Varhaiskasvatuksen johto tarvitsee digitietoa ja -taitoa
Yli 50 varhaiskasvatuksen johtajaa ympäri Suomen osallistui lokakuussa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen järjestämiin henkilöstökoulutuksiin. Chydeniuksen yliopistonopettajat Sirkku Lähdesmäki ja Tommi Nurmi vetivät 2 opintopisteen laajuiset verkkokoulutuspäivät, joiden teemana oli Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen ja digitalisaation kehittäminen.
”Meillä on ollut tässä koulutuksessa tosi sitoutunutta porukkaa, saatiin oikein onnistunut kokonaisuus”, Lähdesmäki kertoo.
Lähdesmäen ja Nurmen koulutuspäivät ovat osa yhteensä 15 opintopisteen laajuista varhaiskasvatuksen johtamisen Vahvuuksien Vaka (VahVa) -koulutusta.
Yliopistollinen koulutuskokonaisuus on tarkoitettu varhaiskasvatuksen johtajille, apulaisjohtajille ja johtotiimeille. Sen avulla kehitetään ja vahvistetaan osaamista pedagogisessa johtajuudessa, vahvuuksien johtamisessa ja oppivien yhteisöjen kehittämisessä vertaistuen ja verkostojen avulla.
Koulutushanke järjestetään Jyväskylän yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Lapin yliopiston ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen yhteistyönä vuosina 2021–2023. Hankkeen aikana koulutuskokonaisuus toteutetaan kahdesti: VahVa 1 vuosina 2021–2022, ja VahVa 2 vuosina 2022–2023. Hankkeen koordinoinnista vastaa Jyväskylän yliopiston Koulutusjohtamisen instituutti ja rahoittajana on Opetushallitus.
Digitaalisia työkaluja ja oman työyhteisön peilaamista
”Meidän osuutemme koostui teoreettisesta alustuksesta sekä erilaisten digitaalisten ratkaisujen esittelystä ja niiden testaamisesta yhdessä koulutuksen osallistujien kanssa”, Lähdesmäki kertoo.
”Ensimmäisen koulutuspäivän aikana Tommi johdatti koulutettavamme digitaalisten oppimisympäristöajatelun äärelle ja esitteli johtamissuunnitelman vaiheet.”. Sirkku puolestaan käsitteli teoriaosuudessa mm. ajankohtaista tutkimusta, uusia lukutaitoja, sitä miten lukutaidot ja digitalisaatio ilmenevät varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa sekä ylipäänsä miten varhaiskasvatus sysää lasta kasvamaan tämän päivän yhteiskuntaan.”
Kokoontumisten aikana opiskelijat keskustelivat koulutuksen aiheista digitaalisen alustan kautta: Osallistujat käyttivät digitaalista keskusteluseinää suljettuna, somea mukailevan vuorovaikutuksellisena alustana, mikä oli oikein notkea väline tällaisen suuren ryhmän keskustelulle. Osallistujia pyydettiin avaamaan niitä asioita, jotka heitä askarruttavat varhaiskasvatuksen ja digitalisaation suhteen, ja nämä keskustelut hyödynnettiin seuraavan koulutuspäivän suunnittelussa.
Ennen toista kokoontumista osallistujat myös suorittivat oppimistehtävän, jossa heidän tuli kartoittaa oman työyhteisönsä digitalisaation johtamista mm. digipedagogiikan, kulttuurin, kapasiteetin, yhteisön ja rahoituksen näkökulmista. He laativat digitaalisten oppimisympäristöjen johtamissuunnitelman yksikkönsä osalta.
“Toisella kokoontumiskerralla perehdytimme koulutettavamme erilaisten digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksiin esittelemällä useita eri alustoja ja sovelluksia”, Lähdesmäki kertoo.
Tehtävistä ja niiden herättämistä ajatuksista keskusteltiin pienryhmissä, jotka sitten kokosivat parhaat käytänteet kaikkien käyttöön digitaalisten ”vihkojen” avulla. Koulutuksessa käytiin läpi erilaisia digitaalisia työkaluja ja alustoja, ja keskustelulle jäi hyvin tilaa.
”Minusta tämä oli erinomaisen onnistunut kokonaisuus. Kouluttajana tuntui, että tämä vastasi tarpeita. Osallistujat saivat hyvät pohjat kehittää oman yksikkönsä toimintaa”, Lähdesmäki sanoo.
Digiin loikataan erilaisista lähtökohdista
Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen ja digitaalisuuden tilanne on varsin kirjava eri yksikössä ja eri puolella Suomea.
”On tosi hyvin varusteltuja varhaiskasvatuksen yksiköitä, joissa digiosaamista löytyy ja sitä hyödynnetään osana toimintaa. Ja toisessa ääripäässä jo pelkän nettiyhteyden kanssa voi olla ongelmia! Digitaaliseen tasavertaisuuteen on siis vielä matkaa Suomen varhaiskasvatuksessa”, Lähdesmäki toteaa.
Osallistujat olivat hyvin samaa mieltä siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsee enemmän digikoulutusta. Digitaalisuus täytyy ottaa osaksi varhaiskasvatuksen arkea jo toimintasuunnitelmatasolla. Lapset kuitenkin kohtaavat digitaalisuuden viimeistään kouluun mennessään.
Tärkeää on ennen kaikkea, että lasten leikin täyteinen todellisuus, luonnollinen arki ja osallistuminen ohjaavat varhaiskasvatuksessa myös digitaalisten sovellusten käyttöä.
”Digitaalisuus on mahdollisuus – saadaan vaikkapa vanhempia osallistettua matalammalla kynnyksellä varhaiskasvatuksen päivittäiseen toimintaan. Henkilöstön osalta tiedetään, että varsinkin vanhemmissa ikäluokissa koetaan riittämättömyyttä, jos teknologiaa ei osata käyttää. Digitaalisuuden lisäämisessä pitäisi edetä pienin mutta varmoin askelin”, Lähdesmäki summaa.
Teknologian rooli muuttuu ihmisten myötä.
”Nyt on kovaa vauhtia kasvamassa sukupolvet – ja varhaiskasvatuksen yksiköihin töihin saapuvat ammattilaiset – jotka ovat tottuneet digitaalisuuteen. Ei se ole edes mikään juttu, vaan mutkaton osa arkea.”
Lisätietoja:
- Kasvatustieteen täydennyskoulutus: Vahvuuksien Vaka - varhaiskasvatuksen johtamisen yliopistollinen koulutuskokonaisuus 15 op (OPH)
- Kokkolan alueryhmän toteutuksesta vastaa: Anette Skog, suunnittelija, 040 7476 378, anette.m.skog@jyu.fi