16.10.2018

KP-YRTI seuraa aluetalouden kehitystä

Tiedote 15.10.2018

Maakuntauudistussuunnitelmien mukaan vuoden 2021 alussa aloittavien maakuntien aluekehitystehtäviin kuuluvat alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen. Monien mielestä aluekehityksen perustan muodostaa yritystoiminta. Yritystoiminnan menestyksen mukaan alue joko kehittyy tai taantuu. Tämän vuoksi onkin tärkeää seurata yritystoiminnan kehittymistä alueella. Kehitystä voidaan seurata tilastojen avulla.

KP-YRTI-logoKeski-Pohjanmaalla on havaittu tilastoseurannan tarpeellisuus ja rakennettu maakunnan yritystoimintaa kuvaava, Tilastokeskuksen yritystilastoihin perustuva KP-YRTI-palvelu (https://www.chydenius.fi/kp-yrti). Palvelussa vertaillaan Keski-Pohjanmaan maakunnan, Keski-Pohjanmaan naapuriseutukuntien ja -maakuntien, Lapin, sekä Itä- ja Etelä-Suomen yritystoiminnan rakenteita vuodesta 2013 vuoteen 2016. Keski-Pohjanmaan osalta tilastot paljastavat yllättäviä näkökulmia verrattuna niihin mielikuviin, joita maakunnan kehittämisasiakirjat usein välittävät.

Oheisessa kuviossa Keski-Pohjanmaan yritystoiminnan toimialat on sijoitettu absoluuttisen ja suhteellisen suuruuden mukaan nelikenttään. Toimiala on suhteellisesti suuri, jos sen osuus maakunnassa on suurempi kuin vastaava osuus koko maassa keskimäärin. Lisäksi kuvioon on merkitty nuolilla toimialojen jalostusarvon muutossuunta vuodesta 2014 vuoteen 2016 – kasvu punaisella, ennallaan pysyminen lilalla ja pieneneminen sinisellä nuolella. Jalostusarvo kuvaa toiminnassa syntyvää arvonlisäystä, josta maksetaan muun muassa henkilöstön palkat ja yritysten voitot.

spe-jalostusarvon-muutos-2014-2016-20181001.png

Kuvio. Yritystoiminnan jalostusarvon muutos toimialoittain Keski-Pohjanmaalla vuodesta 2014 vuoteen 2016. Lähde: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, KP-YRTI-yritystilastopalvelu (https://www.chydenius.fi/kp-yrti).

Tilastotiedoissa yllättävää on se, että maakunnan perinteisillä, suurilla erikoistumisaloilla jalostusarvosumma on pienentynyt vuodesta 2014 vuoteen 2016, samalla kun kasvua on ollut suhteellisesti harvinaisemmilla suurilla toimialoilla, kuten rakennus- ja kiinteistöalalla, tukkukaupassa ja yhdyskuntahuollossa sekä pienillä aloilla kuten matkustuspalveluissa; terveys- ja sosiaalipalveluissa; virkistys-, kulttuuri- ja liikuntapalveluissa sekä muussa tehdasteollisuudessa, johon kuuluvat muun muassa painaminen ja urheiluvälineiden valmistus. Keski-Pohjanmaan pienistä erikoistumisaloista mekaanisessa metsäteollisuudessa ja veneteollisuudessa jalostusarvo on kasvanut vuodesta 2014 vuoteen 2016.

Vaikka joidenkin palvelualojen yritystoiminnassa on Keski-Pohjanmaalla havaittavissa jalostusarvosumman kasvua, alueiden väliset vertailut osoittavat, että kokonaisuutena sekä työelämä- että kuluttajapalveluista muodostuva palveluala on kehittynyt Keski-Pohjanmaalla huonommin kuin vertailualueilla. Palvelualoilla ei Keski-Pohjanmaalla ole kovin monia yrityksiä ja toimialoja, jotka nousisivat maakunnan vetovoimatekijöiksi. Palvelut ovat laaja toiminnan kenttä, jota on aluekehittämisessä vaikea profiloida tietyiksi kehittämisen painopisteiksi. Palvelujen korkea laatu ja kansallinen ja kansainvälinen tunnettuus kuitenkin parantaisivat maakunnan vetovoimaisuutta.

Viime vuosina maakunnan aluekehittämisessä on panostettu voimakkaasti biotalouden, kemian alan ja digitalisaation edistämiseen. Olisi toivottavaa, että näiden panostusten vaikutukset näkyisivät jollakin aikavälillä näiden alojen yritystoiminnan kasvuna maakunnassa. Tilastot herättävät kysymyksiä, miksi näin ei ole toistaiseksi tapahtunut? Ilmenevätkö vaikutukset kenties vasta tulevaisuudessa, onko kehittämistoiminnassa kiinnitetty liian vähän huomiota yritystoiminnan kasvattamiseen vai onko kehittäminen kasvattanut naapurialueiden yritystoimintaa? Paradoksaalista on, että maakunnan yritystoiminnassa kasvualoja vuosina 2014–2016 ovat olleet sellaiset alat, joita ei ole suuresti korostettu maakunnan kehittämisasiakirjoissa.

Olli Rosenqvist, yliopistotutkija, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Taustaa

ATIK-logot-FI.pngKP-YRTI-palvelu on rakennettu Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Aluetalouden tilastoseurannan kehittäminen (ATIK) -hankkeessa ja julkistettu Tutkijoiden yö -tapahtumassa Kokkolan kaupunginkirjastossa 28.9.2018.

ATIK-hankkeen ovat rahoittaneet:

  • Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)
  • Suomen valtio/Keski-Pohjanmaan liitto
  • Kokkolanseudun Kehitys (KOSEK) Oy
  • Kaustisen seutukunta
  • Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy (Kannuksen kaupunki)
  • Perhon kunta
  • Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (Jyväskylän yliopisto)