Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston tutkimuksissa on selvitetty, mihin Suomeen 1950 tuotettua amerikkalaisen ja eurooppalaisen haapapuun risteymää voitaisiin käyttää. Alun perin tästä hybridihaavasta odotettiin sellutehtaille uutta raaka-ainetta, mutta puunjalostuksen muutokset ovat jättäneet nopeakasvuisen puun nyt vähälle käytölle.
Puu ei päässyt valtapuulajien rinnalle, koska puumarkkinat ehtivät muuttua, ennen kuin hybridihaavat 20 – 25 vuoden kasvukierrollaan olivat hakkuukypsiä.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pasi Korkalon tuoreessa väitöstutkimuksessa on löydetty uusia jalostuskeinoja muun muassa sen hybridihaavan kuoren käytölle.
– Nykyisin Suomessa hybridihaapa nähdään mahdollisuutena lisätä monimuotoisuutta havupuuvaltaisissa metsissä. Puun arvostuksen ennustetaan kohoavan, jos biomassalle löydetään uusia käyttökohteita. Niitä voi löytyä esimerkiksi soveltavasta kemiasta, kertoo Pasi Korkalo.
Pasi Korkalon mukaan kuoren prosessoinnin avulla yhdestä raaka-aineesta voidaan jalostaa useita uusia materiaaleja, joita voidaan sitten jatkohyödyntää. Hänen mukaansa tämä voikin herättää uutta kiinnostusta hybridihaavan ja sen biomassan käyttömahdollisuuksiin.
Tutkimustyö toteutettiin Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön tuella Luonnonvarakeskuksessa hybridihaapapuuta tutkivassa projektissa (2019–2021), ja väitöstyö Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksikössä.
Oulun yliopiston väitöstilaisuus järjestetään ensi viikolla Rovaniemellä. Kemian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Boosting the usefulness of hybrid aspen. From tailored biomass to a versatile feedstock for use in the chemical industry (Lisäarvoa hybridihaapapuusta. Räätälöidystä biomassasta monipuoliseksi kemianteollisuuden raaka-aineeksi).
Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Raimo Alén Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta.
Seuraa mitä lähelläsi tapahtuu. Lue ja katso lisää uutisia Pohjois-Pohjanmaalta.