Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Opiskelustressi

tekijä: Sanna Anttonen Viimeisin muutos keskiviikko 30. tammikuuta 2013, 15.35

Lainaus 12Stressissä jokin asia koetaan kuormittavaksi, haasteelliseksi tai uhaksi omalle hyvinvoinnille. Tällöin puhutaan haitallisesta stressistä (distressi). On olemassa myös hyvää stressiä (eustressi), jossa stressaava asia koetaan enimmäkseen positiiviseksi. Eustressi parantaa suoritusta ja lisää hyvinvointia. Esimerkiksi kohtuullisena pysyvä tentti- tai esiintymisjännitys edistää oppimista.

Mistä opiskelustressi syntyy?

Stressiä ilmenee tilanteen vaatimusten ylittäessä omat selviytymiskeinot. Opiskelussa stressiä syntyy yleisemmin silloin, kun opintojen määrä on suuri, aikapaineet ovat tiukat, opiskelutaidot eivät riitä opinnoista suoriutumiseen tai sosiaalinen tuki puuttuu. Opiskelijoiden välillä on yksilöllisiä eroja esimerkiksi siinä, millainen opintomäärä ja aikapaineet koetaan stressaaviksi. Toiselle tiukka aikaraja  toimii motiivina tehokkaaseen työskentelyyn ja toista se ahdistaa.

YTHS:n stressiliikennevaloilla voit arvioida omaa stressitilaasi.

Mitä stressistä voi seurata?

Pitkään jatkunut stressi voi aiheuttaa fyysisiä oireita, univaikeuksia, uupumusasteista väsymystä, keskittymisvaikeuksia, ahdistusta, masennusta ja elämään tyytymättömyyttä. Uupunut opiskelija kokee, että ei enää palaudu opiskelun aiheuttamasta kuormituksesta lepäämällä, vapaa-ajalla tai lomilla. Stressi voi johtaa heikompaan opinnoissa suoriutumiseen tai opintojen keskeyttämiseen. Stressaantunut opiskelija kokee usein syyllisyyttä tai häpeää opintojensa edistymättömyydestä.

Miten stressiä hallitaan?

Opiskelussa vastaan tulevia ongelmia ei kannata yrittää vältellä, sillä se yleensä lisää tilanteen stressaavuutta. Yritä mieluimmin ratkaista ongelma tai löytää siitä positiivisia merkityksiä. Tehokkaita opiskelustressin käsittelykeinoja ovat ongelmasuuntautuneet keinot.

  • Yritä ratkaista stressaava asia vertaamalla eri ratkaisuvaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja. Valitse tilanteen kannalta sopivin ratkaisu. Esimerkiksi opiskelun liittyvissä aikapaineissa vaihtoehtoina voisi olla tiiviin suoritusaikataulun laatiminen tai tehtävän siirtäminen eteenpäin.
  • Arvioi stressaava asia vähemmän tärkeäksi tai merkitykselliseksi. Esimerkiksi yksittäinen hylätty opintosuoritus ei ole peruuttamaton asia, sen voi aina uusia.
  • Yritä löytää stressaavasta asiasta myönteisiä puolia. Jos esimerkiksi tenttiminen ahdistaa, niin mieti, mitä voit oppia kokemuksestasi.
  • Sopeuta omat tavoitteesi haastavaan tilanteeseen. Esimerkiksi vaikean kurssin kohdalla voi olla tarpeen laskea tavoitteitaan ja pyrkiä tyydyttävään suoritukseen.

Myös tunnesuuntautuneet keinot auttavat etenkin tilanteissa, joihin ei voi itse vaikuttaa. Joskus on hyvä etääntyä haastavasta opiskelutilanteesta keskittymällä muihin asioihin.  Liikunta, vapaa-ajan aktiviteetit ja rentoutuminen auttavat käsittelemään stressiä. Myös sosiaalinen tuki on tärkeää. Opiskelustressiä vähentävät esimerkiksi käytännön apu, emotionaalinen tuki ja myönteinen palaute läheisiltä, opiskelukavereilta tai ohjaajilta.

Miten kuormituksesta palaudutaan?

Kovatkaan opiskeluvaatimukset eivät automaattisesti aiheuta stressiä, jos palaudut hyvin kuormituksesta. Opiskelukuormituksesta voit palautua esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Yritä irrottautua opiskeluun liittyvistä ajatuksista, älä mieti opiskeluasioita vapaa-ajallasi.
  • Rentoudu lepäämällä tai käyttämällä erilaisia rentoutumistekniikoita.
  • Hanki itsellesi jokin uusi taito tai harrastus, joka tuottaa sinulle mielihyvää eikä vaadi samanlaisia ponnisteluja kuin opiskelu.
  • Panosta vapaa-ajallasi sinulle tärkeisiin asioihin, kuten sosiaaliseen yhdessäoloon.

Lähteet:

COOPER, C. L., DEWE, P. J. & O’DRISCOLL, M. P. (2001). Organizational stress: A review and critique of theory, research, and application. Thousand Oaks: Sage.

Folkman, S. (2008). The case for positive emotions in the stress process. Anxiety, stress and coping, 21, (1), 3-14.

Rantanen, M., & Mauno, S. (2010). Auttavatko yksilölliset stressinhallintakeinot työstressin hallinnassa? Laadullinen katsaus 2000 -luvun tutkimuksiin. Psykologia, 45, (03), 216-233.

Sonnentag, S., & Fritz, C. (2007). The Recovery Experience Questionnaire: Development and
validation of a measure for assessing recuperation and unwinding from work. Journal of Occupational Health Psychology, 12, 204-221.

Jaa |