työn toimintamallit
JYTA-alue

Eskolan hyvinvointisuunnitelma

  • Kannuksen Eskolan kylään laaditaan kyläläisten, viranomaisten ja KAMPA-hankkeen yhteistyönä hyvinvointisuunnitelma
JYTA-alue
Kansaslaislähtöisten ja yhteisöllisten palveluntuottamismallien kehittäminen Toimialue

Olemassa olevan kansalaislähtöisen ja yhteisöllisen palvelutuotannon (sekä ammattimaisesti että vapaaehtoispohjalta tuotetut palvelut) kartoittaminen hankkeen toimialueella kylittäin, erityisesti ennaltaehkäisevät ja ja yhteisöllisyyttä vahvistavat toiminnat

  • Toimintaan liittyvien mahdollisuuksien ja haasteiden kartoittaminen
Kokkola ja Kruunupyy

Yhteisöllisten toimintojen / tapahtumien järjestäminen ja kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

  • esim. seniorikahvilatoiminta, yhteislenkit
Kokkkola ja Kruunupyy

Kansalaisten laatimat ja toteuttamat kylien hyvinvointikyselyt

  • kokoavat konkreettista tietoa kehittämis- ja palvelutarpeista muun kehittämistyön ja suunnittelun perustaksi
  • toteutus hyvinvointia edistävä tutkimus / kotikäynnit -periaatteella
JYTA-alue

Toiminnan kehittäminen olemassa oleviin yhteisöllisiin kokoontumispaikkoihin

  • pilottimallina toimii Vetelin emäntäkoulun yhteyteen perustettava "Hyvinvointilinnake" -toiminta
  • toimintaa suunnittelemaan ja tulevaisuudessa hallinnoinnista vastaavana tahona toimii tehtävää varten perustettava kansalaisfoorumi, joka koostuu eri kansalaisjärjestöjen toimijoista
JYTA-alue

Osallistavien, vuorovaikutteista keskustelua kehittävien sekä asukasryhmien yhteisöllisyyden tunnetta vahvistavien työpajojen järjestäminen sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskuksissa ja kylillä

  • työpajat järjestetään yhteistyössä KAMPA-hankkeen, MET ry:n ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa
  • saatujen kokemusten perusteella laaditaan toimintamalli vuorovaikutteiselle työpajatoiminnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköissä
JYTA-alue

Yhteisöllisten tapahtumien järjestäminen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa

  • Henxelit-kiertue kylien (palvelutalojen ja päiväkotien) ikäihmisille ja lapsille suunnattu yhteinen konserttikiertue
  • "Vie ikäihminen lavatansseihin": kyläläisten, JYTA-alueen kotihoidon palveluyksikön ja KAMPA-hankkeen yhteistyöhanke
  • kansalaisfoorumin perusteella syntyneen kansalaislähtöisen liikuntastrategian laatiminen Kaustiselle
JYTA-alue

Kunnan ja kyläyhdistysten yhteispalverit toimialueen kunnissa

  • eri osapuolten mietteiden kuuleminen, pohjan luominen yhteistyölle sekä esim. yhdistysten kanssa toimimiselle
  • yhteisöllisten tapahtumien järjestäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa: Järviseudun hyvinvointia maaseudulla -messut, vapaaehtoiskoulutus, kylätapahtumat, vapaaehtoistyön haastekampanja
Järvi-Pohjanmaa
Paikallisen kehittämistyön kautta hankkeessa tuotettavan kansalaisosallistumista ja yhteisöllisyyttä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteissa, ajattelussa ja toimintakäytännöissä lisäävän uuden tiedon, osaamisen ja mallinnusten levittäminen valtakunnalliseestiKehittäjäkoordinaattorit,  alueelliset kehittäjät ja hankkeen tieteellinen ohjaaja

Aktiivinen tiedottaminen

  • hankkeen Internet-sivut, kehittämistyön etenemisestä ja tuloksista tiedottaminen medialle, Innokylä-portaalin hyödyntäminen, alan messuille osallistuminen

Koulutus

  • KAMPA-seminaarit
  • alueelliset kehittämistyön teemoihin liittyen järjestettävät koulutukset
  • luennot / esitykset alan seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa

Julkaisut

  • kehittämistyötä jse sen tuloksia käsittelevät artikkelit alan ammatillisissa ja tieteellissä julkaisuissa

Opinnäytetyöt

  • alan opiskelijoille (AMK, yliopisto) tarjotaan mahdollisuutta tehdä opinnäytetöitä / kehittämistehtäviä hankkeeseen liittyen

 

*******************

KAMPA-hanke esittäytyy Kaste-aluekierroksella Oulussa 26.3.2012

(26.3.2012)

KAMPA-hankkeen edustajat esittelevät 26.3.2012 KAMPA-hanketta ja siinä tehtävää kehittämistyötä Oulussa STM:n peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin  johdolla järjestämässä KASTE-aluekierroksen tapaamisessa. Tilaisuudessa nähtävillä olevaan esittelydiasarjassa on kuvattuna tiivistetysti KAMPA-hankkeen taustat, organisoitumis- ja osallistavassa suunnitteluvaiheessa tehty kehittämistyö sekä kehittämistyön jatko kuluvan vuoden aikana. Ko. diasarja on nähtävissä tästä.

*******************

Tiedote KAMPA-keskustelufoorumien ensimmäisistä tuloksista (julkaistu KAMPA-hankkeen tiedotustilaisuudessa 23.2.2012)

Nyt on aika luoda kansalaislähtöistä lähipalveluiden ja lähidemokratian mallia

Kuntakartta pitää kääntää kansalaisosallistumisen nousuksi

Kaikki puhuvat nyt ylätason isoista rakenteista, kuten kuntaliitoksista ja piirikunnista vedoten palveluiden säilyttämiseen. Maaseudun asukkaat hahmottavat toisenlaista, alhaalta lähtevä lähidemokratian ja lähipalvelujen mallia. Kansalaisosallistumista ja yhteisöllisyyttä maaseudun hyvinvointipalveluissa kehittävä ja tutkiva KAMPA-hanke on koonnut tietoa mm. kansalaisfoorumeilla sekä verkostoitumalla paikallisten yhteistyötahojen kanssa. Kehittämisalueina ovat Kokkola ja Kruunupyy, Lesti- ja Perhojokilaaksot sekä Järvi-Pohjanmaa. Alueilta löytyy hyviä toimivia esimerkkejä kansalaisten osallistumisesta oman kylänsä hyvinvoinnin ylläpitoon. Näistä malleista ollaan kiinnostuneita kansallisestikin Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-kehittämisohjelmassa, josta hanketta rahoitetaan. Kyse ei ole täysin uusista ajatuksista, vaan jo hyväksi koettujen yksittäistenkäytäntöjen kokoamisesta. Kansalaiset palvelujen tarvitsijoina on otettava vahvemmin mukaan palvelujen kehittämiseen ja heidän kokemuksensa on nähtävä arvokkaana tietopääomana. Tähänastisessa palvelujen rakennemuutoksessa tämä voimavara on ohitettu.

Kylätason omaehtoiset voimavarat lähtökohdiksi

Riippumatta siitä, millaisiin ratkaisuihin isoissa rakennemuutoksissa päädytään, lähipalvelujen ja lähidemokratian tukeminen on välttämätöntä. Silloin kaikki mahdollinen tuki suunnataan olemassa oleville usein kylätason yhteisölliselle toiminnalle ja palveluille. Niillä on vahvin ennaltaehkäisevä merkitys kalliiden erityispalveluiden tarpeelle. Esimerkkinä ovat kylätalot monipalvelukeskuksina, perhekahvilat, ikäihmisten ”keinutuolikerhot” sekä monipuolinen yhdistystoiminta, myös kulttuurin ja liikunnan alalla. Kylät voivat sopia alueella myös keskinäisestä työnjaosta palvelujen tuottamisessa. Näiden ylläpitämiseksi on luotava kylien sekä hallintojärjestelmän kesken pitkäaikaisia luottamukselle pohjautuvia sopimuksia toiminnasta, tiloista ja rahoituksesta.  Kylät ovat kuitenkin erilaisia, joten niiden oma elinvoimaisuus ja organisoitumisaste on otettava lähtökohdaksi.

Paikalliset palvelut säilytettävä mutta demokratiaa uusittava

Kansalaisten mielestä kuntien vastuulla olevat sosiaali- terveydenhuollon peruspalvelut on säilytettävä nykyisissä tai entiskunnissa.  Se varmistaa oikeuden palvelujen saatavuuteen asuinpaikasta riippumatta ja pitää yllä tarvittavaa paikallista asiantuntemusta ja sektorirajat ylittävää ”talonpoikaisjärkeä”. Tälle tasolle on kuitenkin luotava uudenlaisia lähidemokratian ja kansalaisosallistumisen käytäntöjä. Ne voivat olla esimerkiksi alueneuvostoja, kansalaisraateja sekä palvelu- ja asiakohtaisia kansalaislähtöisiä neuvostoja. Perinteinen kuntataso on myös mielekkäin koordinoimaan ja sopimaan kansalaistoiminnan tarvitsemista tiloista ja rahoituksesta. Siihen tarvitaan paikallistason budjetit. Lisäksi tarvitaan kansalaisosallistumisen ja vapaaehtoistoiminnan tarpeen ja tarjonnan koordinaattoria alueilla. Tällainen yhteisötyöntekijä voi olla ”kokoonjuoksija” myös yhdistysten, yksityisten yritysten ja julkisen sektorin välisessä yhteistoiminnassa. Pienillä yhdistyksillä kun useinkaan ei ole palkattuja toimitsijoita, mutta merkittävä vastuu hyvinvointia ylläpitävissä palveluissa, esimerkiksi vanhusten kotona-asumisen tukemisessa maaseudulla. Paikallisidentiteetin merkitystä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ei pidä unohtaa.

Mitä suurempiin keskusyksiköihin mennään, sitä voimakkaammin on estettävä kansalaisten ja hallinnon välisen kuilun syvenemistä. Tähän tarvitaan uudenlaisia kaksisuuntaisen tiedotuksen ja säännöllisen vuorovaikutuksen keinoja, kuten säännöllisiä viranomaisten kyläkierroksia ja avoimia kansalaisfoorumeita.

Ylipäänsä keskeisintä on ylläpitää ja vahvistaa keskinäisen huolenpidon kulttuuria alhaaltapäin.

KAMPA-hankkeessa mukana olevilla alueilla on noussut esiin toteutettavaksi esimerkiksi seuraavia toimintamalleja:

  • Kansalaisfoorumityyppiset säännölliset keskustelutilaisuudet ja kyläkierrokset
  • Tiedotus kuntoon! Palvelunkäyttäjät itse laatimaan palveluoppaita, sosiaalinen media käyttöön
  • Kylien hyvinvointisuunnitelmat tukemaan palveluja ja kansalaistoimintaa
  • Matalan kynnyksen kokoontumiset (perhekahvilat, keinutuolikerhot, virkistysiltapäivät, asukastuvat, korttelikahvilat, nuorisotilat)
  • Asiakkaat arvioimaan ja kehittämään palveluja, myös miesnäkökulmasta
  • Kylien ja kuntien sopimukset tiloista, palveluista ja toiminnasta sekä niiden rahoituksesta

KAMPA traktori

*******************

KAMPA-keskustelufoorumit käynnistyvät

(23.1.2012)

Mikä kehittämistyön suunnaksi sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluissa KAMPA-alueilla?

KAMPA-hankkeessa ollaan siirtymässä "soluttautumisesta" kohden hankkeen seuraavaa vaihetta, jossa tavoitteena on paikallisten kehittämistyön painopisteiden valinta ja konkreettisten kehittämissuunnitelmien laadinta. Näissä merkeissä hanke järjestää toimialueella kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia seuraavan aikataulun mukaisesti:

JYTA-alue (kutsu)

to 26.1.2012 klo 18:00 JYTA-KAMPA-KANSALAISFOORUMI, Kansantaiteenkeskus Kaustinen
to 2.2 klo 13.30 JYTA-KAMPA-KANSALAISFOORUMI, Yli-Kannuksen kyläkeskus (Korpelan entinen kyläkoulu)
to 9.2.2012 18:00: JYTA-KAMPA-KANSALAISFOORUMI, Perhonsali

Kokkola ja Kruunupyy (kutsu Kokkola / Inbjudan Kronoby)

ti 31.1.2012 klo 18:00  KYLÄRAATINKI, Kälviä aluetoimisto, Kälviäntie 24
ke 1.2.2012 12:00: KYLÄRAATINKI Kokkola Yhteisöklubi Silta, Antti Chydeniuksenkatu 49
to 2.2.2012 18:00: KYLÄRAATINKI, Kruunupyyn kunnantalolla, Säbråntie 2
ti 7.2.2012 18:00: KYLÄRAATINKI Ullava M-market Lukkarin kahvio, Vionojantie 36
ke 8.2.2012 18:00: KYLÄRAATINKILohtaja Karhin koulu, Karhintie 653

Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue (kutsu)

ma 6.2.2012 18:00: Järvi-Pohjanmaan kansalaisfoorumi Soinin kunnantalo
ti 7.2.2012 18:00: Järvi-Pohjanmaan kansalaisfoorumi Alajärven nuorisoseurantalo HUOM! muuttunut paikka!

Keskustelua tilaisuuksissa alustavat sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta sekä alueelliset kehittäjät ja kehittäjäkoordinaattorit, jotka esittelevät hankkeen kartoitusvaiheessa esiin nousseita kehittämistarpeita ja -ideoita.

Lisätietoa tilaisuuksista antavat alueelliset kehittäjät: JYTA-alue Kai-Eerik Känsälä (kai-eerik.kansala(a)kpshp.fi ja puh. 0400 145 221), Kokkola ja Kruunupyy Johanna Lång (johanna.lang(a)kokkola.fi. ja puh. 040 4882 991) sekä Järvi-Pohjanmaa Saara Perälä (saara.perala(a)alajarvi.fi. ja puh. 0400 157 199).

Olitpa kyläläinen, kuntalainen, luottamushenkilö, viranomainen, hoivayrittäjä tai muuten vain asiasta kiinnostunut. Olet lämpimästi tervetullut! Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu!

 

***********************************

KAMPA-hankkeen kehittämistyö pilottialueilla käynnistynyt "soluttautumisen" merkeissä

(24.11.2011)

KAMPA-hankkeen alueelliset kehittäjät ovat aloittaneet työnsä KAMPA-hankkeen pilottialueilla. Hankkeen aloitusvaiheessa kehittäjät keskittyvät hankkeen käynnistymisestä tiedottamiseen sekä hankkeelle asetettujen tavoitteiden täsmentämiseen yhteistyössä kansalaisten ja viranomaisten kanssa. Käytännössä alueelliset kehittäjät ovat jalkautuneet tutustumaan oman alueensa yhdistyksiin, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimijoihin sekä muihin mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. Osallistumalla erilaisiin alueilla järjestettäviin tilaisuuksiin kehittäjät kartoittavat alueidensa tämänhetkistä tilannetta sekä havainnoivat keskusteluista nousevia tarpeita ja ideoita kansalaisosallistumisen kehittämiseksi.

Alkuvuodesta 2012 KAMPA-hanke järjestää alueilla kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa sovitaan koottujen ideoiden pohjalta, mihin konkreettisiin kansalaistoiminnan ja yhteisöllisyyden kehittämistoimii jatkossa lähdetään keskittymään.

Alueilla tehtävää kehittämistyötä ja tulosten valtakunnallista levittämistä tukee toimintatutkimus, josta vastaa Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.

Halutessanne lisätietoja hankkeesta tai jos olette kiinnostuneita yhteistyöstä hankkeen kanssa pyydämme teitä ottamaan yhteyttä hankkeen työntekijöihin.

Hankkeen työntekijöiden yhteystiedot:

Kokkolan ja Kruunupyyn alueellisena kehittäjänä toimii Johanna Lång, jonka työskentelypiste sijaitsee Yhteisöklubi Sillan tiloissa. Johannan yhteystiedot ovat johanna.lang(a)kokkola.fi. ja puh. 040 4882 991.

JYTA-alueen alueellisena kehittäjänä toimii Kai-Eerik Känsälä, jonka työskentelypiste sijaitsee Vetelin kunnantalolla. Kai-Eerikin yhteystiedot ovat kai-eerik.kansala(a)kpshp.fi ja puh. 0400 145 221.

Järvi-Pohjanmaan alueellisena kehittäjänä toimii Saara Perälä, jonka työskentelypiste sijaitsee Alajärvellä. Saaran yhteystiedot ovat saara.perala(a)alajarvi.fi. ja puh. 0400 157 199.

Kehittäjäkoordinaattorina toimiiNiina Rantamäki (puh. 040 054 6504), niina.rantamaki(a)chydenius.fi.

Hankkeen tieteellisenä johtajana toimii Sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta, aila-leena.matthies(a)chydenius.fi. ja puh. 040 742 2199.

************************************

KAMPA-tutkimusraportti ilmestynyt

KAMPA-kartoitusvaiheen tuloksia esittelevä Tutkimus- ja kehittämisraportti "Maaseudun hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta" on ilmestynyt. Raportti on julkaistu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisusarjassa.  Kirjoittajina ovat professori Aila-Leena Matthies ja projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki.

Tutustu koko raporttiin tästä. Voit myös tilata sen ilmaiseksi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta niina.rantamaki(a)chydenius.fi.

KAMPA raportin julkaisu

KAMPA-tiimi yhdessä YTR:n pääsihteeri Eero Uusitalon kanssa juhlistamassa KAMPA-raportin julkaisua. Kuvassa vasemmalta Niina Rantamäki, Aila-Leena Matthies, Kai-Eerik Känsälä, Eero Uusitalo, Mari Kattilakoski, Anne Ruuttula-Vasari, Saara Perälä ja Johanna Lång.

************************************

KAMPA III -seminaari - ”Yhteisöllisyys ja osallisuus – voimavara ja tuki”

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa 24.–25.10.2011 järjestettyyn KAMPA III -seminaariin osallistui 55 kansalaisten osallistumisesta ja yhteisöllisyydestä hyvinvointipalvelujen voimavarana kiinnostunutta kuulijaa. Seminaarin esityksistä osa on nyt saatavilla KAMPA-seminaarit kansiossa.

************************************

TIEDOTE MEDIALLE (julkaisuvapaa 26.5.2011)

STM rahoittamaan kansalaislähtöisyyttä hyvinvointipalveluissa maaseudulla  -  Kaste-ohjelman rahoitusta KAMPA-hankkeelle

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on allekirjoittanut rahoituspäätöksen, jolla käynnistyy Keski-Pohjanmaalla pitkään valmisteltu hanke hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi maaseudulla. KAMPA-hanke on päässyt näin osaksi kansallista sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisohjelma Kastetta.  Hanketta hallinnoidaan osana Kaste-ohjelman Pohjois-Suomen hankeverkostoa (PaKaste II).  Hankkeen kokonaiskustannus on 480 000 euroa, josta STM:n osuus on 360 000 euroa.

Hankkeessa ovat mukana Kokkola, Kruunupyy, Kiuru sekä Järvi-Pohjanmaa ja sen tukena on Kokkolan yliopistokeskuksen tutkimuksellinen tiedontuotanto ja tieteellinen ohjaus.   Hankkeen valmisteluvaiheen kartoitusta ovat rahoittaneet Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) suosituksesta, Keski-Pohjanmaan Liitto sekä Kokkolan kaupunki.

KAMPA-hanke käynnistyy lokakuussa ja kestää ensivaiheessa 1,5 vuotta. Kullekin kolmelle sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueelle palkataan oma kehittäjätyöntekijä. He tukevat kuntalaisia, paikallisia yhdistyksiä ja viranomaisia yhteisessä maaseudun sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen kehittämisessä sekä kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen lisäämisessä. Eri kansalaispiirit voivat olla vielä mukana hankkeen tavoitteiden täsmentämisessä. Hankesuunnitelman mukaan kaikkien alueiden yhteisenä tavoitteena on uudistaa palvelujen demokraattisuutta ja luoda uusia vuorovaikutuksen menetelmiä kansalaisten ja palvelujärjestäjien välille.  Kylille halutaan myös lisätä mahdollisuuksia vastata itse osasta palveluitaan tuottamalla niitä esimerkiksi osuuskuntien tai kyläyhdistysten toimesta. Koko palvelujärjestelmän ajattelumalliin halutaan tuoda läpikulkevaksi periaatteeksi kansalaislähtöisyys ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet.

Yhteisten tavoitteiden lisäksi aluille on mietitty kartoitusvaiheessa omia kehittämisideoita. Kokkolassa ja Kruunupyyssä tavoitteena ovat esimerkiksi johtavien viranhaltijoiden kuntakierrokset, asiakkaiden pyytäminen palveluprosessien arviointiin ja kehittämiseen sekä ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävä ryhmätoiminta yhdistysten ja kunnan yhteistyönä.  Kiurussa aloitetaan säännölliset vuorovaikutuskäytännöt kuntalaisten, kylien, Kiurun, kuntien ja kuntayhtymien välille. Erityisesti paikallisten palvelutarpeiden ja palveluresurssien arviointiin halutaan kansalaislähtöisyyttä.  Kuntalaisten omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen etsitään sektorirajat ylittäviä menetelmiä. Järvi-Pohjanmaalla on myös tavoitteena uusi tapa säännölliseen vuorovaikutukseen yhteistoiminta-alueen hallinnon ja alueen kylien kesken. Kiinnostavia ovat myös kyläkunnittain tehtävät alueelliset hyvinvointisuunnitelmat, joissa yhdistetään viranomaisten ja kylien tietämystä.



Jaa |