Irti tavanomaisesta – miten pedagogiikkaa kehitetään aikuiskoulutuksessa

Jyväskylän yliopistossa on käynnissä JYULearn-työskentely, jolla kehitetään yliopisto-opetusta. Myös Kokkolan yliopistokeskuksessa ideoidaan tapoja edistää oppimisen monipaikkaisuutta sekä uusien opetuskäytäntöjen käyttöönottoa, pedagogisesti ja digitaalisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Aihe herättää intohimoja puolesta ja vastaan – ja hyvä niin! Yliopistokeskuksen kasvatustieteen asiantuntijat kertovat tässä jutussa, miten opetuksen teknologinen kehittäminen suhteutuu oppimiseen aikuiskoulutuksessa.

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa on erinomaiset lähtökohdat digitalisaation ja monimuotoisen koulutuksen edistämiseen ja kehittämiseen: Kolmen "emoyliopistomme" Kokkolassa tarjoamat koulutukset ovat aikuisille suunnattuja, joten koulutukset on täytynyt suunnitella alun alkaenkin joustaviksi. Aikuisopiskelijoiden elämässä on usein paljon muutakin kuin opiskelu, kuten perhe, työ ja harrastuksia. Yliopistokeskuksen opinnot on pyritty järjestämään elämäntilanteiden moninaisuus huomioiden.

Vaikka talossa siis on kokemusta oppimisen monipaikkaisuudesta ja digitaalisuudesta, kehittämiselle on aina tilaa. Emme siis anna liian itsetyytyväisyyden pysäyttää kehitystä!

Lähempään tarkasteluun osana Kokkolan yliopistokeskuksen JYULearn-työskentelyssä valikoitui luokanopettajakoulutus, joissa on Kokkolassa kokeiltu, kehitetty ja tutkittu uusia verkkoratkaisuja oppimista monipuolistamaan ja joustavoittamaan.

Chydiksen eri koulutusaloilla monimuotoistaminen etenee vaiheissa, luonnollisesti tieteenalojen erityispiirteiden painotusten mukaisesti. Omat taustamme ovat kasvatustieteissä tutkijoina ja opettajina, lisäksi olemme toimineet avoimessa yliopistossa aikuispedagogisen verkkovälitteisen pedagogiikan kehittäjinä.

Verkkoseminaarista ymmärrystä opettajan ammattiin

yliopistokeskus opiskelutilat_web.jpg

Kuvituskuva Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen monimuotoisista opetus, oppimis- ja oppimisympäristöistä.

Casen tausta: saksalaisten opettajaopiskelijoiden vierailu yliopistokeskukselle peruuntui, mutta se päätettiin korvata verkkoseminaarina graduvaiheen opiskelijoille. Opiskelijat valmistautuivat verkkoseminaariin laatimalla kotimaidensa koulutusjärjestelmistä englanninkielisen esityksen.

Seminaaritapaamiseen verkossa osallistui 60 opiskelijaa, ja se kesti noin kaksi tuntia. Verkkoseminaarissa opiskelijat jaettiin pienempiin ryhmiin keskustelemaan maiden koulutusjärjestelmistä ja opettajan professiosta.

Tapaamisen jälkeen keräsimme suomalaisten opettajaopiskelijoiden ajatuksia verkkoseminaarista. 

Opiskelijoiden mukaan seminaari oli yllättävän antoisa ja omaa tulevaa professiota ajatellen oivaltava kokemus.  Verkkopohjainen kansainvälinen yhteistyö näyttäytyi yksittäisten tietopalojen vastaanottamisena. Osallistujien riittävä kielitaito ja rohkeus osallistua verkkokeskusteluihin oli ratkaisevaa siinä, onnistuuko oppimiskokemuksen syventäminen.

Pelkän tiedonhankinnan tai keskustelevan osallistumisen lisäksi olisi hyvä pystyä myös yhteistoiminnallisesti innovoimaan ja luomaan uutta tietoa. Opettajaopiskelijat pohtivat erityisesti, miten he tulevina opettajina voivat antaa vastaavasti oppilaille mahdollisuuden osallistua verkkovälitteisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Heidän omat oppimiskokemuksensa verkkovälitteisen kansainvälisen yhteistyön seminaarissa olivat voimakkaita ja yhteistoiminnallisia. Osallistujat saivat kokemuksesta irti paljon enemmän kuin odottivat.

“Maailma muuttuu, ja sen mukana on pysyttävä. Teknologia on keskeinen osa arkea, joten tulevana luokanopettajana siitä on oltava tietoinen. Näen myös teknologian ja kansainvälisyyden yhdistämisen tärkeäksi, koska elämme globaalissa maailmassa ja yhteistyö on vahvuus.”

- verkkoseminaariin osallistunut opettajaopiskelija

Opintojakso ja sen innovatiiviset pedagogiset kokeilut antoivat opettajaopiskelijoille konkreettisen käsityksen siitä, millaisia mielekkäät oppimiskokemukset voivat olla ja miten opettajat voivat itse suunnitella ja toteuttaa niitä pedagogisesti.

Opettajaopiskelijoiden abstraktit oppimistavoitteet konkretisoituivat kokeilujen avulla: esimerkiksi miten verkkovälitteisyys tukee kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia.

Kansainvälistymisen tavoite tuntuu usein abstraktilta, mutta tässä kokeilussa se konkretisoitui osaamisen tasolla: kielitaito, kontaktien luominen ja ylläpitäminen, uusien yhteistyömuotojen suunnittelu ja itsensä altistaminen epävarmoille tilanteille.

Verkossa toimiminen on arkipäiväistynyt pandemian aikana, mutta pedagogisesti mielekästä toimintaa on jatkuvasti kehitettävä ja monipuolistettava.

Digitalisoituvan koulutuksen visiot ja todellisuus

Akateemisessa kontekstissa verkkovälitteisyys on tuonut uusia mahdollisuuksia monipuolistaa opetusta, oppimista ja arviointia.

Samalla on aiheellista muistaa ja muistuttaa oppimisen tutkituista prosesseista: digi-liitteen lisääminen tutkittuihin oppimiskonstruktioihin ei tee niistä uusia tutkittuja malleja.

Kansallinen korkeakoulutuksen Digivisio 2030 luo visioita tulevaisuuteen. Edelleen tarvitaan myös syvempää, tutkimusperustaista tietoa monimuotoistuvasta opetuksesta ja oppimisesta.

Yksittäisistä kokeilusta ja niiden tutkimisesta on vielä matkaa yhteisen ymmärryksen ja tahtotilan löytämiseen. Tämä vaatii rohkeutta jakaa hyviä (ja ei-niin-hyviä) käytäntöjä ja käydä avointa keskustelua. Pyrkikäämme irrottautumaan tavanomaisesta!

Teksti: yliopistonlehtori Minna Maunula ja yliopistonopettaja Minna Maunumäki, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Lue lisää JYULearnista hankkeen verkkosivuilta.

Lue lisää aiheesta

Hakkarainen, K., & Paavola, S. (2009). Toward a trialogical approach to learning. In B. Schwarz, T. Dreyfus, & R. Hershkowitz (Eds.), Transformation of knowledge through classroom interaction (pp. 65-80). Routledge. https://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.470.4298&rep=rep1&type=pdf

Maunula, M., Harju-Luukkainen, H., Maunumäki, M., Perkkilä, P. & Korkeaniemi, E. (2022). Web-based International Learning in a Finnish Teacher Education Program: Building Students’ International Competence. (In press.)

Maunumäki, M. 2021. Arviointi ja yliopisto-opetus kilpailevien diskurssien ja jännitteiden kenttinä: diskurssianalyysi yliopistossa opettavien puheesta. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 392. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8687-2

Maunumäki, M. Maunula, M. & Harju-Luukkainen, H. (2022).“It Gave so Much Faith in Myself!” Students’ Agency in Summative Teacher-centered Assessment Feedback Practices in Higher Education. (forthcoming).

Maunumäki, M. Maunula, M. & Harju-Luukkainen, H. (2022). Difficult but valuable! Students’ Agency in Summative Students-centered Assessment Feedback Practices in Higher Education. (forthcoming).

Maunula M. Maunumäki, M. & Harju-Luukkainen, H. (2022). University students' experiences of the relevance of versatile assessment feedback for their own learning. (forthcoming).

Maunula, M., & Isosomppi, L. (2015). Developing Web-based Academic Adult Education: Learning Experiences as Starting Points for Planning and for Continuous Development. The International Journal of Interdisciplinary Educational Studies 10(2), 27-37. https://doi.org/10.18848/2327-011x/cgp/v10i02/59378