Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Uusi lukiolaki avaa lukiolaisille ovet korkeakouluopintoihin – Jemina Mård ja Ella Nielsen alkavat opiskella latinaa: "Ei minua haittaa kuluttaa aikaa opiskeluun"

Uusi lukiolaki velvoittaa lukiot tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

Kuvassa Ella Nielsen ja Jemina Mård
Ella Nielsen ja Jemina Mård käyvät Kokkolan suomalaista lukiota. Kuva: Ville Viitamäki / Yle
Heini Holopainen

Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Jemina Mård on kiinnostunut latinan kielen opiskelusta. Kurssia ei ole tarjolla hänen omassa opiskelupaikassaan, Kokkolan suomalaisessa lukiossa, mutta uuden yliopistoyhteistyön kautta hän voi ensi lukuvuonna valita latinan alkeiskurssin Keski-Pohjanmaan kesäyliopistosta.

– Minusta on ihanaa että voi ottaa yliopistoaineita, siinä avautuu enemmän mahdollisuuksia tulevaisuutta varten. Kielet on tosi tärkeitä nykymaailmassa ja varsinkin historia kiinnostaa, niin latina on tosi hyvä valinta itselle.

Jemina Mårdin tapaan myös Ella Nielsen on ruksannut ensi lukuvuoden valintoihinsa latinan opinnot.

– Meillä lukiossa ei ole voinut opiskella näin erikoista kieltä. On hienoa, että siihen tuli mahdollisuus. Tuntuu jotenkin spesiaalilta, että me ollaan ensimmäisiä täällä Kokkolan lukiossa, jotka voidaan valita korkeakoulukursseja.

Kun Jemina Mård ja Ella Nielsen suorittavat latinan kurssin, se lasketaan mukaan lukion kurssimäärään. Samalla suoritus luetaan hyväksi, jos he jatkavat opintojaan korkeakoulussa.

Laki velvoittaa

Aivan uusi asia uudistus ei ole. Lukiot ovat tehneet vaihtelevasti yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, ja kursseja on voinut ennenkin valita avoimen yliopiston opintotarjonnasta.

Kuvassa Sari Lehto
Koulutuspäällikkö Sari Lehto lupaa, että opintoja pystytään räätälöimään yhdessä opiskelijan kanssa. Kuva: Ville Viitamäki / Yle

Syksyllä uudistuva lukiolaki kuitenkin ohjaa yhteistyöhön aiempaa pontevammin. Lain mukaan lukioiden tulee tehdä yhteistyötä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Yhteistyön tapaa ei ole lyöty lukkoon.

Oulun yliopisto käyttää jo nyt mallia, jossa Oulukaverit eli yliopistolähettiläät kiertävät kouluissa ja messuilla kertomassa yliopisto-opiskelusta.

Keski-Pohjanmaalla ja Vaasassa lukiolaisille tarjotaan syksystä alkaen mahdollisuutta suorittaa korkeakoulukursseja lukion aikana. Samantyyppinen yhteistyö käynnistyy jo kesällä Vantaalla, kun kaupunki aloittaa yhteistyön Helsingin yliopiston kanssa.

Myös Äänekoskella on otettu varaslähtö uudistukseen, sillä siellä lukion opintotarjottimella on ollut yliopistokursseja jo kuluvana lukuvuonna.

Lukiokoulutuksen uudistamisen seurantaryhmässä istunut kouluneuvos Taina Lehtonen toteaa, että menneellä hallituskaudella on haluttu uudistaa lukiota ja kohottaa maan osaamistasoa.

– Lukiouudistuksen henki on ollut joustavoittaminen. Korkeakoulujen ja lukion jyrkkää rajaa on haluttu hälventää.

Kaikkialla ei ole yliopistoja

Lukiokoulutuksen uudistusta pohtineen työryhmän raporttiin on kirjattu tavoite tasa-arvosta. Kun kaikilla paikkakunnilla ei ole yliopistoja, opintoja pitää voida suorittaa myös verkossa.

Jemina Mårdin ja Ella Nielsenin kotipaikkakunnalla Kokkolassa ei varsinaisesti ole yliopistoa, mutta siellä toimivat Jyväskylän yliopiston alainen yliopistokeskus Chydenius sekä Centria ammattikorkeakoulu. Lisäksi korkeakouluopintoja voi valita myös Oulun ja Vaasan yliopistoista, järjestämisestä vastaa Kokkolassa Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto.

Koulutuspäällikkö Sari Lehto avoimesta yliopistosta Kokkolasta on tyytyväinen, sillä osa lukiolaisista on jo valinnut opiskeltavakseen uusia aineita, muun muassa tietotekniikkaa, web-julkaisua sekä liikuntapsykologiaa.

Myös Kokkolan aikuislukion rehtori Terho Taarnan mielestä uudistus on mainio.

– Lukioaikaiset korkeakouluopinnot vahvistavat ajatuksia tulevista opinnoista. Tai ne voivat myös kertoa, että joku aine ei olekaan oikea ratkaisu. Toivon, että uudistus auttaa opiskelijoita tekemään niitä itselleen oikeita ratkaisuja jatkosta.

Kuvassa Terho Taarna
Aikuislukion rehtori Terho Taarna on sitä mieltä, että osalle lukiolaisista korkeakoulukurssit voisivat olla hyvä tapa tutustua jatko-opintoihin. Kuva: Ville Viitamäki / Yle

Käytännössä lukiolaisten yliopisto-opintoihin ei ainakaan aluksi ole suurta ryntäystä, eikä sitä odotetakaan. Uusi asia ei heti lyö itseään läpi, eivätkä lukiot ehkä heti keksi parasta tapaa opintojen käytännön järjestämiselle.

Kuka ehtii?

Pienen Toholammin lukion rehtori Jussi Peltokangas ei varauksetta innostu mahdollisuudesta. Hän on huolissaan opiskelijoidensa jaksamisesta.

– Ainakin nyt näyttäisi siltä, ettei syksyksi monellakaan ollut innokkuutta ottaa noita aineita. Lukiolaisilla on lukujärjestys jo muutenkin täysi.

Peltokangas arvioi, että korkeakouluopinnot sopivat parhaiten sellaiselle lukiolaiselle, jolla on jo selkeä visio tulevista opinnoista. Lukioaikainen kurssi johdattaisi kohti niitä.

Aikuislukion rehtori Terho Taarnakin tunnistaa, että monella lukiolaisella työpäivät ovat todella täysiä jo nyt. Siksi hän ei usko, että kaikki käyttäisivät mahdollisuutta kurkistaa korkeakoulumaailmaan.

Lukiokoulutuksen uudistamisen seurantaryhmän raportissa ennakoidaan, että jatkossa ehkä puolet lukiolaisista suorittaa korkeakouluopintoja lukioaikana.

Huoli lukiolaisten jaksamisesta on myös korkeakoulukurssien järjestäjän mielessä. Koulutuspäällikkö Sari Lehto tuo esiin, että opintoja pystytään räätälöimään kullekin opiskelijalle sopivaksi.

– Pienryhmät, tutorointi, opiskelutekniikoiden ja ajanhallinnan hiominen. Näitä voidaan miettiä, että halukkaat varmasti pystyvät osallistumaan.

Valmiutta venymiseen on

Entä opiskelijat itse? Kokkolalaiset Jemina Mård ja Ella Nielsen ovat varauksetta innoissaan valitsemastaan latinan yliopistokurssista, vaikka kummankin koulupäivät venyvät myöhäisiksi.

– Se pitää vaan sitten vetää. Ehkä se yöunista saattaa mennä, koska koulumatka on pitkä ja olen myöhään kotona. Mutta kyllä siihen pystyy, uskoo Ella Nielsen.

Jemina Mård on samaa mieltä.

– Olen ehkä vanhan kansan ihminen, ei minua haittaa kuluttaa aikaa opiskeluun. Olen valmis tekemään mitä se opiskelu vaatii.

Roosa Pajunen on Suomen Lukiolaisten liiton uusi puheenjohtaja.
Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen on tyytyväinen uudistukseen. Kuva: Tarmo Niemi/Yle

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen kannattaa lämpimästi uudistusta, joka hänen mukaansa madaltaa kynnystä yliopistomaailmaan.

Kurkistus korkeakouluopintoihin voisi Pajusen mielestä nopeuttaa siirtymistä toiselta asteelta eteenpäin. Yliopistokurssit mahtuisivat paremmin lukiolaisen päiväohjelmaan, jos lukioissa otettaisiin nykyistä paremmin huomioon myös itsenäinen opiskelu, eivätkä lukiokurssit olisi liian laajoja.

– Korkeakouluopinnot lukiokursseina ovat verrattavissa lukion syventäviin opintoihin. Ne tuovat mielenkiintoa, vaikka niitä tietoja ei tarvitsisi ylioppilaskirjoituksissa.

Aiheesta voi keskustella 21.5. klo 22 asti.

Tekstistä on täsmennetty 21.5.2019 kello 14.15 kohtaa, jossa kerrottiin latinan opintojen olevan Oulun yliopiston kursseja. Ne ovat Keski-Pohjanmaan kesäyliopiston kursseja. Oulun ja Vaasan yliopiston kurssien järjestämisestä vastaa Kokkolassa Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto.

Suosittelemme