30.10.2018

Kokkola Material Week 2018: Kaivosteollisuuden sosiaaliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet

Kokkola Material Weekin tiistai-iltapäivän ohjelmassa pohdittiin kaivostoiminnan yhteiskunnallisia ja sosiaalisia näkökulmia.

Professori Tapio Litmanen: Kaivostoiminnan hyväksyttävyys ja sosiaalinen toimilupa

Jyväskylän yliopiston kyselytutkimusten mukaan kaivostoiminnan yleinen hyväksyntä on kohtalaisen merkittävää (82 %). Mutta vastustustakin löytyy (18%) ja luottamus lainsäädäntöön sekä alan julkiseen sääntelyyn on heikkoa.

Ympäristövaikutusten valvonnassa vastaajista 34 % luottaa ”jokseenkin” viranomaisiin, mutta epäluottamusta viranomaisvalvontaan ilmaisee peräti 45 % vastaajista. Vastaavasti 29 % vastaajista luottaa ”jokseenkin” ympäristölainsäädäntöön kaivostoiminnan ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemisessä. Epäluottamusta ympäristölainsäädäntöön kokee jopa 54 % vastaajista.

Hyväksyntä on eri asia kuin sosiaalinen toimilupa, jonka tarkoittaa laajaa hyväksyntää ja suostumusta paikallisyhteisöltä tai muilta sidosryhmiltä. Sosiaalinen toimilupa on pitkälti paikallinen ja edellyttää kaivosteollisuuden yhteistyötä yhteisöjen ja sidosryhmien kanssa. Mutta yrityksen on vaikea saada sitä, jos luottamus valvontaan ja lainsäädäntöön on matalaa.

Sosiaalisen toimiluvan puuttuminen voi aiheuttaa hankkeelle taloudellisia seuraamuksia esimerkiksi viivästymisten muodossa tai jopa hankkeen rahoituksen ja toteuttamisen estymisen.

Yhteisöjen, osallisten ja osallistumiskäytäntöjen merkitys hankkeen toteuttamisessa on siten tärkeää.  Suomalaisten kaivosasenteet on julkaisu internetissä.

Yliopistonlehtori Satu Ranta-Tyrkkö: Kaivostoiminnan yhteiskunnalliset ulottuvuudet ja sosiaalityön näkökulma. Havaintoja Pohjois-Suomesta, Canadan Ontariosta ja Itä-Intiasta

Nykyiset yhteiskunnat ovat täysin riippuvaisia laajamittaisesta metallien ja muiden mineraalien hyödyntämisestä, mutta mineraalien nykyinen ylikulutus on ekologisesti kestämätöntä. Lisäksi se on ajallisesti ja paikallisesti epäoikeudenmukaista, kun verrataan nykyisiä vauraita kulutusyhteiskuntia ja kehittyviä maita sekä tulevien sukupolvien tarpeita. Myös tuotannon ja kulutuksen hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti.

Kaivostoiminnalla on laajamittaisia vaikutuksia työllisyyteen, politiikkaohjelmiin, maankäyttöön, fyysisiin infrastruktuureihin, ympäristöön, ja sosiaalisiin suhteisiin. Kaivostoiminta luo ihan uusia sosiaalityön tarpeita.

Lyhyellä aikavälillä kaivostoiminta vastaa sosiaalityössäkin kohdattaviin tarpeisiin, jos työpaikkoja syntyy heille, joiden ainoana ongelmana on ollut työttömyys.  Sosiaalityötä vaaditaan yleensä reagoimaan lähinnä nykyhetken tarpeisiin.

Sosiaalityön pitäisi kyetä katsomaan myös kaivostoiminnasta pitkällä aikavälillä kertyviin haittoihin ja reagoimaan niihin, kuten Ranta-Tyrkön tutkimuksessa olevissa vertailumaissa on tapahtunut.

Dosentti Tarja Laitalainen: Mineraalit biomassan jalostuksen katalyytteina – biotalouden näkökulma kaivosteollisuuteen

Mineraali- ja biotalous voivat vahvistaa toisiaan. Nämä toimialat ovat konkreettista alustataloutta, jossa on alustana alkuaineiden järjestelmä. Sen jaksotus on luonnon varioimaa. Siihen kuuluu eri sfäärien eloton ja elävä massa ja sfäärien välinen molekyylilajikkeiden liikenne ja energia-aineenvaihdunta - kaikenlainen kiertokulku. Siihen kuuluu lopulta myös maapallon aineenvaihdunta ja kulutuksen kiertotalous.

Demokratiaan kuuluu keskustelu ja kestävän kehityksen sisällytys kaikkeen toimintaan. Se ei ole mahdollista, ellei Suomessa panosteta analytiikkaan merkittävästi enemmän.

Analytiikka tehtynä Suomessa olevilla mahdollisuuksilla on yksi asia ja monikansallisissa Big Science-keskuksissa toinen.  Tarvitaan analytiikan resurssoinnin loikka. Ongelmien pelkän seurannan tilalta tarvitaan faktoista tehtäviä johtopäätöksiä.