Ylivieskalaisen Päivärinnan koulun kakkosluokkalaiset opettelevat eläinten nimiä englanniksi laulujen ja leikkien avulla. Hippu Koski ja Hilla Hautamäki tietävät jo, että hevonen on horse ja sanoo neigh-neigh ja hiiri on mouse ja sanoo squeak-squeak.
Päivärinnan koulussa varhaista kielenopetusta on kokeiltu syksystä 2018. Tokaluokkalaisilla englantia on tunti viikossa. Lisäksi kieltä opiskellaan sopivissa saumoissa myös muilla tunneilla.
– Päivittäin on hyvä ottaa tervehdykset ja päiväykset englanniksi. Monesti kiinnostus lähtee oppilaistakin. Jos vaikka yllin tunnilla puhutaan jostakin eläimestä, lapset kysyvät, että mikä tuo on englanniksi. Siinä oppii samalla huomaamatta, luokanopettaja Saara Herrala kertoo.
Vuoden 2020 alusta ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetus alkaa kaikilla ekaluokkalaisilla. Samalla heidän kouluviikkonsa pitenee tunnilla 20 tuntiin. Jatkossa lisätunti tulee myös toiselle luokalle.
Uudistus on historiallinen: tuntijakoon kajotaan ensimmäistä kertaa peruskoulun historiassa.
Pieni lapsi innostuu yleensä monista asioista. Hänen aivonsa ovat plastiset, ja on tärkeää, että aivojen sopukoihin saadaan erilaisia kielimaisemia.
Luokanopettajakouluttaja Maarika Piispanen
Tavoitteena on tukea myöhempää kielen opiskelua, herättää kiinnostus ja rohkaista käyttämään kieltä pienelle lapselle sopivalla tavalla.
Opetuksen järjestäjä eli yleensä kunta päättää, mitä kieltä ensimmäisen luokan keväästä opiskellaan. Opettajana on joko luokanopettaja, kieltenopettaja tai molemmat yhdessä. Se vaatii kielenopettajalta tietoa alkuopetuksesta ja luokanopettajalta tietoa kielen oppimisesta.
– Opettamisessa on tärkeää opettajan oma innostuneisuus, eleet, ilmeet, jotka vievät oppimista eteenpäin. Pieni lapsi innostuu yleensä monista asioista. Hänen aivonsa ovat plastiset ja on tärkeää, että aivojen sopukoihin saadaan erilaisia kielimaisemia. Tässä vaiheessa kieli opitaan hyvinkin helposti, sanoo Kokkolan yliopistokeskuksen luokanopettajakouluttaja Maarika Piispanen.
Päivärinnan koulussa Ylivieskassa englannin opiskelu aloitettiin tervehdyksistä ja itsensä esittelystä. Sen jälkeen on käsitelty esimerkiksi värejä, numeroita, leikkikaluja, eläimiä, ruokia, sitä mitä syödään ja ostetaan kaupasta. Kirjoja tunnilla ei käytetä.
– Leikitään esimerkiksi kauppaleikkiä, parin etsintää, yritetään löytää sama hedelmä tai marja, pelataan muistipeliä, luokanopettaja Heli Lastikka listaa.
Ensimmäiseltä luokalta alkava kielenopetus poikkeaa kielikylpyopetuksesta lähinnä laajuudessa. Kielikylvyssä vierasta kieltä käytetään koko ajan, varhennetussa opetuksessa tunti viikossa. Molemmissa opetus perustuu toimintaan.
– Tämä ei ole puuhastelua, vaikka voi näyttää siltä. Tavoitteet nousevat opetussuunnitelmasta. Jokaisen opettajan pitää olla tietoinen siitä, miten jokainen peli ja leikki mahdollistaa myös oppiaineen arvioimisen, luokanopettajakouluttaja Merja Meriläinen Kokkolan yliopistokeskuksesta painottaa.
Opetushallituksen mukaan kunnat ovat varautuneet kieliuudistukseen vaihtelevasti. Varhennettua kielen opetusta on kokeiltu lähes 120 koulussa eri puolilla Suomea.
Lisäksi yliopistot ovat järjestäneet kieltenopettajille maksutonta Opetushallituksen rahoittamaa täydennyskoulutusta. Koulutuksia on pidetty Helsingissä, Jyväskylässä, Kokkolassa ja Vaasassa. Niihin on osallistunut 100–150 opettajaa.
Lisää koulutusta on luvassa, sillä Opetushallitus jakaa tänä keväänä valtionavustuksina varhaisen kielenopetuksen opettajien täydennyskoulutukseen yhteensä kaksi miljoonaa euroa.
Ylivieskalaiset Hilla Koski ja Hippu Hautamäki käyttävät englantia joskus myös kotona.
– Jos vaikka pikkusisko tuo jotakin, sanon sille "No", älä tuo,
– Niin mäkin, mutta mulla on pikkuveli. Kun se tuo jotain, mäkin oon silleen, että "No!"
Voit keskustella aiheesta maanantaina kello 22:een saakka.