28.06.2018

Opiskelustressi

Stressissä jokin asia koetaan kuormittavaksi, haasteelliseksi tai uhaksi omalle hyvinvoinnille. Tällöin puhutaan haitallisesta stressistä (distressi). On olemassa myös hyvää stressiä (eustressi), jossa stressaava asia koetaan enimmäkseen positiiviseksi. Eustressi parantaa suoritusta ja lisää hyvinvointia. Esimerkiksi kohtuullisena pysyvä tentti- tai esiintymisjännitys edistää oppimista.

Mistä opiskelustressi syntyy?

Stressiä ilmenee, kun vaatimukset ylittävät voimavarasi. Opiskelussa stressaavat opintojen suuri määrä, tiukat aikapaineet, heikot opiskelutaidot tai sosiaalisen tuen puute. Stressin kokemisessa on suuria yksilöllisiä eroja. Toiselle tiukka aikaraja toimii motiivina tehokkaaseen työskentelyyn ja toista se ahdistaa.

Mitä stressistä voi seurata?

Pitkään jatkunut stressi voi aiheuttaa fyysisiä oireita, univaikeuksia, uupumusasteista väsymystä, keskittymisvaikeuksia, ahdistusta, masennusta ja elämään tyytymättömyyttä. Uupuneena et palaudu  kuormituksesta edes lepäämällä, vapaa-ajalla tai lomilla. Stressi voi johtaa heikompiin opintosuorituksiin tai opintojen keskeyttämiseen. Saatat kokea myös syyllisyyttä tai häpeää opintojesi etenemättömyydestä.

Miten stressistä selvitään?

Älä välttele  ongelmia, sillä se yleensä lisää tilanteen stressaavuutta. Yritä ratkaista ongelma tai löytää siitä positiivisia merkityksiä.

Käytä ongelmasuuntautuneita keinoja:

  • Vertaa eri ratkaisuvaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja. Valitse tilanteen kannalta sopivin keino.
  • Arvioi stressaava asia vähemmän tärkeäksi tai merkitykselliseksi. Muista, että yksittäinen hylätty opintosuoritus ei ole peruuttamaton asia, sen voi aina uusia.
  • Yritä löytää stressaavasta asiasta myönteisiä puolia. Jos esimerkiksi tenttiminen ahdistaa, niin mieti, mitä voit oppia kokemuksestasi.
  • Sopeuta omat tavoitteesi haastavaan tilanteeseen. Laske vaikean kurssin kohdalla tavoitettasi ja pyri tyydyttävään suoritukseen.

Myös tunnesuuntautuneet keinot auttavat etenkin tilanteissa, joihin et voi itse vaikuttaa:

  • Etäännytä itsesi haastavasta tilanteesta keskittymällä muihin asioihin.  
  • Liiku, harrasta ja rentoudu. Vapaa-ajan aktiviteetit auttavat käsittelemään stressiä.
  • Pyydä käytännön apua, emotionaalista tukea ja myönteistä palautetta läheisiltä, opiskelukavereilta tai ohjaajilta. Sosiaalinen tuki helpottaa oloasi.

Miten kuormituksesta palaudutaan?

Kovatkaan opiskeluvaatimukset eivät automaattisesti aiheuta stressiä, jos palaudut hyvin kuormituksesta. Palaudu esim. seuraavilla tavoilla:

  • Yritä irrottautua opiskeluun liittyvistä ajatuksista, älä mieti opiskeluasioita vapaa-ajallasi.
  • Rentoudu lepäämällä tai käyttämällä erilaisia rentoutumistekniikoita.
  • Hanki itsellesi jokin uusi taito tai harrastus, joka tuottaa sinulle mielihyvää eikä vaadi samanlaisia ponnisteluja kuin opiskelu.
  • Panosta vapaa-ajallasi sinulle tärkeisiin asioihin, kuten sosiaaliseen yhdessäoloon.

Lähteet

COOPER, C. L., DEWE, P. J. & O’DRISCOLL, M. P. (2001). Organizational stress: A review and critique of theory, research, and application. Thousand Oaks: Sage.
Folkman, S. (2008). The case for positive emotions in the stress process. Anxiety, stress and coping, 21, (1), 3-14.
Rantanen, M., & Mauno, S. (2010). Auttavatko yksilölliset stressinhallintakeinot työstressin hallinnassa? Laadullinen katsaus 2000 -luvun tutkimuksiin. Psykologia, 45, (03), 216-233.
Sonnentag, S., & Fritz, C. (2007). The Recovery Experience Questionnaire: Development and
validation of a measure for assessing recuperation and unwinding from work. Journal of Occupational Health Psychology, 12, 204-221.