Ekososiaaliset innovaatiot

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja lajikadon estämiseksi tarvitaan nopeaa ekososiaalista siirtymää. Paikallistason innovaatiot voivat vauhdittaa siirtymää sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, jos ne onnistuvat yhdistämään ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Monissa Euroopan maissa siirtymää rakennetaan jo nyt erilaisissa ruohonjuuritason toimintamalleissa, joita voi kutsua ekososiaalisiksi innovaatioiksi.

Tarkoitamme ekososiaalisilla innovaatioilla sellaisia voittoa tavoittelemattoman talouden toimijoita ja toimintatapoja, jotka pyrkivät yhdistämään sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden tavoitteita käytännön toiminnassa. Ekososiaalisissa innovaatioissa luodaan ekologisesti kestäviä tuotanto- ja elämäntapoja esimerkiksi materiaalien kierrätyksen, pyöräilykulttuurin ja ruokajärjestelmän muutoksen avulla. Samalla niissä työllistetään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä ja lisätään osallisuutta tasavertaisella tavalla. Tutkimamme ekososiaaliset innovaatiot ovat yhdistyksiä, osuuskuntia tai sosiaalisia yrityksiä ja ne kiinnittyvät yhteisö- tai solidaarisuustalouteen.

Ekososiaalisilla innovaatioilla on merkittävä rooli yhteiskuntien kestävässä siirtymässä, koska ne onnistuvat sekä vähentämään ympäristöhaittoja että tarjoamaan uusia mielekkään toiminnan mahdollisuuksia työttömyyttä ja työelämän epävarmuuksia kohtaaville ihmisille. Kun nuoret työllistyvät esimerkiksi pyöräpajalle, he vauhdittavat samalla ilmastonmuutosta hillitsevää pyöräilykulttuuria. Vastaavasti mielenterveyskuntoutujat tai maahanmuuttajat voivat löytää mielekästä tekemistä luomuruokaosuuskunnista.

Vaikka olemme tehneet ekososiaalisten innovaatioiden kartoitusta vain rajatulla alueella, voidaan olettaa, että vastaavia käytäntöjä on syntynyt kaikkialla Euroopassa. Kartoittamillemme ekososiaalisille innovaatioille oli yhteistä, että ne kykenevät saumattomasti yhdistämään toiminnassaan sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden. Tämä on tärkeä havainto, sillä tutkimusten mukaan suurin este siirtymälle kestävämpään kehitykseen on juuri näiden erillisyys: taloutta, ympäristöasioita ja sosiaalisia kysymyksiä ei kyetä käsittelemään yhteisestä näkökulmasta.     

Tutkimuksessa on tarkasteltu kuutta ekososiaalista innovaatiota neljästä eri Euroopan maasta:

• Velo, pyöräilykulttuuria ja työllistymistä edistävä sosiaalinen yritys, Leuven 
• Vinterra, luomuruokaa kasvattava sosiaalinen osuuskunta, Mals
• Kunst-Stoffe, materiaalien kierrätystä edistävä verkosto- ja osaamiskeskus, Berlin 
• Hirvitalo, galleria ja vapaa taidetalo, Tampere 
• Lapinlahden Lähde, kaikille avoin mielen hyvinvoinnin keidas, Helsinki
• Oma Maa, kumppanuusmaataloutta harjoittava luomuruokaosuskunta, Tuusula/Helsinki

 
Tutkimamme paikat ovat keskenään hyvin erilaisia tavoitteiltaan, kooltaan, aktiivitoimijoiden määrältään ja rahoituspohjaltaan. Niitä kaikkia yhdistää kuitenkin seuraavat piirteet:

• Innovatiivinen potentiaali perustuu erilaisiin toimintoihin, jotka tarjoavat ratkaisuja samaan aikaan moneen haasteeseen (esimerkiksi työttömyys ja ruokajärjestelmän kestävyys).
• Tasapainoa haetaan eri kestävyyden ulottuvuuksien välillä.
• Toiminnan jatkuvuus on epävarmaa johtuen esimerkiksi määräaikaisista vuokrasopimuksista, aktiivitoimijoiden puutteesta tai rahoituksen vajeista.
• Yhteistyöverkostot julkisen sektorin toimijoiden, paikallisten yritysten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ovat keskeisiä toiminnan jatkuvuudelle.
• Käytettävissä olevat resurssit riippuvat rahan lisäksi myös käytettävissä olevasta ajasta ja julkisesta tunnustuksesta.
• Luova ja epätyypillinen yhdistelmä palkkatyötä, vapaaehtoistyötä ja tuettua työtä mahdollistaa toiminnan.
• Omaehtoisesta toiminnasta alkujaan ponnistavaa toimintaa, jolla on nykyisin virallinen asema esimerkiksi rekisteröityneenä yhdistyksenä, sosiaalisena yrityksenä tai osuuskuntana.

Ekososiaalisten innovaatioiden kyky yhdistää ekologisia ja sosiaalisia tavoitteita perustuu siihen, että niissä yhdistyy samanaikaisesti erilaisia kestävyyttä edistäviä käytäntöjä, kyseenalaistetaan vallitsevia rakenteita ja käsityksiä sekä kootaan yhteen erilaisia toimijoita. Esimerkiksi toimeentulo ja ruoka ovat samanaikaisesti sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia kysymyksiä ihmisten arjessa. Onnistuneet ekososiaaliset innovaatiot ovat myös vahvasti verkostoituneet muiden toimijoiden kanssa.