Väitös 11.2.2022: YTM, KM Annakaisa Marjokorpi (kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, kasvatustiede)

Väitöskirjatutkimus rakentaa oppilaanohjauksen tutkimusalueelle erityisen ja vähälle huomiolle jääneen tutkimuskohteen kuvaamalla oppilaanohjauksessa tapahtuvan oppimisen arviointiprosessin haasteita ja jännitteitä.

YTM, KM Annakaisa Marjokorven kasvatustieteen alaan sijoittuvan tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää perusopetuksen oppilaanohjauksessa tapahtuvaa oppilaan oppimisen arvioinnin ilmiötä oppilaanohjaajien kuvaamana ja tarkastella sitä ohjauspoliittisessa kontekstissa. Perjantaina 11.2. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa tarkastettava väitöstutkimus perustui peruskoulun oppilaanohjaajien haastatteluihin.

– Tutkimuksessani olen pyrkinyt läpivalaisemaan oppilaanohjauksen pyrkimyksiä ja siinä tapahtuvan oppimisen arvioinnin monimerkityksellisyyttä. Tällä hetkellä arviointi on koulutuspoliittisesti hyvin ajankohtainen ilmiö ja perusopetuksessa keskeinen kehittämispyrkimys. Myös opinto- ja uraohjaus laajemmin on jo pitkään ollut ajankohtainen poliittinen teema, Marjokorpi taustoittaa.

Tutkimuksen mukaan oppilaan oppimisen arviointi oppilaanohjauksessa ei ollut oppilaanohjaajille kovin tuttua. Tämä on mielenkiintoinen havainto, sillä oppilaanohjausta on koko perusopetuksen historian ajan kehitetty osana kouluinstituutiota, jolloin pedagogiikka ja didaktiikka koskettavat läheisesti myös oppilaanohjausta. Tulos on erityisen kiinnostava myös elinikäisen oppimisen näkökulmasta: oppilaan tulisi voida ohjatusti ja systemaattisesti kehittää uraohjaustaitojaan kaikissa elämänsä vaiheissa, myös läpi perusopetuksen.

– Tutkimuksen otsikko, “Hyvänen aika, mistä tässä on kyse?” kuvastaa sitä ihmetystä, kun eräs oppilaanohjaa pohtii oppilaan oppimisen arvioinnin kysymyksiä oppilaanohjauksessa. Aineistossani oppilaan oppimisen arviointi oppilaanohjauksessa näyttäytyy oppilaanohjaajille vieraana ja epäselvänä asiana, Marjokorpi havainnollistaa.

Selkeiden oppimistavoitteiden asettamisen sijasta pyrittiin huolenpitoon

Elinikäinen oppiminen nähdään tyypillisesti vastauksena eurooppalaisen tietoyhteiskunnan tarpeisiin. Elinikäisen oppimisen kannalta tärkeiden itsearvioititaitojen ja itseohjautuvuuden edistyminen ovat opetussuunnitelmassa oppilaanohjauksessa tapahtuvan oppimisen arvioinnin tehtäviä. Analyysi nosti esille elinikäiseen oppimiseen liittyviä koulutuspoliittisia jännitteitä.

– Koulutuspoliittisissa strategioissa ohjauksen rooli näyttäytyy pyrkimyksenä edistää taloudellista tehokkuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Myös aineisto tuki tätä havaintoa. Oppilaanohjaajat itse näkevät arvioinnin intressinä kuitenkin voimakkaammin huolenpidon pyrkimykset, kuin itsearviointiin ja -ohjautuvuuteen valmentautumisen intressin, joka on koulutuspoliittisesti trendikäs puhetapa, Marjokorpi selvittää koulutuspolitiikan jännitettä.

Ristiriita opetussuunnitelman ja käytännön välillä

Väitöstutkimus osoittaa, että oppilaanohjaajat haastoivat tuloskeskeistä koulutuspolitiikkaa kyseenalaistamalla sen optimisia. Oppilaanohjaajien mukaan opetussuunnitelman kuvaus siitä, mitä kaikkea oppilas tulee oppimaan oppilaanohjauksessa, on ylioptimistinen. Oppilaanohjaajat pitivät opetussuunnitelman tavoitteita sinänsä oikeanlaisina ja hyvinä, mutta kyseenalaistivat tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuuksia. Oppilaanohjaajat perustelivat tätä ohjauksen resursseilla sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen eriaikaisuudella. Oppilaanohjaajat pohtivat myös sitä, millä välineillä opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet olisivat saavutettavissa.

– Oppilaanohjauksen tulisi edistää kaikkien oppilaiden yksilöllistä kasvua ja oppimaan oppimisen taitoja, heille mielekkäin tavoin. Oppilaiden osallisuutta tavoitteenasettelussa, sekä opetus-oppimisprosessin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa olisi tarpeen edelleen vahvistaa. Tosin tämä vaatii ohjauksen resursseja, Marjokorpi huomauttaa.

Yhteinen työ vaatii yhteisön oppimista

Kehittyvä ja laajeneva arviointi haastaa oppilaanohjauksen toimijoita. Oppilaanohjaus on yhteistä työtä, ja sen käytänteiden kehittäminen vaatii yhteisöllistä oppimista.

– Oppilaanohjaus on verkostomaista yhteistyötä, jonka vaikuttavuuden edistäminen edellyttää koordinoinnin ja johtamisen mekanismeja. Oppilaan oppimisen ohjaaminen oppilaanohjauksen mukaisissa tavoitteissa edellyttää oppilaanohjauksen toimintakulttuurin ja arviointikulttuurin selkeyttämistä, Marjokorpi näkee.

YTM, KM Annakaisa Marjokorven kasvatustieteen väitöskirjan "’Hyvänen aika, mistä tässä on kyse?’ Diskurssianalyysi perusopetuksen oppilaanohjaajien puheesta koskien oppilaan oppimisen arviointia” julkinen tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 11.2.2022 klo 12 alkaen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan alaan kuuluvan väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii tutkijayliopettaja, dosentti Jaakko Helander Hämeen ammattikorkeakoulusta ja kustoksena professori Heidi Harju-Luukkainen.

Väitöskirja on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9002-2

Tilaisuutta voi seurata verkkovälitteisesti osoitteessa: https://ciweb.chydenius.fi/stream/chydenius/vaitostilaisuudet/20220211_Marjokorpi/vaitostilaisuus_marjokorpi.html

Lisätietoja:

Annakaisa Marjokorpi, annakaisa.marjokorpi@gmail.com