Opettajankoulutuksessa luodaan perustaa tulevaisuuden monilukutaitojen kehittämiseen
Paraikaa vietetään vuosittaista Uutisten viikkoa. Monissa koululuokissa paneudutaan teemaviikon aikana mediaan ja sen rooliin lasten ja nuorten elämässä.
Yliopistokeskuksen Lasten yliopisto tarjoaa Uutisten viikolla alakoululaisille soveltuvia mediakasvatuksen digitaalisia työpajoja, jotka ovat suoraan käytettävissä oppimateriaalina.
Oppimateriaalit ovat yliopistokeskuksen luokanopettajaopiskelijoiden laatimia. Luokanopettajien opintoihin kuuluu mediakasvatuksen kurssi, ja valinnaisissa opinnoissa on mahdollista perehtyä aiheeseen syvemmin.
Mediakasvatuksen työpajaa pääsivät jo etukäteen testaamaan kokkolalaisen Hollihaan koulun oppilaat. Lue lisää Keski-Pohjanmaan koululaisille suunnatusta Lasten lehdestä! Juttu löytyy näköislehden sivuilta 2–3:
Mikä on mediakasvatuksen rooli opettajankoulutuksessa?
– Mediakasvatus liittyy vahvasti uusiin lukutaitoihin, ja se käsittää myös kaiken uudenlaisten, monimediaisten tekstien parissa toimimisen, kertoo yliopistonopettaja Sirkku Lähdesmäki. Lähdesmäki opettaa yliopistokeskuksessa luokanopettajien aikuiskoulutuksessa.
– Monipuolinen lukutaito on edellytys yhteiskunnassa toimimiseen. Jokainen kansalainen tarvitsee valmiudet vastaanottaa ja tuottaa erilaisia tekstejä, ja tulkita lukemaansa kriittisesti.
Monilukutaito on Opetushallituksen viime vuonna julkaiseman kansallisen lukutaitostrategian keskiössä. Strategian tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2030 maailman monilukutaitoisin maa.
Jotta tuo visio voi toteutua, tarvitaan joka koulutusasteella kestävää tämän tavoitteen huomioivaa koulutusta. Monilukutaidot ovat opetussuunnitelmissa laaja-alaisen osaamisen alue.
– Opettajilla on oltava välineitä opettaa näitä taitoja, ja opettajankoulutuksen on kiinnitettävä tähän huomiota, Lähdesmäki kuvaa.
Mediakasvatus sisältää toki myös vahvojen peruslukutaitojen ylläpidon, mutta sen ohella oppilaan tulee kyetä lukemaan ja tulkitsemaan visuaalisia, auditiivisia ja audiovisuaalisia tekstejä.
– Tarvitaan ennen kaikkea kriittistä lukutaitoa! Tunnistaako valeuutisen sen eri muodoissa eri kanavissa, tulkitseeko ja tunnistaako että puhuuko tässä Suomen presidentti vai onko videota käsitelty, mikä on trolli, mistä saa luotettavaa tietoa, Lähdesmäki luettelee.
Uusia lukutaitoja eri koulutusasteilla
Yliopistonopettaja Tommi Nurmi opettaa niin ikään tulevia luokanopettajia yliopistokeskuksessa.
– Opetin juuri syventävän mediakasvatuksen kurssin, jossa keskityttiin erityisesti esi- ja alkuopetuksen näkökulmaan. Kurssiin kuului kentällä toimivien opettajien haastatteluja. Haastatteluista kävi ilmi, että koulupolun alkupäässä ja varhaiskasvatuksessa ei ehkä vielä ole herätty päiväkodeissa ja kouluissa tehtävän mediakasvatuksen tärkeyteen. Ajateltiin, että ”eipä sitä näin pienet vielä tarvii”, vaikka jo esiopetusikäisillä on usein kännykkä ja he voivat olla ison osan arkipäivästään median äärellä.
– Kasvattajien on tärkeää tiedostaa, että pelit, sarjakuvat ja YouTube- ja TikTok-videot ovat osa lasten ja nuorten arkea, Lähdesmäki sanoo.
Opetushallituksen valtakunnallinen Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma sisältää tavoitteet mediakasvatukselle. Ohjelma lähtee liikkeelle jo varhaiskasvatuksesta.
Eikä riitä, että lukutaitoja käsitellään äidinkielentunnilla.
– Mediakasvatus pitää nähdä menetelmänä, joka läpäisee kaikki oppiaineet. Kustakin tieteenalasta löytyy niille ominaiset oppimistehtävät, joihin nämä teemat istuvat. Esimerkiksi historiassa kyseeseen voi tulla historiallisen tiedon luotettavuuden arviointi, Lähdesmäki mainitsee.
Jotta monilukutaidolle asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä, on opettajien tutkintokoulutuksen lisäksi muistettava kentällä eri koulutusasteilla toimivien laadukas, ajanmukainen täydennyskoulutus.
– Kun opettajien medialukutaitoja ja osaamista on kartoitettu, on havaittu että hyvin vähän edelleen opetetaan uusia lukutaitoja tietoisesti ja systemaattisesti.
Alkuopetuksessa on tässä suhteessa jopa parempi tilanne kuin myöhemmin perusopetuksessa tai toisella asteella: kun oppilaiden peruslukutaito ei ole vielä riittävä tekstien analysointiin, opettajat käyttävät enemmän kuvia.
– Vaikkapa matematiikassa käytetään alkuun paljon kuvia, joista tulkitaan, montako esinettä kuvassa näkyy ja niin poispäin. Mutta myöhemmin kuvat jäävät pois ja unohtuvat! Vaikka pitäisi nimenomaan siirtyä kriittisempään ja tiedostavampaan analyysiin. Mitä sinulle yritetään kuvilla ja videoilla myydä, millaista mielikuvaa uutisen vieressä oleva kuva rakentaa, Lähdesmäki sanoo.
Kuka mediakasvattaa ja ketä?
Opettajankoulutuksessa opiskelijoiden kanssa toteutetaan samantyyppisiä harjoituksia, kuin heidän toivotaan myöhemmin hyödyntävän omassa opetuksessaan.
– Opinnoissa voidaan esimerkiksi suunnitella ja toteuttaa vaikuttava video, jotta sellaisen tuottamisen ja julkaisemisen prosessi tulee tutuksi. Näin saman harjoituksen uskaltaa myöhemmin toteuttaa turvallisin mielin oppilaidensa kanssa. Tästä syntyy antoisia keskusteluja opettajaopiskelijoiden kesken, Nurmi kertoo.
– Opettajaopiskelijoiden on tärkeä pohtia omaa suhdettaan mediaan. Monesti paljastuu erilaisia uskomuksia ja vanhoja käsityksiä. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle, Lähdesmäki sanoo.
– Jokainen vanhempi on arjessaan mediakasvattaja, ja niin ovat myös opettajat omalla toiminnallaan. Miten opettaja huolehtii tietoturvasta tai miten toteuttaa tekijänoikeuksia, nämä ovat jo kansalaistaitoja. Koulumaailmaan kohdistuu toki paljon paineita ja odotuksia. Mediakasvatus on kuitenkin erinomainen väylä yhteistyölle kodin ja koulun välillä, sen ympärille olisi hyvä kehittää kasvatuskumppanuutta vaikkapa vanhempainiltojen kautta.
Lue lisää Lasten yliopiston Uutisten viikosta: