Ulla Lassin kolumni: Maailmaa ei pelasteta banderolleja kantamalla vaan ongelmien luovilla ratkaisuilla

Kolumni on julkaistu 4.5.2024 Keskipohjanmaa-lehdessä.

Työmatkallani Helsingissä törmäsin nuoriin mielenosoittajiin parisen vuotta sitten. Kysyin näiltä nuorilta, että mitä te teette täällä kadulla? ”Pelastamme maapallon”, kuului heidän lyhyt ja ytimekäs vastauksensa. Niin minäkin omassa työssäni, ajattelin, ja jatkoin kysymällä, että miten tämä maapallo pelastuu istumalla keskellä tietä eväitä syöden. Tähän kysymykseen ei oikein tullutkaan selkeää vastausta. Pienen luovan hiljaisuuden jälkeen totesin, että ”Hei te fiksut nuoret, lähtekää opiskelemaan tekniikkaa ja luonnontieteitä, niin te opitte niitä tietoja ja taitoja ja saatte valmiuden kehittää teknisiä ratkaisuja, joilla voitte osaltanne pelastaa maailmaa”. Banderolleja kantamalla maapallomme ei pelastu eikä sitä uhkaavat ilmasto- ja ympäristöhaasteet ratkea.

Omassa työyhteisössämme tavoittelemme suuressa kuvassa samoja tavoitteita, joita nämä edellä mainitsemani nuoretkin. Heidän tapaansa olemme tunnistaneet samat lokaalit ja globaalit haasteet, mutta käytössämme olevat ratkaisukeinot ovat erilaiset. Pyrimme käyttämään luovia ongelmanratkaisutaitoja, emme ainoastaan tunnistamaan haasteita, vaan tekemään ratkaisuehdotuksia ja tieteellisen tutkimuksen avulla osoittamaan niiden toimivuuden tai toimimattomuuden. Tutkijan innokkuus ei tunne rajoja. Uusia kysymyksiä herää, hypoteeseja muotoutuu ja kokeiden tulokset avaavat uusia näkökulmia. Ja kun tulokset viimein valmistuvat, innokkuus muuttuu tyytyväisyydeksi. Tutkija tietää, että hänen työnsä voi muuttaa maailmaa, vaikka vain pienen palasen verran. Ja se on riittävä syy jatkaa eteenpäin.

Tutkija tietää, että hänen työnsä voi muuttaa maailmaa, vaikka vain pienen palasen verran. Ja se on riittävä syy jatkaa eteenpäin.

Kyky ratkaista ongelmia ei kuitenkaan rajoitu pelkästään teknisiin ratkaisuihin tai numeroihin. Jokainen meistä pystyy tunnistamaan työssään pienempiä ja suurempia haasteita, jopa ongelmia. Erityisen arvokasta on kuitenkin taito löytää toimivia tai nykytilannetta parantavia ratkaisuja. Ongelmanratkaisutaito on tärkeä kyky, joka auttaa meitä työelämän haasteissa, mutta erityisesti selviytymään arjen pulmista. Se on vähintä mitä me voimme nuorillemme opettaa, arjen selviytymistaitoja. Ongelmanratkaisutaito heijastaa myös elämänasennetta. Kohdatessamme haasteita emme aina tiedä ratkaisua, mutta emme lannistu vaan olemme motivoineita ja tietoisia siitä, että ratkaisuja on mahdollista löytää.

Puhtaassa siirtymässä innovaatioiden tulee johtaa konkreettisiin toimiin

Ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat viime vuosina olleet myös tieteellisen tutkimuksen suunnannäyttäjinä. Puhtaan siirtymän ratkaisut kuten kestävä energiantuotanto ja liikenteen sähköistyminen haastavat tutkijoina ongelmanratkaisutaitojamme. Usein tarvittavat teknologiset ratkaisut ovat uusia tai ne vaativat uudenlaisia ratkaisuja aina kestävästä raaka-ainetuotannosta vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen materiaalien valmistukseen ja optimoituun kierrätykseen saakka. Tutkimuksen kautta voimme innovoida uusia teknisiä ratkaisuja edistämään puhtaan siirtymän hankkeita. Tutkijoina kuulemme kuitenkin usein, että tähän ei ole vielä teknistaloudellista ratkaisua, mikä on teollisten investointipäätösten osalta kriittistä. Pelkkä tekninen ratkaisu ei siis yksistään riitä vaan tarvitaan tahtotilaa asioiden edistämiseen. Olisi toivottavaa, että tämä tahtotila olisi muutakin kuin lainsäädännön velvoittamaa. Puhtaassa siirtymässä kuitenkin vain konkreettiset toimet ratkaisevat ja innovaatioiden tulee tuotteistua uusina ratkaisuina osana teollista toimintaa ja yhteiskuntaa. Vain näin voimme osaltamme edistää kestävää tulevaisuutta.

Palaan vielä noihin nuoriin, joita haastoin banderollien sijaan etsimään konkreettisia ratkaisuja maapalloa haastaviin ilmasto- ja ympäristökysymyksiin. Kehittäessään näitä ratkaisuja, he onnistuvat kääntämään mahdottomilta tuntuvat haasteet mahdollisuuksiksi. Mutta samalla he saavat paljon enemmän: he oppivat luovuutta, loogista ajattelua ja joustavuutta vaativia ongelmanratkaisutaitoja. Kun osaamme käyttää luovia ongelmanratkaisutaitoja, ei tekemisemme pysähdy ensimmäiseen vastoinkäymiseen. Jokainen onnistunut ratkaisu kasvattaa heidän itseluottamustaan, innostaa uusien asioiden pariin ja palkitsee onnistumisen elämyksillä. Se on paras palkka, mitä omasta työstään voi saada.

Ulla Lassi, professori, Soveltavan kemian yksikkö