Tutkijat: Nuorten oivallukset pitäisi saada hyödyntämään meitä kaikkia

Tiistaina Kokkolassa julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja lajikadon estämiseksi tarvitaan nopeaa ekososiaalista siirtymää.

Jatkuvaan kulutukseen perustuvien yhteiskuntien pitää ottaa oppia nuorten oivalluksista, todetaan tuoreessa Jyväskylän yliopiston alaisessa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa tehdyssä tutkimuksessa.

Tutkijaryhmän mukaan luovuutta joudutaan pakostakin käyttämään erityisesti tilanteissa, joissa ylimääräistä rahaa ei ole yhtään. Uudenlainen ajattelu on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Isoin haaste on, että taloudellinen eduntavoittelu on ajatuksena vaikeasti yhteen sovitettavissa ekologisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen kehityksen kanssa. – Se on kuitenkin edellytys, jos aiomme pärjätä tällä pallolla, sanoo sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies .

Matthies viittaa ekososiaalisilla innovaatioilla ruohonjuuritason yhteisöihin – yhdistyksiin, osuuskuntiin ja sosiaalisiin yrityksiin, joiden toiminta perustuu esimerkiksi kierrätykseen.

– Ruokahävikin vähentäminen eri keinoin on tästä hieno esimerkki. Ruokahävikin hyödyntämiseen perustuvassa kahvilassa toiminta on paitsi ekologisesti kestävää myös taloudellisesti järkevää.

Sosiaaliturvaa pitäisi yksinkertaistaa perustulon suuntaan

Ecosos-tutkimushankkeessa on tutkittu neljän vuoden ajan ekososiaalisia innovaatioita ja sosiaaliturvajärjestelmiä, ja aineistoa on kerätty kenttätutkimuksella ja haastatteluin viidestä Euroopan maasta.

– Lähtökohtanamme oli vertailla, millaisia erilaisia innovaatioita maailmalta löytyy ja etsiä erilaisia keinoja, joista yhteiskunnat laajemmin tarkasteltuna voisivat ottaa oppia.

Samalla tutkimusryhmä tarkasteli, miten sosiaaliturva jarruttaa yhteiskuntien siirtymistä kohti kestävää kehitystä ja miten työttömät nuoret navigoivat ekologisen kestävyyden ja työelämän välillä.

– Sosiaaliturvajärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa niin, ettei ihmisten tarvitsisi pelätä toimeentulonsa katkeamista kuukausiksi erilaisten työllisyyskokeilujen takia. Havaintomme vahvistavat tarvetta sosiaaliturvan muokkaamisesta perustulon suuntaan.

Ajatus jatkuvasta kasvusta ja perinteisestä palkkatyöstä on haastettu

Moni kritisoisosiaalisia työllistäjiä siitä, että ne käyttävät hyväkseen nuoria alipalkkaamalla tai teettämällä päivittäistä työtä kokonaan palkatta.

– Monelle henkilökohtaisten vaikeuksien kanssa painivalle nuorelle hyppy suoraan palkkatyöhön on yksinkertaisesti liian raju. He kenties tarvitsevat tutun yhteisön tukea ja ohjausta pitempään.

Tutkimukseen haastatellut nuoret korostivat, että päätös sitoutua ruokaosuuskuntaan tai ekologisesti kestävään sosiaaliseen työyhteisöön on myös eettinen valinta.

– Tutkimus osoittaa, että nykynuoret kyllä arvostavat työtä, eivätkä haluaisi elää sosiaaliturvan varassa. Ristiriita tulee siitä jos työ edistää vaikkapa liikakulutusta. Haastattelemamme nuoret itse kuvasivat asiaa siten, etteivät halua tehdä työtä josta tulee huono omatunto.

Ekososiaaliset innovaatiothaastavat vallitsevaa jatkuvaan kasvuun pohjaavaa taloutta ja palkkatyötä.

Vallitsevien rakenteiden ravisteleminen herättää väistämättä negatiivisiakin tunteita.

– Nämä nuoret ihmiset ja heidän innovaationsa ja yhteisönsä ovat edelläkävijöitä oikeudenmukaiselle taloudelle, jossa ensisijaisena tavoitteena ei ole rikastuminen ja kuluttaminen – etenkään jos se tapahtuu ilmaston ja luonnonvarojen kustannuksella, Matthies toteaa.