Taloussosiaalityö täydentää sosiaalialan työkalupakkia
Taloussosiaalityö on toimeentuloon ja taloudenhallintaan keskittyvä osa sosiaalityötä, jolla pyritään vahvistamaan sosiaalityön asiakkaiden taloudellista toimintakykyä.
Taloussosiaalityön asiantuntemus on hyvin kysyttyä. Tänä syksynä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa pyörivään taloussosiaalityön täydennyskoulutukseen mahtui mukaan noin puolet halukkaista, kolmisenkymmentä opiskelijaa.
Täydennyskoulutuskokonaisuus on laajuudeltaan 10 opintopistettä. Osallistujien joukko koostuu eri tehtävissä työskentelevistä sosiaaliohjaajista ja sosiaalityöntekijöistä sekä hanketyöntekijöistä. Edustettuina ovat mm. lapsi- ja perhesosiaalityö, lastensuojelu, aikuissosiaalityö, terveydenhuollon sosiaalityö, työllisyyspalvelut ja rikosseuraamusala.
Syksyn aikana verkkokoulutuksessa käsitellään mm. peruskäsitteitä ja mekanismeja, psykososiaalista työotetta, talousneuvolatoimintaa, monitoimijaista yhteistyötä, taloussosiaalityön välineitä ja menetelmiä sekä taloussosiaalityön kehittämistä.
Taloussosiaalityö on viime vuosien tuttavuus
– Talousasiat ovat sosiaalityön ydintä, ihan perussyy siihen miksi sosiaalityötä tarvitaan.
Yliopistonopettaja Sirpa Karjalainen on kehittänyt taloussosiaalityötä eri puolilla Suomea vuodesta 2016 alkaen. Tänä vuonna hän on ollut mukana taloussosiaalityön täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän opettaa sosiaalityötä yliopistokeskuksen maisteriohjelmassa sekä Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Karjalainen työskentelee myös useiden kehittämishankkeiden parissa.
– Kun kunnat vielä vastasivat kokonaisuudessaan toimeentulotuen myöntämisestä, kuntien aikuissosiaalityötä määritteli pitkälti juuri talouskeskeisyys. Ei silloin puhuttu erikseen taloussosiaalityöstä. Kun perustoimeentulotukea oltiin siirtämässä Kelan hoidettavaksi vuodesta 2017 eteenpäin, Suomessa alettiin etsiä jäsennystä taloussosiaalityön käsitteelle ja sisällöille, Karjalainen kuvaa.
Taloussosiaalityötä käsittelevä tutkimus on saapunut Suomeen Yhdysvalloista, mutta yhteiskunnallinen konteksti sille on aivan erilainen. Terminologiakaan ei ole ollut suoraan sovellettavissa suomalaiseen sosiaalityöhön.
– Yliopistokeskuksen entisten sosiaalityön yliopistonopettajan Katri Viitasalon väitöskirja vuodelta 2018 oli uraauurtava, mitä tulee taloussosiaalityön teoreettiseen jäsentämiseen Suomessa, Karjalainen sanoo.
Talousneuvonta on oleellista osaamista sosiaalialalla
– Sosiaalialalla on suuri tarve lisätä talousneuvontaosaamista ja aiheen tutkimusta. Tähän täydennyskoulutukseen otettiin henkilöitä, jotka työskentelevät erilaisissa rooleissa sosiaalipalvelua ja taloudellista tukea tarvitsevien ihmisten kanssa. Opiskelijoiden kanssa keskustellessa on noussut esiin mm. huoli nuorten taloustaidoista sekä erityisryhmien kuten maahanmuuttajien kanssa tehtävä talousneuvonta. Monien alojen työntekijät kohtaavat työssään asiakkaita, joiden kanssa taloussosiaalityön osaaminen on hyödyksi, Karjalainen kertoo.
Taloussosiaalityössä ei ole kyse muusta sosiaalityöstä erillisestä saarekkeesta: puhutaan taloussosiaalityön orientaatiosta, joka läpäisee kaikki sosiaalityön tasot varhaisesta puuttumisesta psykososiaaliseen yksilön tai ryhmien kanssa tehtävään työhön ja rakenteelliseen sosiaalityöhön.
Epätietoisuus hankaloittaa talousneuvonnan antamista
Yksi Kokkolan taloussosiaalityön täydennyskoulutuksen luennoitsijoista on lehtori, SEAMK:n projektipäällikkö Anu Aalto. Hän on myös mm. osa-aikaisena projektitutkijana yliopistokeskuksen aikuissosiaalityöhön keskittyvässä AIKUMETOD-tutkimushankkeessa.
On tärkeää ymmärtää, miten köyhyys, pienituloisuus ja krooninen niukkuus vaikuttavat kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin, Aalto toteaa. Rahan puute ja sosiaaliset ongelmat kietoutuvat yhteen.
– Usein asiakkailla on moninaisia ongelmia taloudenhallinnan vaikeuksien taustalla: työttömyyttä, mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, peliriippuvuutta, oppimisvaikeuksia, velkaantumista, ylisukupolvista huono-osaisuutta.
Aallon mukaan taloussosiaalityö-otsikon avulla pyritään nivomaan yhteen eri alojen ammattilaisten osaamista, jotta asiakkaita pystytään tukemaan kokonaisvaltaisemmin.
– Moneen kertaan olen kuullut eri ammattilaisten suusta epätietoisuutta siitä, miten asiakasta voisi auttaa talousasioissa ja keneen pitäisi ottaa yhteyttä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset eivät itse tunne talousasioihin liittyviä verkostoja tarpeeksi hyvin. Yllätytään siitä, ketkä kaikki itse asiassa ovat osallisina asiakkaan taloushuolissa. Otetaan esimerkiksi vaikkapa pankki – siellä ei tehdä sosiaalityötä, mutta pankin työntekijät kohtaavat ihmisen hänen raha-asioidensa äärellä.
Elämän kriisit altistavat talousongelmille
Sekä Aalto että Karjalainen korostavat, että ihmistä ei pidä syyllistää ongelmista, jotka ovat pohjimmillaan rakenteellisia.
– Etuuksien pienuus ja palkkaköyhyys näkyvät sosiaalityön arjessa, Aalto kertoo.
Karjalainen tuo esiin suurten elämänmuutosten vaikutuksen taloudelliseen hyvinvointiin:
Elämä ja sen myötä talous voi muuttua kriisin kuten sairastumisen ja eron seurauksena, ja silloin on altis ylivelkaantumaan.
– Yhteiskuntamme on ylipäänsä kulutuskeskeinen, mikä näkyy esimerkiksi pikavipeistä syntyvissä ongelmissa. Toisaalta kuluttamisen ihailu johtaa siihen, että taloudenhallinnan ongelmia voi tulla hyvätuloisillekin, Karjalainen jatkaa.
Monialaista yhteistyötä talousneuvoloissa
Taloussosiaalityön opintokokonaisuus on yliopistokeskuksessakin luontevaa monitieteistä yhteistyötä sosiaalitieteiden ja kauppatieteiden kesken.
– Monialaisuus ja erilaisten toimijoiden verkosto on oleellinen asia paitsi tässä koulutuksessa, myös tämän päivän sosiaalityössä. Sosiaalityön asiakkaiden arjen haasteet ovat sellaisia, että aika harvoin vain yksi ammattilainen riittää tarjoamaan avun. Tarvitaan eri ammattilaisten pitkäjänteistä yhteistyötä, Sirpa Karjalainen kuvaa.
Yliopistokeskus on mukana useissa hankkeissa, joissa tutkitaan sosiaalityötä ja kehitetään myös taloussosiaalityön menetelmiä.
– Moniammatillisia talousneuvoloita on eri toimijoiden ja hankkeiden yhteistyöllä perustettu eri puolille Suomea tämän vuoden aikana parisen kymmentä. Ne on koettu oikein toimivaksi tavaksi viedä matalan kynnyksen palveluita ihmisten luo, esimerkiksi kauppakeskuksiin perustettujen kioskimaisten palvelupisteiden avulla, Anu Aalto kertoo. Hän on organisoinut talousneuvoloiden toimintaa.
Talousneuvolassa on koottu saman katon alle työntekijöitä eri organisaatioista, kuten talous- ja velkaneuvonnasta, aikuissosiaalityöstä, Kelasta, ulosotosta ja seurakunnalta.
Talousneuvolat on suunniteltu varhaisen tuen muodoksi, mutta toistaiseksi palvelun pariin ei juuri ole tultu pienten pulmien kanssa.
– Monilla saattaa olla häpeän tunteiden vuoksi todella korkea kynnys hakea apua – ongelmat ovat usein ehtineet kiertyä mutkikkaiksi vyyhdeiksi, ennen kuin meihin on tohdittu ottaa yhteyttä. Ylivelkaantumiseen liittyvät kysymykset ovat tyypillisiä. Talousneuvolaan tulleet ovat usein silmin nähden huojentuneita saadessaan jakaa mieltään painaneet huolet ja kuullessaan että apua on saatavilla, Aalto sanoo.
Palvelujärjestelmän tuntemus on ratkaisevaa
Moniammatillinen yhteistyö kehittää myös siinä mukana olevia asiantuntijoita, joiden on mahdollista oppia toinen toiseltaan. Parhaassa tapauksessa tieto ja osaaminen leviävät organisaatioissa: Talousneuvolatoiminnan pariin on jo osattu ohjata asiakkaita esimerkiksi aikuissosiaalityön parista. Toisaalta on myös tärkeää, että eri organisaatioiden sisällä löytyy palvelujärjestelmän riittävän laajaa tuntemusta, jotta pystytään mahdollisimman tehokkaasti tukemaan ja neuvomaan asiakasta ilman turhaa luukulta toiselle lähettämistä.
– Taloussosiaalityön koulutuksessa mukana olleet saavat osaamisen, jolla heidän on suoraan mahdollista tehdä myös neuvovaa ja ohjaavaa työtä ilman tarvetta välttämättä ohjata asiakasta muualle. Se edesauttaisi asiakkaiden ongelmien varhaista tunnistamista, ja silloinhan heitä pystyttäisiin myös auttamaan paremmin, sanoo Karjalainen.
Lisätietoja:
Yliopistonopettaja Sirpa Karjalainen, sirpa.m.karjalainen@jyu.fi +35850 5651 444
Projektitutkija Anu Aalto, anu.m.aalto@jyu.fi +358 50 4799 400
Taloussosiaalityön täydennyskoulutus on osa OK Työmarkkinoilla -hanketta ja kuntakokeilua. Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja jossa ovat mukana Vaasan yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopistokeskus ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.
