ECOSOS-tutkimushanke: konkretiaa kestävään kehitykseen
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan yhteiskunnan siirtymää kohti kestävää kehitystä. Paikallistason innovaatiot vauhdittavat siirtymää sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, jos ne onnistuvat yhdistämään ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Monissa Euroopan maissa siirtymää edistetään jo nyt erilaisissa ruohonjuuritason toimintamalleissa, joita voi kutsua ekososiaalisiksi innovaatioiksi. Näitä innovaatioita on tutkittu juuri päättyneessä Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa, jonka vastuullisena johtajana on toiminut sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies Jyväskylän yliopistosta Kokkolan yliopistokeskuksesta.
Ekososiaaliset innovaatiot yhdistävät sosiaalista ja ekologista kestävyyttä
Ekososiaalisissa innovaatioissa luodaan ekologisesti kestäviä tuotanto- ja elämäntapoja esimerkiksi materiaalien kierrätyksen, pyöräilykulttuurin ja ruokajärjestelmän muutoksen avulla. Samalla niissä työllistetään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä ja lisätään osallisuutta tasavertaisella tavalla. Tällöin ne kykenevät yhdistämään konkreettisella tavalla sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden. Tämä on tärkeä havainto, sillä tutkimusten mukaan suurin este siirtymälle kestävämpään kehitykseen on juuri se, että taloutta, ympäristöasioita ja sosiaalisia kysymyksiä ei kyetä käsittelemään yhteisestä näkökulmasta.
Ekososiaaliset innovaatiot ovat organisoituneet yhdistyksiksi, osuuskunniksi tai sosiaalisiksi yrityksiksi. Ne soveltavat yhteisöllisen ja solidaarisen talouden ajattelua. Taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppailevilla ekososiaalisilla innovaatioilla yhdistetään luovalla tavalla palkkatyötä, vapaaehtoistyötä ja tuettua työtä ja hyödynnetään erilaisia työvoimapoliittisia ohjelmia kuten työkokeilua ja palkkatukea. Toiminta onkin usein taloudellisesti epävarmalla pohjalla. Tulokset osoittavat, että eurooppalaiset hyvinvointivaltiot eivät tue riittävällä tavalla ekososiaalisia innovaatioita ja niiltä puuttuu konkreettiset välineet kytkeä sosiaaliturvaan ympäristönäkökulmia. Tutkimusryhmä katsookin, että yhteisö- ja solidaarisuustaloutta tulisi vahvistaa lainsäädännön keinoin, jotta ekososiaaliset innovaatiot voivat palkata työntekijöitä ja turvata toimeentuloa.
Hankkeessa haastatellut sosiaalityöntekijät kokivat, että sosiaalityöntekijät voisivat jalkautua ulos toimistoista nykyistä enemmän ja olla mukana ruohonjuuritason muutoksessa.
Aikuissosiaalityö on tiiviissä yhteydessä aktivointipolitiikkaan ja mukana etsimässä mielekästä tekemistä, osallisuutta ja toimeentuloa ihmisille. Ekososiaaliset innovaatiot ovat silloin keskeinen yhteistyökumppani sosiaalityölle. Hankkeessa haastatellut sosiaalityöntekijät kokivat, että sosiaalityöntekijät voisivat jalkautua ulos toimistoista nykyistä enemmän ja olla mukana ruohonjuuritason muutoksessa. Sosiaalityön organisaatioiden johtamisessa ja päätöksenteossa tarvitaan muutoksia, joissa nostetaan keskeiseksi kestävyyden kriteerit ja mahdollistetaan ekososiaalisen työn tekeminen. Sosiaalityö tulee ottaa keskeisemmin osaksi kuntien ja valtionhallinnon kestävän kehityksen politiikkaa.